Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2020: sää vaikutti merkittävästi tuloksen muodostumiseen

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2020 tilinpäätökseen.

• Fingridin taloudellinen tulos 2020 oli suunniteltua huonompi, mikä johtui lähinnä poikkeuksellisen lämpimästä säästä. Operatiivisesti vuosi sujui kuitenkin suunnitelmien mukaisesti koronapandemiasta huolimatta. Kantaverkkosiirron hinnat pidettiin vuoden aikana ennallaan.
• Vuonna 2020 Suomen sähkönkulutus oli 80,9 (86,1) terawattituntia.
• Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,4 (68,7) terawattituntia, joka vastasi 77,9 (76,0) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
• Kantaverkon siirtovarmuus oli kaikkien aikojen paras 99,99995 (99,9998) prosenttia.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Kantaverkossa kaikkien aikojen paras siirtovarmuus - poikkeuksellisen lämmin vuosi vaikutti tulokseen”

Vuosi 2020 oli määrällisesti Fingridin investointien ennätysvuosi: rakensimme voimajohtoja ja sähköasemia kymmenillä eri työmailla. Koronapandemiankin aikana investoinnit etenivät suunnitelmien mukaisesti. Huoltovarmuuskriittisenä yhtiönä olemme varautuneet hyvin erilaisiin poikkeustilanteisiin. Ennätyksellisestä investointimäärästä ja koronapandemiasta huolimatta kantaverkko toimi erittäin luotettavasti. Siirtovarmuus oli 99,99995 prosenttia, mikä on kaikkien aikojen paras tulos.

Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, minkä seurauksena sähkönkulutus laski edellisestä vuodesta keskimäärin kuusi prosenttia. Sää näytteli pääroolia laajemminkin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Poikkeuksellisen leuto talvi ja siitä seurannut merkittävä sähkön kulutuksen lasku, kovat sateet ja niiden myötä hyvä vesivoiman saatavuus sekä voimakkaat tuulet ja runsas tuulivoiman tuotanto aiheuttivat Pohjoismaissa erittäin alhaiset sähkön markkinahinnat ja suuret hintaerot eri alueiden välillä. Suomi toi Ruotsista sähköä hyödyntämällä maiden välisen siirtokapasiteetin täysimääräisesti, mutta siirtokapasiteettimme ei riittänyt täyttämään markkinoiden tarvetta. Rajasiirtoyhteytemme toimivat kuitenkin erittäin hyvin ja kykenimme antamaan tehokkaasti markkinoiden käyttöön olemassa olevan siirtokapasiteetin.

Sähkön kulutuksen laskun seurauksena kantaverkkotuottomme pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinatilanne aiheutti myös Venäjän siirron rajasiirtotuottojen laskun. Kevään poikkeuksellinen tulvakausi nosti tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen tarvittavien reservien hintoja useiden viikkojen ajan, mikä kasvatti kustannuksiamme. Sääolosuhteiden seurauksena taloudellinen tuloksemme oli selvästi suunniteltua huonompi. Olemme onnistuneet pitämään kustannustehokkaalla toiminnalla hinnoittelumme edullisena kovasta investointitahdistamme huolimatta. Kantaverkkomaksuja on pystytty laskemaan vuodesta 2017 yli kymmenen prosenttia, ja maksut pysyvät ennallaan myös vuonna 2021.

Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2019.

Konsernin liikevaihto oli 682,5 (789,4) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot pienenivät 373,6 (385,0) miljoonaan euroon, mikä johtui lämpimien talvikuukausien aiheuttamasta alhaisesta energiankulutuksesta. Kuluneen vuoden sähkön kulutus Suomessa oli 80,9 (86,1) terawattituntia. Myös tasesähkön myynti laski edellisvuoden tasosta 260,8 (346,7) miljoonaan euroon johtuen sähkön alhaisesta hintatasosta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 6,9 (11,6) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta alhaisemmasta siirtovolyymista, johon vaikutti Suomen aluehinnan mataluus suhteessa Luoteis-Venäjään. Itämeren alueen siirtotilanteen johdosta läpisiirtotuotot kasvoivat 17,1 (14,4) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 2,4 (4,2) miljoonaan euroon.

Konsernin kulut olivat 569,3 (651,6) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut laskivat alhaisen sähkön hinnan vuoksi ja olivat 234,4 (323,5) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut olivat 52,6 (53,9) miljoonaa euroa. Häviösähkön volyymi kasvoi jonkin verran, samalla kun häviösähkön hankintahinta laski. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 38,03 (39,57) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulujen kasvu 63,5 (55,9) miljoonaan euroon johtui pääosin taajuudenhallintareservien hankintatuntien lisäyksestä. Poistot olivat 98,5 (97,8) miljoonaa euroa ja kantaverkon kunnonhallintakulut 23,6 (21,6) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 31,2 (26,4) miljoonaan euroon henkilöstön määrän lisääntyessä vastaamaan yhä kasvavaan työmäärään niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin.

Konsernin liikevoitto oli 118,4 (115,5) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksista kirjattiin liikevoittoon 3,0 (-26,6) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 113,3 (105,8) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 94,0 (84,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 27,4 (32,0) prosenttia.

