Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2013
Tammi-kesäkuu 2013: Tilikauden voitto parani • Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 280 (262 tammi-kesäkuussa 2012) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 69 (49) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto oli 40 (32) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 39 (43) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat olivat 977 (980) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 64 (57) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 28,9 (26,2) % • Osakekohtainen tulos oli 11 990 (9 687) euroa Huhti-kesäkuu 2013: Toinen neljännes tappiollinen kausivaihtelusta johtuen • Konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 110 (93 huhti-kesäkuussa 2012) miljoonaa euroa • Konsernin toisen neljänneksen liikevoitto oli -10 (-5) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto huhti-kesäkuussa oli -15 (-6) miljoonaa euroa
|
AVAINLUVUT
|
|
1–6/13
|
1–6/12
|
muu-tos %
|
4-6/13
|
4-6/12
|
muu-tos %
|
1.-12.2012
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
280,1
|
262,3
|
6,8
|
109,5
|
92,7
|
18,1
|
522,1
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
63,6
|
56,7
|
12,1
|
29,1
|
37,5
|
-22,4
|
139,0
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
22,7
|
21,6
|
|
26,6
|
40,5
|
|
26,6
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,9
|
0,6
|
38,7
|
0,4
|
0,3
|
43,4
|
1,5
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,2
|
|
0,4
|
0,3
|
|
0,3
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
275
|
267
|
2,9
|
282
|
269
|
4,8
|
269
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
|
296
|
283
|
4,6
|
288
|
275
|
4,5
|
275
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
9,4
|
9,1
|
3,0
|
4,8
|
4,7
|
2,5
|
18,2
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
69,0
|
49,1
|
40,5
|
-10,2
|
-5,1
|
-99,0
|
94,6
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
24,6
|
18,7
|
|
-9,3
|
-5,5
|
|
18,1
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
52,7
|
42,6
|
23,8
|
-20,1
|
-7,5
|
-169,8
|
88,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
18,8
|
16,2
|
|
-18,4
|
-8,0
|
|
16,9
|
|
Tilikauden voitto
|
M€
|
39,9
|
32,2
|
23,8
|
-15,2
|
-5,6
|
-170,7
|
67,0
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
M€
|
35,6
|
35,1
|
1,4
|
-14,6
|
-4,9
|
-200,4
|
73,2
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
|
%
|
|
|
|
|
|
|
5,6
|
|
Oman pääoman tuotto (ROE)
|
%
|
|
|
|
|
|
|
12,4
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
28,9
|
26,2
|
|
|
|
|
27,3
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
977,3
|
980,2
|
-0,3
|
|
|
|
1030,3
|
|
Nettovelkaantumisaste
|
%
|
165,0
|
184,4
|
|
|
|
|
180,8
|
|
Tulos/osake
|
€
|
11 990,3
|
9 687,4
|
23,8
|
|
|
|
20 159,2
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
5 115,89
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
2 018,26
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
178 125
|
159 904
|
11,4
|
|
|
|
171 365
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
25,4
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
10,0
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osavuosikatsauksesta:
"Sähkön kulutus ennallaan"
"Vuoden ensimmäisen puoliskon sähkön kulutus säilyi viime vuoden tasolla. Tammi-kesäkuun operatiivista tulosta paransivat kantaverkkotariffien vuoden alun korotukset sekä viime vuotista alhaisemmat tasesähkön oston kulut ja häviösähkökulut. Suomen ja Ruotsin välisiin sähkön aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot laskivat viime vuodesta 10 miljoonaa euroa. Reservikulut kasvoivat tarkastelujaksolla 14 miljoonalla eurolla reservien markkinahintojen nousun ja taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien seurauksena. Yhtiön toinen neljännes on perinteisesti ollut tappiollinen talvikautta alhaisempien tariffien ja talvikautta alhaisemman sähkön kulutuksen vuoksi."
Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2013
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2012.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa (93 milj. euroa vastaavana aikana 2012). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 miljoonaa euroa (1 milj. euroa).
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 280 miljoonaa euroa (262 milj. euroa vastaavana aikana 2012). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (1 milj. euroa).
