Uusi sähkömarkkinalaki muuttaa pelisääntöjä

Syyskuun alussa voimaan astuvassa uudessa sähkömarkkinalaissa kantaverkko on määritelty osin eri tavalla kuin aiemmin. Lakiin on kirjattu yksityiskohtaisempia vaatimuksia sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ja sähköverkonhaltijoiden varautumisen tehostamisesta. Fingridissä tämä edellyttää uudenlaista varautumista ja toimintamalleja.

Aiemman määritelmän mukaan kantaverkko on ollut nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin yhteyksistä koostuva valtakunnallinen, yhtenäinen ja silmukoitu verkko, jossa sähköasemien välillä on vaihtoehtoisia siirtoreittejä vikaantumisten varalle. Uuden lain mukaan myös säteittäinen yksittäinen johto kuuluu kantaverkkoon, jos sen jännite on riittävän korkea ja jos se syöttää jakeluverkossa olevaa suurta kulutuskeskittymää.

Kantaverkon rajaus tuo uusia haasteita

Uuden kantaverkkomääritelmän mukaan Fingridin vastuulla on rakentaa myös yksittäisiä suurjännitejohtoja esimerkiksi suurissa kaupungeissa jo olevien siirtoverkkojen sisään. Esimerkiksi Helsinkiin on suunniteltu 400 kilovoltin syöttöjohtoa, joka toteutettaisiin maakaapelina.

Lakimuutos muuttaa myös vastuunjakokysymyksiä. Kantaverkkoon kuuluvat yhteydet tulee normaalisäännön mukaan varmentaa, mikäli vian seuraukset eivät jää paikallisiksi. Tämä ei onnistu yhden syöttöjohdon avulla, vaan vaatii tämänkin liittymän varmentamista.

- Nyt lakiin kirjatut määritelmät aiheuttavat ilman muuta Fingridillä toimintojen uudelleen arviointia ja varmistuksia. Toimintamme on saatettava vastaamaan lain määritelmiä. Toiminnan laajennukset katetaan kantaverkkotariffimaksuilla, totesi toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tiedotustilaisuudessa tänään.

Ruusunen kertoi tiedotustilaisuudessa, että uuden sähkömarkkinalain mukaan sähköverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä kestämään aiempaa paremmin muun muassa säästä aiheutuvia häiriöitä.

- Uudessa sähkömarkkinalaissa edellytetään sähköverkkojen haltijoita parantamaan verkkojensa siirtokykyä ja toimitusvarmuutta. Lakiin on kirjattu myös tavoite pitää Suomi jatkossakin sähkön osalta yhtenäisenä hinta-alueena, huomautti Ruusunen.

Yhtiölle on muutoinkin tulossa uusia tehtäviä, sillä uusi laki sähkön alkuperätakuista määrittelee Fingridin roolin sähkön alkuperätakuiden rekisterinpitäjänä 1.7.2013 lähtien. Alkuperätakuu on todistus siitä, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Järjestelmän tarkoituksena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Fingridin tehtävä rekisterinpitäjänä on sähkön alkuperätakuiden myöntäminen, siirtäminen, peruuttaminen ja mitätöinti sähkömarkkinoiden osapuolten kannalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla.

Mikä muuttuu sähkömarkkinoilla?

Sähkömarkkinalaissa on täsmennetty kantaverkon rajausta siten, että myös säteittäiset yksittäiset johdot voivat kuulua kantaverkkoon, mikäli niiden jännite on riittävän korkea ja ne syöttävät jakeluverkossa olevaa suurta kulutuskeskittymää.
Laissa säädetään kantaverkonhaltijan omistuksen eriyttämisestä. Fingrid Oyj on jo saatettu sähkömarkkinadirektiivin vaatimusten mukaiseksi; nyt säännökset kirjataan myös lainsäädäntöön.
Uuden sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuttaisi asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä.
Laki täsmentää myös kantaverkolle ja suurjännitteisille jakeluverkoille asetettuja toimintavarmuusvaatimuksia. Lisäksi sähköverkonhaltijoille asetetaan yleinen varautumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle.
Asiakkaille sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia korotetaan.
Lait edistävät pääsyä sähkö- ja maakaasuverkkoihin, ja esimerkiksi tuulivoimaloiden mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon yhteisellä liittymisjohdolla helpotetaan.
Lakipaketti täsmentää säännöksiä sähköä ja maakaasua käyttävien kuluttajien oikeuksista. Sähkönmyyjän vaihtamista helpotetaan.
Kuluttajille tulee tarjota erilaisia maksutapoja sähkö- ja maakaasulaskujen maksamiseen.
Energiamarkkinaviraston tehtävät, toimivaltuudet ja riippumattomuus yhdenmukaistetaan EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi.

Kantaverkkotariffit Euroopan alhaisimpien joukossa

Fingrid on viestittänyt kantaverkkomaksujen korotustarpeista jo usean vuoden ajan. Tämän vuoden alusta teollisuuden ja energiayhtiöiden kantaverkkomaksuja korotettiin keskimäärin 15 prosenttia. Vuoden 2014 alusta siirtohintoja korotetaan keskimäärin kahdeksan (8) prosenttia. Tavallisten kuluttajien sähkön hinnassa muutos ei ole merkittävä. Nykyisellään kantaverkkosiirron aiheuttama siirtomaksun lisäys suorasähkölämmitteisessä keskikokoisessa omakotitalossa on noin viisi euroa vuodessa ja kerrostalossa noin puoli euroa vuodessa edelliseen vuoteen verrattuna.

- Mittavan investointiohjelman lisäksi kantaverkkotoiminnan markkinaehtoiset kustannukset ovat kasvamassa. Maltillisista korotuksista huolimatta Fingrid pyrkii säilyttämään eurooppalaisittain kilpailukykyiset tariffit. Tariffimme ovat edullisimpien joukossa Euroopassa. Olemme onnistuneet kustannustehokkuudessa ja se on jatkossakin avainasemassa yhtiön toiminnassa, Ruusunen totesi.

Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkön siirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä.

Fingrid järjestää tänään sidosryhmilleen Helsingin messukeskuksessa seminaarin, jossa käsitellään kantaverkon tulevia tariffeja ja sopimusrakenteita sekä investointiohjelman etenemistä. Seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä joko suorana webcasting-lähetyksenä tai jälkikäteen videotallentein.

Linkki videotallenteeseen

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428
Tavattavissa puhelimitse 2.9. klo 11.00 heti tiedotustilaisuuden jälkeen ja 14.30-15.00 tai klo 16.00.