Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2021: Vahva taloudellinen tulos – kaikkien aikojen investointisalkku

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2021 tilinpäätökseen.

• Fingrid-konsernin liikevaihto nousi ensimmäistä kertaa historiassa yli miljardin euron, mikä johtui pääosin tasesähkön korkeasta hinnasta. Sähkön korkea hinta Pohjoismaissa lisäsi Venäjän tuontia merkittävästi. Taloudellinen tulos vuodelta 2021 oli suunniteltua parempi. Merkittävimmät tekijät olivat kylmän sään aiheuttama sähkön kulutuksen kasvu ja kustannusten nousun hillitseminen.
• Operatiivisesti vuosi sujui suunnitelmien mukaisesti koronapandemiasta huolimatta. Kantaverkkosiirron hinnat pidettiin vuoden aikana ennallaan.
• Vuonna 2021 Suomen sähkönkulutus oli 86,7 (81,7) terawattituntia.
• Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 72,9 (68,4) terawattituntia, joka vastasi 77,3 (77,2) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
• Kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99992 (99,99995) prosenttia.
  
  

Toimitusjohtajan katsaus: Vahva taloudellinen tulos poikkeuksellisessa markkinatilanteessa

Sähkön osalta vuosi 2021 muistetaan poikkeuksellisen korkeista hinnoista. Hintoja nosti etenkin kaasun hinnan voimakas nousu, mutta oma roolinsa oli myös päästöoikeuksien hinnoilla ja pohjoismaisella vesitilanteella. Korkea sähkön hintataso heijastui Fingridiin kohonneina tasesähkön hintoina. Tämän seurauksena yhtiön liikevaihto nousi ennätystasolle. Kohonnut tasesähkön hintataso näkyi vastaavasti suurempina tasesähkön kuluina. Myös häviösähkön hankinnan kulut kasvoivat. Sähkön hinnan nousu lisäsi sähköntuontia Venäjältä Suomeen, mikä lisäsi rajasiirron tuottoja. Inflaation noususta huolimatta yhtiö onnistui hillitsemään kustannusten kasvua. Kaiken kaikkiaan yhtiön liikevaihto ja tulos paranivat selvästi suhteessa edelliseen vuoteen.

Vuonna 2021 Suomen sähkönkulutus nousi noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen nousun taustalla oli edellisvuotta kylmempi talvi, sekä teollisuuskulutuksen palautuminen normaaliksi aiemman vuoden koronapandemian aiheuttamaan epävarmaan tilanteeseen verrattuna. Sähkönkulutuksen kasvu lisäsi kantaverkkosiirron tuottoja edelliseen vuoteen verrattuna. Fingrid korotti sähkön siirron maksuja kantaverkossa vuodelle 2022 keskimäärin kaksi prosenttia. Korotuksen taustalla on etenkin markkinaehtoisten reservikustannusten nousu. Reserveillä varmistetaan sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Yhtiön tavoitteena on pysyä jatkossakin edullisimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa Euroopassa ja tarjota näin osaltaan kilpailuetua suomalaisille yrityksille.

Fingridin investointisalkku oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhtiössä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita. Nämä investoinnit mahdollistavat jopa 4 500 megawatin edestä tuulivoimaliityntöjä. Katsauskaudella tehtiin myös useita merkittäviä investointipäätöksiä. Kantaverkon siirtovarmuus oli jälleen erinomainen, vaikka kaikilta asiakkaita haittaavilta häiriöiltä ei voitu välttyä.

Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2020 huomioiden IAS38 Aineettomat hyödykkeet -standardin soveltamisen täsmennykset.

Konsernin liikevaihto oli 1 090,9 (682,5) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 394,3 (373,6) miljoonaan euroon, mikä johtui edellisvuotta kylmempien talvikuukausien kasvattamasta energiankulutuksesta. Kuluneen vuoden sähkön kulutus Suomessa oli 86,7 (81,7) terawattituntia. Tasesähkön myynti kasvoi edellisvuoden tasosta 600,5 (260,8) miljoonaan euroon johtuen sähkön poikkeuksellisen korkeasta hintatasosta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat 34,4 (6,9) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta korkeammasta siirtovolyymista, johon vaikutti Suomen korkea aluehinta suhteessa Luoteis-Venäjän hintoihin. Itämeren alueen siirtotilanteen johdosta läpisiirtotuotot kasvoivat 22,6 (17,1) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut tuotot nousivat 64,9 (5,2) miljoonaan euroon, mikä johtuu liiketoimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon noususta.

