Fingrid hyödyntää Outi Hiltulan ja Terhi Lensun pro gradu-tutkielman tuloksia voimajohtoaukeiden raivaussuunnittelussa

Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Ekologian ja ympäristönhoidon pro gradu tutkielman "Voimajohtoaukeiden raivauksen merkitys ojitettujen soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle" tutkimusalueina oli 15 puustoista voimajohtoaukeilla sijaitsevaa ojitettua suota ja 5 luonnontilaista johtoaukeiden läheisyydessä sijaitsevaa suota 220kV Petäjävesi-Nuojua ja Petäjävesi-Haapavesi voimajohdoilla Uuraisten ja Karstulan välisellä alueella.
 
Useita Suomen lähes sadasta vakituisesta päiväperhoslajista tavataan suoympäristöissä, ja yhdeksän lajeista on erikoistunut elämään yksinomaan soilla. Lajisto on hyvin sitoutunut elinympäristöönsä, eivätkä soiden perhoset useinkaan lennä elinalueensa ulkopuolelle. Viimeisten vuosikymmenten aikana suopäiväperhoslajisto on taantunut ja paikoin jopa hävinnyt kokonaan. Suurimpana syynä on ihmisen toiminta. Suurinta tuhoa on tehnyt soiden laajamittainen ojittaminen ja turpeenotto sekä metsien tehostunut hoito ja käyttö. Tehostunut maankäyttö, asutuksen laajeneminen sekä taajama- ja tierakentaminen ovat niin ikään kaventaneet perhosten elintilaa. Päiväperhosten elinolosuhteisiin ovat haitallisesti vaikuttaneet myös avo-ojien ja pientareiden vähentäminen, rikkakasvien torjunta sekä laidunnuksesta luopuminen.

Outi Hiltulan ja Terhi Lensun tutkimusalueilla esiintyi yhteensä 27 päiväperhoslajia. Suopäiväperhosista tavattiin kaikki 7 parillisina vuosina lentävää lajia. Tulosten mukaan suoperhosten laji- ja yksilömäärät olivat yhtä suuria johtoaukeilla ja luonnontilaisilla soilla, muut päiväperhoset viihtyivät parhaiten johtoaukeilla. Raivausten ansiosta johtoaukeiden haihdunta ja varjostus vähenee, kosteus ja valon määrä puolestaan lisääntyvät. Viereisillä vertailualueilla perhosten esiintyminen oli huomattavasti vähäisempää.

"Tutkimuksen selkeänä johtopäätöksenä on, että raivauksin ylläpidetyillä johtoaukeilla on myönteistä merkitystä suopäiväperhosten ja suokasvien säilymiseen", toteaa tutkimusta ohjannut professori Janne Kotiaho.

Fingrid teetti muutama vuosi sitten tutkimuksen "Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille", joka avasi uutta näkökulmaa johtoaukeiden merkityksestä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. "Nyt tehty suopäiväperhostutkimus osoittaa, että johtoaukea on paljon muutakin kuin vain nauhamainen aukko metsässä; monissa tapauksissa aukea rikastuttaa luontoa tarjoamalla harvinaistuville tai uhanalaisille kasveille ja hyönteisille elinympäristön, jota talousmetsästä tai ojitetulta suolta ei enää löydy", toteaa johtoaukeiden raivauksesta vastaava Ari Levula Fingrid Oyj:stä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään hänen mukaansa välittömästi raivausten suunnittelussa. "Tavoitteenamme on, että raivausohjeistus kiertoaikoineen perustuu tutkittuun tietoon. Jo aiemman tutkimuksen perusteella lyhensimme raivauskiertoaikoja noin vuodella. Tämä tutkimus osoittaa, että soilla ei ole syytä käyttää kivennäismaita pidempiä kiertoaikoja, vaikka puuston hitaampi kasvu antaisikin siihen mahdollisuuden."

Janne Kotiahon mukaan johtoaukeiden merkitystä osana luontoa on syytä tutkia laajemminkin. Fingrid ja Jyväskylän yliopisto ovatkin käynnistäneet yhteistutkimushankkeen jossa Fingrid on mukana rahoittamassa Terhi Lensun väitöskirjatyötä johtoaukeiden biodiversiteettivaikutuksista.  

Lisätietoja:
Ari Levula   030 395 5505, 0400 648 522
Janne Kotiaho  050 5946881
Terhi Lensu   040 718 9648