Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Artboard 1 copy 14Artboard 1 copy 7Artboard 1 copy 66Artboard 1 copy 23Artboard 1 copy 16Artboard 1 copy 55Artboard 1 copy 43Artboard 1 copy 50Artboard 1 copy 54Artboard 1 copy 34Artboard 1 copy 51Artboard 1 copy 36Artboard 1 copy 35Artboard 1 copy 46Artboard 1 copyArtboard 1 copy 31Artboard 1 copy 48Artboard 1 copy 9Artboard 1 copy 27Artboard 1 copy 8Artboard 1 copy 20Artboard 1 copy 2Artboard 1 copy 24Artboard 1 copy 62Artboard 1 copy 30Artboard 1 copy 41Artboard 1 copy 28Artboard 1 copy 26Artboard 1 copy 67Artboard 1 copy 52Artboard 1 copy 33Artboard 1 copy 29Artboard 1 copy 19Artboard 1 copy 53Artboard 1 copy 22Artboard 1 copy 21Artboard 1 copy 12Artboard 1 copy 13Artboard 1 copy 47Artboard 1 copy 49Artboard 1 copy 57Artboard 1 copy 32Artboard 1 copy 4Artboard 1 copy 25Artboard 1 copy 10Artboard 1 copy 15Artboard 1Artboard 1 copy 56Artboard 1 copy 11Artboard 1 copy 38Artboard 1 copy 65Artboard 1 copy 39Artboard 1 copy 5Artboard 1 copy 58Artboard 1 copy 6Artboard 1 copy 17Artboard 1 copy 40Artboard 1 copy 60Artboard 1 copy 3Artboard 1 copy 45Artboard 1 copy 18Artboard 1 copy 42Artboard 1 copy 61Artboard 1 copy 63Artboard 1 copy 64Artboard 1 copy 59Artboard 1 copy 44Artboard 1 copy 37 Combined Shape Created with Sketch. icon/info Created with Sketch. icon/info Created with Sketch. Group 17 Created with Sketch. Fill 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. 99021DFE-DB58-4EE2-9D52-C2BF154A8B0A Created with sketchtool. Oval 2 Created with Sketch. Combined Shape Created with Sketch. Combined Shape Copy Created with Sketch. Group 18 Created with Sketch. Group 16 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. ; ;
« Takaisin listaukseen
16.1.2009 00.00
Lehdistötiedotteet

Suomen kantaverkon ensiaskelista 80 vuotta

Verkon siirtokykyä vahvistetaan merkittävästi tulevina vuosina Suomen voimansiirtojärjestelmän selkärangan katsotaan saaneen alkunsa 80 vuotta sitten. Ensimmäinen 110 kilovoltin voimajohto-osuus koko maan kattavasta sähkön kantaverkosta otettiin käyttöön Imatran ja Turun välillä 16.1.1929. Sittemmin kantaverkko on laajentunut koko maan kattavaksi verkostoksi, jonka kautta kulkee valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä.

Suomen sähkönsiirron historian merkittävimpiä virstanpylväitä on ensimmäisen suurjännitejohdon käyttöönotto Imatran voimalaitokselta Turkuun. Tapahtuma oli myös ensimmäinen valtakunnallinen suurhanke, jonka Suomi toteutti. Tästä tapahtumasta alkoi kantaverkon kehitys, joka on johtanut yhdeksi sähkön siirron parhaimmaksi järjestelmäksi maailmassa.

Kantaverkkoa rakensivat ensi alkuun teollisuuden eri toimijat. Rakentaminen oli välttämätön edellytys Suomen teollistumiskehitykselle. Vuosikymmenien eri rakentamisvaiheiden jälkeen kantaverkon omistus siirtyi valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle vuonna 1997. Nykyään kantaverkkoyhtiö Fingridin omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000 kilometriä ja sähköasemia 106.

Oivallus siirtää sähköä pidempiä matkoja syntyi Keski-Euroopassa 1800-luvun lopulla. Aikaa myöten myös Suomessa ilmaa siipiensä alle saanut ajatus sai kantaverkon rakentajat ja kunnalliset päättäjät oivaltamaan sähköistämisen merkityksen yhteiskunnalle. Sähköstä ja sen siirrosta on tullut perusinfrastruktuuri, jota ilman ei tulla toimeen.

Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja. Kantaverkossa pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla käytetään korkeita jännitetasoja sähkönsiirrossa syntyvien häviöiden pienentämiseksi. Suuret investointihankkeet käynnissä Suomalaisen kantaverkon kahdeksaakymmentä toimintavuotta Fingrid juhlistaa työntäyteisissä merkeissä.
- Yhtiöllä on käynnissä lukuisia uusia  rakennus- ja kunnossapitohankkeita. Yhtiö investoi yhteensä 1,6 miljardin euron edestä verkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seuraavat kymmenen vuotta tulevatkin muodostamaan uuden luvun Suomen sähköverkon kehitystarinassa. Investointiohjelmamme vastaa 50 % Fingridin nykyisen voimajärjestelmän jälleenhankinta-arvosta, kertoo Fingridistä toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Investointiohjelmassa valmistaudutaan rakentamaan 2700 km voimajohtoa ja 30 sähköasemaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Käyttövarmuuden kannalta keskeinen hanke on uusi vaihtovirtayhteys Pohjois-Suomesta Ruotsiin. Länsirannikon 220 kV kantaverkon vahvistus 400 kV jännitteelle pienentää Suomen sisäisten siirtorajoitusten esiintymisriskiä ja toisaalta mahdollistaa laajamittaisen tuulivoiman liittymistä kantaverkkoon. Lapin verkon vahvistaminen on merkittävä hanke, jolla varmistetaan sähkön saanti Pohjois-Suomessa.

Häiriötilanteiden hallintaan rakennetaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kolme uutta varavoimalaitosta yhteiseltä teholtaan 300 MW. Maiden välisiä siirtoyhteyksiä ollaan myös lisäämässä. Fenno Skan 2 yhteys lisää merkittävästi Suomen ja Ruotsin välistä rajakapasiteettia ja auttaa pitämään maiden väliset aluehinnat mahdollisimman yhtenäisinä lisäten näin tehokkuutta sähkömarkkinoilla.  Toisen siirtoyhteyden rakennuttaminen puolestaan Suomen ja Viron välille (Estlink 2) liittää Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinat paremmin yhteen.

-  Itämeren alue on yksi EU:n strategian fokusalueista ja Estlink 2 tulee olemaan suomalaisten ja virolaisten yhteinen panos Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehittämiseksi. Sähkömarkkinoiden laajenemisen ohella Baltian maiden integroinnilla pohjoismaisiin markkinoihin on suuri merkitys Baltian maiden toimitusvarmuudelle. Itämeren alueen yhteinen sähköverkko mahdollistaa myös laajojen tuulivoimahankkeiden toteuttamisen alueelle, kertoi Jukka Ruusunen kantaverkon kehittämishankkeista.  

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140
johtaja Matti Tähtinen, puh. 030 395 5180