Konsernin kulut olivat 945,0 (569,5) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut nousivat korkean sähkön hinnan vuoksi ja olivat 569,5 (234,4) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut olivat 65,6 (52,6) miljoonaa euroa. Häviösähkön volyymi pysyi edellisvuoden tasolla. Sähkön korkea hinta nosti häviösähkön hankintahintaa. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 41,34 (33,23) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulujen kasvu 83,7 (63,5) miljoonaan euroon johtui pääosin taajuudenhallintareservien hankintatuntien lisäyksestä. Poistot olivat 99,9 (98,5) miljoonaa euroa ja kantaverkon kunnonhallintakulut 19,9 (22,9) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 33,6 (31,2) miljoonaan euroon henkilöstön määrän lisääntyessä vastaamaan kasvanutta työmäärää niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin.

Konsernin liikevoitto oli 210,8 (118,4) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksista kirjattiin liikevoittoon 62,2 (3,0) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 187,6 (113,3) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 150,1 (94,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 25,3 (27,4) prosenttia.

Vuonna 2021 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 199,2 (169,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 166,1 (137,3) miljoonaa euroa ja varavoimaan 2,4 (9,6) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 28,5 (21,1) miljoonaa euroa. Yksittäisistä tietojärjestelmäinvestoinneista suurin oli vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihdon datahub-järjestelmä, jonka käyttöönotto oli helmikuussa 2022. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 3,0 (4,5) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön liikevaihto oli 1 091,1 (679,8) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 133,5 (136,0) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 184,6 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2021 noin 15 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Rahoitus

Fingridin luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut olivat 23,2 (4,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyi 0,7 miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista. Konsernin nettokorkokulut lainoista tilikauden aikana olivat 12,6 (13,3) miljoonaa euroa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 9,4 miljoonaa euroa negatiivinen (3,8 miljoonaa euroa positiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 158,1 (1 174,9) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 022,6 (1 032,8) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 135,5 (142,1) miljoonaa euroa. Korollisiin lainoihin sisältyi tilikauden lopussa vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,1 miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa suoritettavia oli 2,6 miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 31.12.2021 yhteensä 219,6 (125,9) miljoonaa euroa. Fingrid allekirjoitti maksuvalmiutta turvaavan 300 miljoonan euron vastuullisuustavoitteisiin sidotun valmiusluoton 30.11.2021. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta ja Fingridillä on lisäksi laina-aikaan kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Lisäksi yhtiöllä on yhteensä 90 miljoonan euron suuruiset maksuvalmiutta varmistavat tililimiitit pankkien kanssa.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 16,7 (26,2) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat suojattuja.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global Ratings (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch) -yhtiöiden kanssa. Voimassa olevat luottoluokitukset säilyivät korkeina ja olivat 31.12.2021:

• S&P:n vakuudettoman seniorivelan luokitus ja pitkäaikainen yritysluokitus tasolla 'AA-' ja lyhytaikainen yritysluokitus tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
• Fitchin vakuudettoman seniorivelan luokitus tasolla ’A+’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat.

Asiakkaat

Fingridin toiminta perustuu pitkälti lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Tätä tehtävää hoidetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti tasapuolisin ja yhtäläisin ehdoin. Fingrid tarjoaa asiakkailleen - verkkoyhtiöille, sähkön tuottajille, sähköä käyttävälle teollisuudelle ja muille sähkömarkkinatoimijoille kantaverkko- ja sähkömarkkinapalveluita. Pyrkimyksenä on kehittää jatkuvasti Suomelle kilpailuetua parantamalla Fingridin palveluita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Asiakaskunta on monipuolistunut viime vuosina ja alalle on tullut myös kokonaan uudentyyppisiä asiakkaita.