Kantaverkkotuotot kasvoivat 173 miljoonaan euroon (145 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla ja oli 43,4 TWh (43,6 TWh). Tasesähkön myynti oli 75 miljoonaa euroa (76 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat 8 miljoonaan euroon (6 milj. euroa). Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä alenivat huomattavasti ja olivat 5 miljoonaa euroa (15 milj. euroa).
Tasesähkön oston kulut olivat selvästi viime vuotista pienemmät, 59 miljoonaa euroa (68 milj. euroa), mikä paransi tilikauden tulosta. Häviösähkökulut laskivat 27 miljoonaan euroon (31 milj. euroa) vertailukautta pienempien häviöiden seurauksena. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2013 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 97 % oli suojattu keskihintaan 47,3 euroa megawattitunnilta.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-6/13
|
1-6/12
|
muutos %
|
4-6/13
|
4-6/12
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
173
|
145
|
19,3
|
57
|
46
|
24,5
|
|
Tasesähkön myynti
|
75
|
76
|
-0,8
|
35
|
30
|
19,1
|
|
Läpisiirtotuotot
|
5
|
6
|
-13,5
|
2
|
2
|
60,8
|
|
Rajasiirtotuotot
|
8
|
6
|
19,1
|
3
|
1
|
96,6
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
2
|
2
|
4,0
|
2
|
1
|
91,0
|
|
Tehoreservituotot**
|
9
|
9
|
0,3
|
5
|
5
|
0,6
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
5
|
15
|
-69,6
|
4
|
8
|
-47,4
|
|
Muu liikevaihto
|
3
|
2
|
29,3
|
1
|
1
|
33,1
|
|
Muut tuotot
|
3
|
1
|
116,9
|
2
|
1
|
142,8
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
283
|
264
|
7,3
|
111
|
93
|
19,1
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-6/13
|
1-6/12
|
muutos %
|
4-6/13
|
4-6/12
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
59
|
68
|
-12,8
|
27
|
26
|
5,3
|
|
Häviösähkökulut
|
27
|
31
|
-13,7
|
12
|
13
|
-9,0
|
|
Poistot
|
40
|
37
|
6,9
|
20
|
19
|
9,3
|
|
Suomi-Viro verkkovuokrat*
|
2
|
2
|
7,3
|
2
|
1
|
81,4
|
|
Reservikulut
|
32
|
19
|
74,1
|
20
|
12
|
67,4
|
|
Henkilöstökulut
|
11
|
11
|
5,4
|
6
|
6
|
6,6
|
|
Tehoreservikulut**
|
9
|
9
|
-0,4
|
5
|
5
|
-0,1
|
|
Kunnonhallintakulut
|
9
|
10
|
-6,3
|
5
|
7
|
-25,3
|
|
Läpisiirtokulut
|
5
|
7
|
-28,6
|
2
|
4
|
-34,7
|
|
Muut kulut
|
14
|
11
|
27,5
|
7
|
5
|
23,6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kulut yhteensä
|
210
|
206
|
2,2
|
107
|
98
|
9,6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
73
|
58
|
25,6
|
4
|
-4
|
203,6
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
69
|
49
|
40,4
|
-10
|
-5
|
-99,0
|
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 2,2 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 2,2 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama tuottojen ja kulujen erotus syntyy Estlink-yhteyden häiriötilanteissa (1-6 2013 yhteydellä ei sattunut häiriöitä, joten eroa ei syntynyt).
**Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin liikevoitto oli 69 miljoonaa euroa (49 milj. euroa), joka sisältää hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia -4 miljoonaa euroa (-9 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 53 miljoonaa euroa (43 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 40 milj. euroa (32 milj. euroa) ja laaja tulos 36 miljoonaa euroa (35 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli 39 miljoonaa euroa positiivinen (43 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,9 % (26,2 %).
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten kuuden kuukauden tilikauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitellusti. Käynnissä ovat muun muassa Suomen ja Viron välinen merikaapelihanke EstLink 2, länsirannikolla Ulvilan ja Kristinestadin välinen voimajohtohanke sekä Hyvinkää-Hikiä voimajohtohanke. Lappeenrannasta Joroisiin ulottuvan Yllikkälä-Huutokoski -suurhankkeen viimeinen osaprojekti Yllikkälä-Visulahti otettiin käyttöön toukokuussa.
