Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2010
Toimintakatsaus
Voimajärjestelmän käyttö
Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 25,1 terawattituntia (23,3 TWh vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 19,6 terawattituntia, mikä oli 78 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähkönkulutus nousi pitkään jatkuneiden pakkasten vuoksi talven huippulukemiin 28.1.2010. Fingridin mittausten mukaan tuntikulutus oli tuolloin noin 14 300 megawattituntia (tähänastinen sähkön tuntihuippu Suomessa on noin 14 900 MW vuodelta 2007). Sähköä tuotettiin samaan aikaan lähes 11 400 megawattituntia ja sähköä tuotiin naapurimaista 2900 megawattituntia. Siirtoverkko ja voimalaitokset toimivat talvikaudella häiriöttä, eikä sähkön riittävyys siten ollut vaarassa.
Tehoreservit aktivoituvat tarkastelujaksolla kaksi kertaa Elspot-markkinoilla. Tammikuun alussa tehoreservivoimalaitos käynnistettiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoisesti myös Suomessa, sen sijaan helmikuun aktivoitumisen yhteydessä tehoreservivoimalaitoksia käynnistettiin pelkästään Ruotsissa. Suomen tehoreservikapasiteetti on 600 megawattia.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli alkuvuonna vahvasti vientiä Ruotsiin. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 0,4 terawattituntia (0,4 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,0 terawattituntia (1,5 TWh).
Tammi-maaliskuussa sähkön rajasiirtokapasiteetti oli täysimääräisesti käytössä ja sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 3,1 TWh (3,1 TWh). Virosta Suomeen sähköä tuotiin 0,7 TWh (0,6 TWh).
Kantaverkossa ei ollut tarkastelukaudella vakavia häiriöitä. Vaihejohtimen katkeaminen 110 kilovoltin voimajohdolla aiheutti 15.3. paikallisen 17 minuutin sähkökatkoksen Raaseporissa.
Fingridin kantaverkon häviöt nousivat 13.1. ennätyssuuriksi 353 MWh/h:iin. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta noin 150 MWh/h. Suuret koronahäviöt aiheutuvat kuurasta, jota muodostuu runsaasti johtimien pinnoille. Tammi-maaliskuussa kantaverkon häviösähkövolyymi oli noin 33 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi.
| Voimajärjestelmän käyttö | 1.-3.2010 | 1.-3.2009 |
| Sähkön kulutus Suomessa TWh | 25,1 | 23,3 |
| Fingridin siirtovolyymi TWh | 19,6 | 17,5 |
| Fingridin häviösähkövolyymi TWh | 0,4 | 0,3 |
| Sähkön siirto Suomi-Ruotsi | ||
| vienti Ruotsiin TWh | 2,0 | 1,5 |
| tuonti Ruotsista TWh | 0,4 | 0,4 |
| Sähkön siirto Suomi-Viro | ||
| vienti Viroon TWh | ||
| tuonti Virosta | 0,7 | 0,6 |
| Sähkön siirto Suomi-Venäjä | ||
| tuonti Venäjältä TWh | 3,1 | 3,1 |
Sähkömarkkinoiden edistäminen
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 59,78 €/MWh ja Suomen aluehinta oli 71,57 €/MWh vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä ja toi esiin sähkönkulutuksen jouston merkityksen sähkömarkkinoilla. Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinnan ja Suomen aluehinnan välinen ero oli selvästi edellisvuotta suurempi.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla 14 % ajasta. Siirtoa jouduttiin rajoittamaan, sillä siirtokapasiteetti ei riittänyt vastaamaan suurta vientikysyntää Ruotsiin.
Pohjoismaiset pullonkaulatulot kasvoivat alkuvuonna poikkeuksellisen suuriksi aluehintaerojen myötä. Suuri osa tarkastelujakson pohjoismaisista pullonkaulatuloista muodostui Norjan sisäisistä siirtorajoituksista.
Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöorganisaatio Entso-E otti vuoden vaihteessa käyttöön uuden läpisiirtokorvausjärjestelmän. Maaliskuussa Euroopan yhteisön jäsenmaat hyväksyivät komission ehdotuksesta asetuksen, joka vahvistaa läpisiirron ehdot tuleville vuosille. Asetus astunee voimaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla, eikä siitä aiheudu olennaisia muutoksia nykyisiin korvausperiaatteisiin.
Fingrid ja sen virolainen sisaryhtiö Elering ovat vuokranneet maiden välisen Estlink-kaapelin kapasiteettista yli 250 megawattia sähköpörssin käyttöön. Siihen liittyen Nord Pool Spot avasi uuden Estlink -hinta-alueen huhtikuun alussa. Sen keskeisenä tavoitteena on avata maiden välistä kauppaa kilpailulle ja luoda sähkölle luotettava markkinahinta Viron alueelle. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin kaupankäyntijärjestelmään.
| Sähkömarkkinat | 1.-3.2010 | 1.-3.2009 |
| NordPool systeemihinta €/MWh, keskihinta | 59,78 | 38,23 |
| Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta | 71,57 | 38,10 |
| Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€ | 111,2 | 9,6 |
| Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€ | 5,0 | 0,5 |
| Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % | 13,8 | 11,0 |
| Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M€ | 5,7 | 0,7 |
Investoinnit ja verkon ylläpito
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 23,2 miljoonaa euroa (16,3 milj. euroa vastaavana aikana 2009).