Kantaverkkopalveluilla varmistetaan sähköyhtiöille ja sähköä käyttävälle teollisuudelle luotettava ja tarpeita vastaava sähkönsiirto kantaverkossa. Vuonna 2021 tuulivoimaa oli rakenteilla ja suunnitteilla huomattavia määriä. Uusia tiedusteluja kantaverkkoon liittymisestä saapui noin 300, joka vastaa yli 50 000 megawatin tehoa. Yhteensä liittymäkyselyitä, lähinnä tuulivoimaan, on jo lähes tuhat kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu teho on 140 000 megawattia. Uudentyyppisten sähkönkulutuskohteiden, kuten datakeskusten, vedyn tuotannon ja akustojen liittymisestä suoraan kantaverkkoon tiedusteltiin asiakkaiden puolelta kiihtyvään tahtiin.

Sähkömarkkinapalveluilla tarjotaan alan sähkömarkkinatoimijoille yhtenäinen tukkusähkökaupan hinta-alue Suomessa ja hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Vuonna 2021 sähkön tuonti Suomeen oli markkinoiden ohjaamana suurta koko katsauskauden ajan. Suomi on ollut riippuvainen sähkön tuonnista oman tuotantokapasiteetin ollessa riittämätöntä kulutukseen verrattuna. Pohjoismaiden väliset, aika ajoin suuretkin hintaerot aiheutuivat ennen muuta sähkön erilaisesta tuotantorakenteesta ja siirtokapasiteetin rajallisuudesta.

Fingridin siirtomaksut ovat viimeisimmän eurooppalaisen vertailun perusteella toiseksi edullisimmat noin 20 maan vertailuryhmässä. Fingridin tavoitteena on pysyä jatkossakin edullisimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa ja tarjota näin osaltaan kilpailuetua Suomessa toimiville yrityksille. Vuodelle 2022 sähkön siirron maksuja kantaverkossa korotetaan keskimäärin kaksi prosenttia. Korotuksen taustalla on etenkin markkinaehtoisten reservikustannusten nousu. Reserveillä varmistetaan sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapaino.

Vuoden 2021 asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaiden luottamus Fingridiin on säilynyt hyvänä. Asiakkaiden antama suositteluindeksi Net Promoter Score oli 41, joka on hyvä tulos Business to Business –liiketoiminnassa toimivalle monopoliyhtiölle.

Kantaverkko

Suomen kantaverkkoon investoidaan tällä vuosikymmenellä yli kaksi miljardia euroa. Tavoite ilmastoneutraalista Suomesta vuonna 2035 tarkoittaa päästöttömän sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävää kasvua. Kantaverkkoinvestoinnit perustuvat pitkäjänteiseen suunnitteluun, kustannustehokkuuteen sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Investointeja tarvitaan etenkin tuulivoimatuotannon voimakkaan kasvun myötä.

Voimajohtohankkeita oli käynnissä vuonna 2021 yhteensä 600 kilometriä ja yleissuunnittelussa 710 kilometriä. Fingridin YVA-menettelyissä tarkasteltavien vaihtoehtoisten voimajohtoreittien yhteispituus oli ennätyksellisesti lähes 1 100 kilometriä.

Pohjois-eteläsuuntainen siirtokapasiteetin kasvattaminen jatkui katsauskaudella. Suurista sähkönsiirtohankkeista Metsälinja, Järvilinja II ja Aurora Line -yhteys Ruotsiin ovat merkittävä osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa. Vuonna 2021 rakenteilla oli yhteensä noin 50 sähköasema- ja voimajohtohanketta. Sähköasemahankkeista kymmenen valmistui vuonna 2021. Vuonna 2022 valmistuu 20 sähköasemaa.

Fingrid sijoittui toukokuussa 2021 toiselle sijalle kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tutkimuksessa, jossa arvioidaan kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallinnan taktista tasoa. ITAMS-tutkimus (International Transmission Asset Management Study) on toteutettu nyt kuudesti, ja Fingrid on sijoittunut joka kerta kärkisijoille.

