;
20.7.2005 00.00
Lehdistötiedotteet

Hyvä myyrävuosi siivitti tuulihaukkojen onnistunutta pesintää

Fingrid asennutti viime vuonna Etelä- ja Varsinais-Suomessa oleviin voimajohtopylväisiin tuulihaukan kodiksi soveltuvia pesäpönttöjä. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvan tuulihaukan suojelua haluttiin edistää houkuttelemalla sitä asuinsijoille, joille sen pahin vihollinen näätä ei juuri uskaltaudu. Nyt pesintä on loppusuoralla ja alustavien laskentojen perusteella voimajohtoaukeiden pesäpöntöt näyttävät toimineen toivotulla tavalla: kymmenittäin lentäviksi myyräloukuiksi sanottuja tuulihaukkoja varttui uusissa turvallisissa pylväsyksiöissä.

Tutkija Pertti Koskimies kertoo tämänvuotisten pesintöjen olleen hyvin eriaikaisia, joskin enemmistö linnuista pesi tavanomaiseen aikaan, aloitellen pesintäänsä viimeistään vapun tienoilla. Lintujen kannalta hyvä myyrätilanne lähes koko Suomessa johti suuriin parimääriin tuulihaukkojen suosimilla alueilla. Hyvinä myyrävuosina myös haukkojen poikasmäärät ovat keskimääräistä suurempia.

Lentäviksi myyräloukuiksi kutsutut tuulihaukat ovat viljelijöiden ja taimikon kasvattajien kannalta erityisen mieluisia pesijöitä. Tuulihaukkaperhe saattaa pesimäkauden aikana popsia ravinnokseen satoja myyriä ja muita pikkunisäkkäitä. Linnun saalistaminen aikaisin keväällä lisää "myyräntyön" tehoa, koska jo moni kantava myyränaaras päätyy haukan ruoaksi.

Kaikkiaan tuulihaukkoja pesi yhdeksässä uudessa pylväsyksiössä Tammelassa, Elimäellä, Ruotsinpyhtäällä, Anjalankoskella ja Luumäellä. Lisäksi neljässä pöntössä havaittiin oleskelun merkkejä. Aina oleskelusta ei jää merkkejä - lähinnä höyheniä -, mutta on todennäköistä, että useampikin pönttö on ollut haukkojen tiedossa. "Koska koiraat ovat varsin kotipaikkauskollisia, on luultavaa, että parimäärät pylväissä kasvavat. Näin on käynyt kaikilla pöntötetyillä uudisalueilla; linnut opettelevat ensin uudet asuinsijansa", Pertti Koskimies toteaa.
 
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on suipposiipinen, pitkäpyrstöinen, hieman varista pienempi jalohaukka. Se on helppo tunnistaa saalistustavastaan: lintu lekuttelee lähes paikallaan vastatuuleen peltoaukean yllä myyriä vaanien. Kun saalis on katsottuna se laskeutuu vähä vähältä alemmas ja lopulta sieppaa paistin nopealla syöksyllä. Tuulihaukka on taantunut Suomessa murto-osaan puolen vuosisadan takaisesta kannastaan. Kanta on romahtanut monista eri syistä johtuen, mutta suurimpina syinä lienevät ympäristömyrkyt ja näätäkannan runsastuminen. Peltojen salaojitus ja maatalousympäristön muutokset ovat myös heikentäneet tuulihaukan luontaisia saalistusympäristöjä.

Voimajohtopylväiden käyttö lintupönttöjen sijaintipaikkana on poikkeuksellista ja pönttöjen asentamisen saavat turvallisuussyistä tehdäkin vain sähköalan ammattilaiset. Voimajohtopylväisiin ei ulkopuolisten ole lupa muutoinkaan kiivetä missään oloissa. Myös poikasten rengastajat saavat tarvittavan sähköturvallisuusopastuksen.


Lisätietoja:  
Tutkija Pertti Koskimies  040 721 6764
Kunnossapitopäällikkö Ari Levula 0400 648 522