Suomen sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering allekirjoittivat helmikuussa esisopimuksen toisen tasasähköyhteyden EstLink 2:n rakentamisesta maiden välille. Suunniteltu siirtoyhteys on teholtaan 650 megawattia ja sen kustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa. Kaupalliseen käyttöön uusi linkki otetaan aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Hankkeesta tehdään investointipäätös mahdollisesti vielä ennen kesää.
Fingrid teki maaliskuussa noin 75 miljoonan euron sopimuksen uuden noin 240 megawatin varavoimalaitoksen pääkoneistoista italialaisen Ansaldo Energian kanssa. Kaasuturbiinikoneistojen asennustyöt alkavat vuonna 2011 ja varsinainen laitos valmistuu alkusyksystä 2012. Varavoimalaitos rakennetaan Forssaan. Lisäksi Fingrid on tehnyt alkuvuonna hankintapäätökset Uusnivalan sähköasemasta ja Seinäjoen 400 kV Gis-kojeiston laajennuksesta.
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E (European Network of Transmission System Operators - Electricity) julkaisi maaliskuun alussa lausuntokierrokselle ensimmäisen yhteiseurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman kantaverkkojen kehitystarpeista. Seuraavan viiden vuoden aikana toteutettaviksi suunnitellut, eurooppalaista merkitystä omaavat verkkoinvestoinnit ovat yhteensä noin 25 miljardia euroa, josta noin puolet tehdään Itä- ja Pohjanmeren alueella.
Taloudellinen tulos
Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 145 miljoonaa euroa (115 milj. euroa). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).
Kantaverkkotulot nousivat kulutuksen kasvun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkotariffin 4,5 % noston vaikutuksesta edellisvuoteen verrattuna ja olivat 75 miljoonaa euroa (66 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin saamat pullonkaulatuotot nousivat noin 5 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 48 miljoonaa euroa (30 milj. euroa) ja osto 44 miljoonaa euroa (28 milj. euroa). Alkuvuoden ennätyssuuret kantaverkon häviöt ja Suomen korkea aluehinta kasvattivat Fingridin häviösähkökustannuksia 13 miljoonalla eurolla. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni noin 3 miljoonaa euroa. Kasvaneiden investointien myötä poistot olivat noin miljoona euroa edellisvuotta suuremmat. Tehoreservijärjestelmän ja turpeen syöttötariffin kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla.
| Liikevaihto | 1-3/10 | 1-3/09 |
| Kantaverkkotulot | 74,8 | 66,1 |
| Tasesähkön myynti | 48,3 | 29,5 |
| Rajasiirto | 6,3 | 6,3 |
| Pullonkaulatulot | 5,7 | 0,7 |
| Tehoreservi | 4,6 | 3,3 |
| Läpisiirtotuotot | 2,8 | 7,8 |
| Turpeen syöttötariffi | 0,2 | 0,1 |
| Muu liikevaihto | 2,6 | 1,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,5 | 0,5 |
| Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä | 145,7 | 115,9 |
| Kulut | 1-3/10 | 1-3/09 |
| Tasesähkön osto | 44,1 | 27,9 |
| Häviösähkön hankinta | 22,8 | 15,0 |
| Poistot | 16,6 | 15,3 |
| Reservit | 5,1 | 4,8 |
| Tehoreservi | 3,5 | 3,7 |
| Henkilöstö | 4,8 | 5,0 |
| Kunnonhallinta | 3,6 | 3,2 |
| Läpisiirtomaksut | 2,1 | 4,3 |
| Turpeen syöttötariffi | 0,2 | 0,1 |
| Muut kustannukset | 4,5 | 4,3 |
| Kulut yhteensä | 107,3 | 83,6 |
Konsernin liikevoitto oli 41 miljoonaa euroa (35 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 35 miljoonaa euroa (29 milj. euroa) ja laaja tulos 22 miljoonaa euroa (11 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 27,9 % (27,0 %).
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konserninrahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 6 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia alenivat merkittävästi ja olivat 3 milj. euroa (8 milj. euroa) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2010 olivat 204 miljoonaa euroa (204 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 1 004 miljoonaa euroa (928 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli 637 miljoonaa euroa (633 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 367 miljoonaa euroa (295 milj. euroa).
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 37 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonaan euron nostamaton valmiusluotto.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 257 (242).
Yhtiökokous
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2010 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2009, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy 30.6.2010 asti, 1.7.2010 alkaen Lauri Virkkunen (toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy, 1.7.2010 alkaen), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi johtaja Timo Karttinen, Fortum Oyj, toiseksi varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä jäseniksi pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, johtaja Ari Koponen, Fortum Sähkönsiirto Oy, varainhankintapäällikkö Ritva Nirkkonen, Jyväskylän yliopiston erityistehtävät, energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla.
Hallitus
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2010
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai
040 519 5041