Sähköjärjestelmä

Vuonna 2021 Suomen sähkönkulutus nousi noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen nousun taustalla oli edellisvuotta kylmempi talvi, sekä teollisuuskulutuksen palautuminen normaaliksi aiemman vuoden koronapandemian aiheuttamaan epävarmaan tilanteeseen verrattuna. Suomessa kulutettiin vuonna 2021 sähköä 86,7 (81,7) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 72,9 (68,4) terawattituntia, mikä vastasi 77,3 (77,2) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön kulutushuippu 14 267 (12 388) MWh/h, toteutui 18 helmikuuta tunnilla 9 - 10. Kotimainen tuotanto oli tällöin 11 191 MWh/h ja loput 3 076 MWh/h tuotiin ulkomailta. Vuorokausimarkkinoiden sähkön Suomen aluehinta oli kulutushuipputunnilla 86,75 €/MWh. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2021 aikana 15,9 (18,8) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,9 (0,3) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon, yhteensä 6,7 (6,6) terawattituntia. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen 9,2 (3,0) terawattituntia. Siirron kasvu oli seurausta pohjoismaisen sähkön edellisvuotta huomattavasti korkeammasta hinnasta. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2021 aikana sähköä 0,3 (0,3) terawattituntia.

Siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,99992 (99,99995) prosenttia. Investointitöihin liittyviä inhimillisistä virheistä aiheutuneita häiriöitä oli enemmän kuin viime vuonna. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 0,9 (0,5) minuuttia. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 2,3 (0,9) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,8 (3,2) miljoonaa euroa.

Fingridin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus ovat olleet hyvällä tasolla, mutta lyhytkestoisia häiriöitä on ollut enemmän kuin edellisenä vuonna. Häiriöiden kokonaiskestoa lisäsi erityisesti alkuvuodesta tapahtunut Fenno-Skan 1 -yhteyden haastava ja pitkäkestoinen vika.

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 1,5 (1,5) terawattituntia. Tämä oli kaksi prosenttia Fingridin siirtovolyymistä, joka oli 72,9 terawattituntia. Häviöihin vaikuttaa kulutetun ja siirretyn sähkön määrä.

Sähkömarkkinat

Talouden elpymisen myötä kasvanut kysyntä sekä kohonneet polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat nostivat sähkön hintaa katsauskaudella. Ennätyksellisiä sähkön hintoja nähtiin katsauskauden jälkimmäisellä puoliskolla eri puolilla Eurooppa. Vesivoiman niukkuus nosti sähkön hinnat ennätyskorkeaksi myös kaikkialla Pohjoismaissa. Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 62,31 (10,93) euroa megawattitunnilta. Vuorokausimarkkinoilla Suomen aluehinta nousi 7.12.2021 korkeimmillaan 1 000 euroon megawattitunnilta, mikä on korkein markkinoilla nähty hinta yli kymmeneen vuoteen. Säätösähkömarkkinoilla puolestaan nähtiin 26.11.2021 kaikkien aikojen korkeimmat hinnat Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa, kun säätösähkö maksoi 5 000 euroa megawattitunnilta.

Sähkön tuonti Suomeen oli markkinoiden ohjaamana suurta koko katsauskauden ajan. Suomi on ollut riippuvainen sähkön tuonnista oman tuotantokapasiteetin ollessa riittämätöntä kulutukseen verrattuna. Ruotsin sähkönsiirtoverkon sisäisistä pullonkauloista aiheutuvat rajasiirtokapasiteettien rajoitukset vaikuttivat useisiin ympäröiviin tarjousalueisiin. Suomen kannalta merkittävin oli sähkön viennin rajoittaminen Suomesta Ruotsiin Fennoskan-yhdysjohdolla. Teknisesti rajasiirtoyhteydet toimivat erittäin luotettavasti.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 283,8 (146,7) miljoonaa euroa. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 221,0 (122,7) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 62,7 (24,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa kertyneitä pullonkaulatuottoja oli käyttämättä 488,7 miljoonaa euroa. Saadut pullonkaulatuotot käytetään EU-sääntelyn mukaisesti pääosin kantaverkkoinvestointeihin, jotka poistavat sähkönsiirron pullonkauloja.