Fingridin verkkoinvestoinnit ovat merkittäviä tulevinakin vuosina. Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Pyhäveden 110kV kytkinlaitoksen rakentamisesta. Uusi kytkinlaitos selkeyttää alueen verkon käyttöä ja parantaa alueen käyttövarmuutta. Lisäksi investointi mahdollistaa asiakkaan uusien 110 kV asemien liittämisen verkkoon sekä voimajohtoyh-teyden rakentamisen Mäntyharjulta Joutsaan.
Fingrid on tehnyt kevään aikana hankintapäätökset Vähänummen 110kV ja Ontojoen 110kV sähköasemaurakoista. Pääurakoitsijaksi molempiin hankkeisiin valittiin Infratek Finland Oy. Imatra-Luukkala voimajohdon muutoksesta tehtiin hankintapäätös huhtikuus-sa. Lappeenrannassa Saimaan kanava-alueella tapahtuvan johdonsiirron urakoi Eltel Networks Oy.
Mittava, viisivuotinen voimajohtojen haruskorroosiohanke päättyi toukokuussa. Hankkeessa kaivettiin esiin noin 2200 kantaverkkopylvästä ja korvattiin lukuisia kuluneita komponentteja sekä kehitettiin uusia työmenetelmiä.
Yllikkälä-Huutokoski -hankkeen viimeisen vaiheen toteutuksessa sattui kaksi vakavaa työtapaturmaa: toisessa yksi palvelutoimittajan työntekijä kuoli ja toisessa kolme palvelu-toimittajan työntekijää loukkaantui. Tutkimukset tapausten selvittämiseksi ja toimenpiteet vastaavien onnettomuuksien estämiseksi käynnistyivät välittömästi.
Fingrid julkaisi huhtikuun alussa kantaverkon kansallisen 10-vuotissuunnitelman, joka on osa eurooppalaista sähköverkon suunnitteluprosessia. Suuret hankkeet eli niin sanotut kantaverkon perusratkaisut on esitetty suunnitelmassa yksityiskohtaisemmin. Oman osionsa muodostavat suunnitelmat kantaverkon rajasiirtokapasiteetin kehittämisestä Suomesta naapurimaihin.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toisella neljänneksellä 29 miljoonaa euroa (38 milj. euroa). Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-kesäkuussa 64 miljoonaa euroa (57 milj. euroa).
Fingridille myönnettiin kesäkuussa uudelleen omaisuuden hallinnan PAS55 (Publicly Available Specification 55) sertifikaatti kolmen vuoden välein tehtävässä uudelleen sertifioinnissa. Sertifioinnin suorittanut Lloyd's Register totesi lausunnossaan Fingridin omaisuuden hallinnan olevan hyvin korkealla tasolla kansainvälisestikin vertaillen. Fingrid menestyi myös ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -tutkimuksessa, jossa mitataan omaisuuden hallinnan kypsyyttä ja tehokkuutta. Fingrid ylsi vertailussa jälleen Best Performer luokkaan.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti - kesäkuussa 18,9 terawattituntia (19,0 TWh vastaavana aikana 2012). Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,4 terawattituntia (43,6 TWh). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 32,5 terawattituntia, mikä oli 75 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Fenno-Skan 1 yhteyden kapasiteetin rajoitusta on jatkettu 1.9.2014 asti, koska kaapelin vaurion syyn selvittäminen vaatii laajemmat ja perusteellisemmat testaukset kuin aiemmin arvioitiin. Rajoituksen aikana Fenno-Skan 1 yhteyden kapasiteetti on kesäkaudella 400 MW ja talvikaudella 450 MW.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti - kesäkuun aikana 2,6 terawattituntia (3,7 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,3 terawattituntia (0,1 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 4,8 terawattituntia (6,9 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,6 terawattituntia (0,2 TWh).
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa valitseva siirtosuunta on vaihdellut tuonnin ja viennin välillä. Sähköä tuotiin Virosta huhti - kesäkuussa 0,2 terawattituntia (0,1 TWh) ja vietiin Viroon 0,3 terawattituntia (0,4 TWh). Tammi - kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,4 terawattituntia (0,2 TWh) ja vietiin Viroon 0,6 terawattituntia (0,8 TWh).
Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen on ollut täysimääräisesti tarjolla, mutta sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti - kesäkuussa 0,9 terawattituntia (0,6 TWh) ja tammi - kesäkuussa 2,7 terawattituntia (2,6 TWh).
Kantaverkossa sattui tapahtumajaksolla poikkeuksellinen häiriö, kun kaikki kolme tasasähköyhteyttä - Fenno-Skan 1, Fenno-Skan 2 ja Estlink 1 - irtosivat verkosta 3.6.2013 aamulla puolen tunnin sisällä. Häiriöiden vuoksi käynnistettiin kaasuturbiineja ja tehtiin voimajärjestelmän erikoissäätöä. Häiriötilanne ei näkynyt loppukäyttäjille.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-6/13
|
1-6/12
|
4-6/13
|
4-6/12
|
|
Sähkön kulutus Suomessa TWh
|
43,4
|
43,6
|
18,9
|
19,0
|
|
Fingridin siirtovolyymi TWh
|
32,5
|
31,8
|
14,9
|
14,3
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,5
|
0,5
|
0,2
|
0,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,6
|
0,2
|
0,3
|
0,1
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
4,8
|
6,9
|
2,6
|
3,7
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
0,6
|
0,8
|
0,3
|
0,4
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,4
|
0,2
|
0,2
|
0,1
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
2,7
|
2,6
|
0,9
|
0,6
|
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti - kesäkuussa 38,75 euroa megawattitunnilta (28,42 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2012) ja Suomen aluehinta oli 39,93 euroa megawattitunnilta (32,42 €/MWh). Tammi - kesäkuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 40,37 euroa megawattitunnilta (33,44 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 41,01 euroa megawattitunnilta (37,45 €/MWh).
Baltian yhdentyminen pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin eteni kesäkuun alussa, kun Nord Pool Spot avasi Latvian Elspot-markkinat. Sen myötä myös Liettuan tarjousalue on yhteydessä Pohjoismaisiin markkinoihin. Latvia ja Liettua pyrkivät avaamaan päivänsisäiset Elbas-markkinat kuluvan vuoden lopussa.
Tammi - kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa (2,8 milj. euroa).
|
Sähkömarkkinat
|
1-6/13
|
1-6/12
|
4-6/13
|
4-6/12
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
40,37
|
33,44
|
38,75
|
28,42
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
41,01
|
37,45
|
39,93
|
32,42
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
9,3
|
30,6
|
7,9
|
15,2
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
9,3
|
37,4
|
11,1
|
34,8
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
4,4
|
4,3
|
3,4
|
1,8
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
29,9
|
33,4
|
33,3
|
38,4
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut huhti - kesäkuun aikana olivat 10 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Tammi - kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 17 miljoonaa euroa (7 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 7 miljoonaa euroa negatiivinen (5 milj. euroa positiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. kesäkuuta 2013 olivat 215 miljoonaa euroa (256 milj. euroa). Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 192 miljoonaa euroa (1 236 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli
1 018 miljoonaa euroa (1 078 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 174 miljoonaa (159 milj. euroa).
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 50 miljoonaa euroa (69 milj. euroa).
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 275 (267).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Yhtiökokous
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2013 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2012, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2013 diplomi-insinööri Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majasen valtiovarainministeriöstä. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Networks Oy, johtaja, arvopaperisijoitukset Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja johtaja, listaamattomat sijoitukset Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Eduskunta on hyväksynyt kesäkuussa 2013 esityksen uudeksi sähkömarkkinalaiksi. Laissa säädetään kantaverkonhaltijan omistuksen eriyttämisestä. Laki sisältää myös uuden kantaverkon määritelmän sekä säännöksen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueesta. Lisäksi laissa on täsmällisempiä säännöksiä kantaverkon kehittämisestä ja kantaverkonhaltijan investointisuunnitelmien laatimisen avoimuudesta.
Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.
Yhtiö korotti tariffeja 15 prosentilla 1.1.2013 alkaen. Yhtiö jatkaa pitkäjänteisen 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta.
Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden voiton ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan hieman nousevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa sähkön kulutuksen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Hallitus
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.6.2013
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041