Suomen ja Ruotsin välisen rajasiirtokapasiteetin lisäämiseksi valmisteilla on yhdessä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa kolmannen vaihtosähköyhteyden, Aurora Linen rakentaminen maiden välille. Lisääntyvä siirtokapasiteetti edesauttaa maiden välisten hintaerojen tasoittumista. Siirtoyhteyden on määrä valmistua vuonna 2025. Rakenteilla oleva Metsälinja-siirtoyhteys lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia ja edesauttaa Suomen pitämistä yhtenä sähkökaupan hinta-alueena.  Hanke valmistuu vuonna 2022.

Fingridin tehtävänä on kehittää sähkömarkkinoita. Sähköjärjestelmän mahdollisimman markkinaehtoisen toiminnan kannalta on tärkeää, että sähkömarkkinat ja sähköjärjestelmän tekninen toiminta pelaavat hyvin yhteen. Yhtiöllä on meneillään useita hankkeita sähkömarkkinoiden kehittämiseksi. Keskeisiä hankkeita ovat pohjoismainen tasehallintahanke, keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä datahub, joustomarkkinaratkaisut siirtoverkon tarpeisiin sekä siirtokapasiteetin laskennan kehittäminen. Edellä mainitut hankkeet etenivät tarkastelukauden aikana, mutta tekemistä riittää myös tuleville vuosille.

Pohjoismaissa siirrytään käyttämään yksitasemallia ja 15 minuutin taseselvitysjaksoa. Yksitasemalli otettiin käyttöön marraskuussa 2021 ja sen myötä luovuttiin erillisistä taseista tuotannolle ja kulutukselle. Varttitaseen käyttöönottoajankohdaksi on vahvistettu Energiaviraston päätöksen mukaisesti toukokuu 2023.

Sähkön vähittäismarkkinoilla otettiin helmikuussa 2022 käyttöön tiedonvaihdon keskitetty järjestelmä, datahub. Datahubiin kerätään tiedot noin 3,8 miljoonasta suomalaisesta sähkönkäyttöpaikasta.

Energiamurroksen kiihtyessä sähköjärjestelmän ylläpitämiseen tarvitaan uusia markkinaehtoisia ratkaisuja. Joustomarkkinat etenevät kohti pilotointia. Joustoa tarvitaan sekä kulutuksen ja tuotannon tasapainotukseen että verkkoinfrastruktuurin tehokkaan käytön tukemiseen. Joustoratkaisujen kehitystä ajaa myös eurooppalainen lainsäädäntö, johon liittyen sähkömarkkinalaista annettiin muutosesitys vuoden 2021 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Sähköjärjestelmän muuttuvat tarpeet vaativat uudenlaisia ominaisuuksia järjestelmän käyttöä tukevilta reserveiltä. Tammikuussa 2021 pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt julkaisivat sidosryhmille kommentoitavaksi ehdotuksen taajuusohjattujen reservien teknisten vaatimusten uudistuksesta. Kesäkuussa käynnistettiin pilottihanke, jossa selvitettiin uusien teknisten vaatimusten toimivuutta yhdessä markkinatoimijoiden kanssa. Tarkastelujakson loppupuolella käynnistettiin kokonaan uuden reservituotteen ylitaajuushäiriöitä varten hankittavan taajuusohjatun häiriöreservin alassäätötuotteen hankinta vuodelle 2022.

Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt käynnistivät yhteistyön automaattisen taajuudenpalautusreservin kaupalle Virosta Suomeen. Ensimmäiset tarjoukset Virosta tehtiin elokuussa 2021.

Pohjoismaissa otetaan käyttöön siirtoihin perustuva niin sanottu flow-based –kapasiteetinlaskentamenetelmä, joka parantaa siirtokapasiteetin jakamista markkinoiden käyttöön. Tarkastelukauden aikana menetelmän kehityksessä siirryttiin uuteen vaiheeseen, kun uuden menetelmän edellyttämä laskentajärjestelmä saatiin toukokuussa 2021 koekäyttöön.

Toimintavuonna Fingrid oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa työryhmässä, jonka tavoitteena on edistää kansallista sektori-integraatiota ja tuottaa näkemyksiä myöhemmin valmistuvaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Lisäksi Fingrid johti pohjoismaista strategiatyötä, jossa luodaan kantaverkkoyhtiöiden visio ja tiekartta sektori-integraation kehittämiseksi pohjoismaisella tasolla. Sektori-integraation avulla voidaan saavuttaa puhdas energiajärjestelmä resurssi- ja kustannustehokkaasti, sillä energian tuotanto, siirto, varastointi ja kulutus voidaan toteuttaa kulloinkin optimaalisessa muodossa, kuten sähkönä, lämpönä, kaasuna tai nesteenä.

Henkilöstö

Kantaverkon mittava investointiohjelma ja yhä lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö ovat osaltaan merkinneet henkilöstömäärän huomattavaa kasvua viime vuosina. Yhtiössä tarvitaan entistä enemmän esimerkiksi sähköasemien projektipäällikköjä, ICT-osaajia, verkonsuunnittelijoita sekä sähkömarkkinahankkeiden asiantuntijoita.

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 451 (408) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 400 (363) ja keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

Koko henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 26 (23) prosenttia ja miehiä 74 (77) prosenttia.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingrid-konsernin tilikauden 2022 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan jonkin verran 2021 tulokseen verrattuna. Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat ulkolämpötilan vaihtelusta sekä sateisuuden, tuulisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla, ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Yhtiö on analysoinut vallitsevaan Ukrainan sotatilaan liittyvät riskit yhtiön ja Suomen sähköjärjestelmän näkökulmasta. Arvion perusteella suorat riskit Fingridille ovat vähäiset, eikä Suomi ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä.

DI, MBA Jukka Metsälä nimitettiin 7.2.2022 Fingridin uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 5.5.2022 alkaen vastuualueenaan yhtiön talous ja rahoitus sekä liiketoiminnan kehitys ja strategia. Tekniikan tohtori Tuomas Rauhala nimitettiin 24.2.2022 voimajärjestelmän käytön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2022 alkaen. Metsälä ja Rauhala raportoivat tehtävissään toimitusjohtaja Jukka Ruususelle.

Neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön yhteisen Kööpenhaminassa sijaitsevan käytönsuunnittelutoimiston (Regional Security Coordinator, RSC) yhtiöittämistä varten perustettiin 18.1.2022 uusi Nordic RCC A/S -yhtiö. Nordic RCC A/S aloittaa varsinaisen liiketoimintansa 1.7.2022, jolloin RSC -toimisto lopettaa toimintansa.

Euroopan unioni myönsi 26.1.2022 Suomen ja Ruotsin väliselle Aurora Line -sähkönsiirtoyhteydelle 127 miljoonan euron tuen, josta Fingridille tuleva osuus on noin 110 miljoonaa euroa. Myönnetty tuki on osa Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmaa. Vuonna 2025 valmistuva Suomen ja Ruotsin välinen uusi vaihtosähköyhteys on vuosikymmenen tärkein kantaverkkoinvestointi, joka on jo aiemmin valittu Euroopan unionin yhteisen edun hankkeeksi. Yhteydellä on katsottu olevan merkitystä koko Euroopalle.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 133 493 880,81 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 184 630 983,13 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona A-sarjan osakkeelta enintään 52 500,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 19 200,00 euroa, yhteensä enintään 133 037 400,00 euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 35 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 12 800,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 88 691 600,00 euroa osinkoa maksetaan 4.4.2022. Toinen erä, enintään 17 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 6 400,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 44 345 800,00 euroa osinkoa maksetaan hallituksen niin päättäessä puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen hallitukselle yhtiökokouksessa annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää toisen erän osingon maksamisesta valtuutuksen perusteella puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä osinko maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous 2022

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 30. maaliskuuta 2022 Helsingissä.

Helsingissä 1.3.2022
Fingrid Oyj
Hallitus