Vuonna 2020 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 169,7 (126,9) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 137,3 (103,4) miljoonaa euroa ja varavoimaan 9,6 (5,5) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 21,1 (17,0) miljoonaa euroa. Yksittäisistä tietojärjestelmäinvestoinneista eniten kustannuksia syntyi vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-järjestelmästä, jota yhtiö rakentaa parhaillaan. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 4,5 (3,4) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön liikevaihto oli 679,8 (786,2) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 136,0 (148,1) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 186,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2020 noin 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämän suuruuteen vaikuttivat myös kustannustehokkuus- ja laatukannustimien positiivinen vaikutus. Energiavirasto on vahvistanut edellisen valvontajakson 2016-2019 kumulatiiviseksi alijäämäksi 28,4 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Fingridin luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut olivat 4,0 (10,1) miljoonaa euroa, joihin sisältyi 0,7 miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista. Konsernin nettokorkokulut lainoista tilikauden aikana olivat 13,3 (14,7) miljoonaa euroa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 3,8 miljoonaa euroa positiivinen (8,1 miljoonaa euroa positiivinen). Konsernin rahoitustuottoja kasvatti katsauskaudella Nord Pool-osakkeiden myynnin seurauksena saatu 8,4 miljoonan euron osinko.

Korolliset lainat olivat 1 174,9 (1 120,0) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 032,8 (884,7) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 142,1 (235,3) miljoonaa euroa. Korollisiin lainoihin sisältyi tilikauden lopussa vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,2 miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa suoritettavia oli 2,3 miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 31.12.2020 yhteensä 125,9 (82,8) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto (11.12.2022 saakka) sekä yhteensä 225 miljoonan euron suuruiset rahoitusjärjestelyt, jotka koostuvat sitovista- ja ei-sitovista kahdenvälisistä järjestelyistä pankkien kanssa.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 26,2 (22,4) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli suojattu.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global Ratings (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch) -yhtiöiden kanssa. Voimassa olevat luottoluokitukset säilyivät korkeina ja olivat 31.12.2020:

• S&P:n vakuudettoman seniorivelan luokitus ja pitkäaikainen yritysluokitus tasolla 'AA-' ja lyhytaikainen yritysluokitus tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
• Fitchin vakuudettoman seniorivelan luokitus tasolla ’A+’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat.

Asiakkaat

Fingrid tarjoaa asiakkailleen eli sähköyhtiöille, sähköä käyttävälle teollisuudelle ja sähkömarkkinatoimijoille kantaverkko- ja sähkömarkkinapalveluita. Fingridin toiminta perustuu pitkälti lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen ja ne hoidetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti, tasapuolisesti ja yhtäläisin ehdoin.

Kantaverkkopalveluilla varmistetaan sähköyhtiöille ja sähköä käyttävälle teollisuudelle luotettava ja tarpeita vastaava sähkönsiirto kantaverkossa. Vuonna 2020 sähkönsiirron luotettavuus oli kaikkien aikojen paras. Tuulivoimaa oli rakenteilla ja suunnitteilla huomattavia määriä. Kyselyitä kantaverkkoon liittymisestä tehtiin noin 160 kappaletta, joka vastaa kymmeniä tuhansia megawatteja. Vuoden aikana tehdyillä liittymissopimuksilla mahdollistettiin noin 1 800 megawatin edestä uuden tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Myös uudentyyppisten sähkönkulutuskohteiden liitynnöistä tuli kyselyitä. 

Sähkömarkkinapalveluilla tarjotaan alan sähkömarkkinatoimijoille yhtenäinen sähkökaupan hinta-alue Suomessa ja hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Vuonna 2020 Suomi toi Ruotsista sähköä siirtokapasiteetin rajoissa täysimääräisesti. Siirtokapasiteetti ei riittänyt täyttämään markkinoiden tarvetta, mutta rajasiirtoyhteydet toimivat erittäin hyvin.

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n vuoden 2019 selvityksen mukaan sähkön siirtäminen Suomen kantaverkossa on kolmanneksi edullisinta Euroopassa, kun verrataan vastaavan laajuisiin kantaverkkoihin. Mukana vertailussa oli 36 maata. Vuonna 2021 kantaverkkomaksut pidetään edellisvuoden tasolla.

Syksyllä 2020 toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaiden luottamus Fingridiin on säilynyt vahvana, ja erityiseksi vahvuudeksi koetaan toiminta koko yhteiskunnan hyväksi. Yli puolet asiakkaista arvioi yhtiön toiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan asiakkaat pitävät Fingridiä avoimena ja yhteistyökykyisenä toimijana, joka toimii koko yhteiskunnan hyväksi ja kohtelee asiakkaita tasapuolisesti. Yhtiön saama Net Promoter Scoren (NPS) -arvo oli 45, joka on hyvä tulos Business to Business –liiketoiminnassa toimivalle monopoliyhtiölle.

Kantaverkko

Fingrid investoi Suomen kantaverkon sähköverkkoihin ja sähköasemiin tällä vuosikymmenellä kaksi miljardia euroa. Kantaverkkoa on vahvistettava, koska tavoite ilmastoneutraalista Suomesta vuonna 2035 vaatii päästöttömän sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävää kasvua. Erityisesti tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon on lisännyt investointitarpeita.

Verkkovisiotyön tavoitteena on luoda näkemys kantaverkon päävoimansiirtoverkon (400 kV ja 220 kV) kehittämistarpeista ja ratkaisuehdotuksista pitkällä aikavälillä.

Uutta voimajohtoa valmistui noin kymmenen kilometriä ja rakenteilla oli noin 570 voimajohtokilometriä. Yleissuunnittelussa oli 250 kilometriä voimajohtoa. Sähköasemahankkeista valmistui kaksitoista uutta tai laajennettua sähköasemaa ja rakenteilla oli 22 sähköasemaa.

Suurista sähkönsiirtohankkeista Fingridillä oli käynnissä Metsälinjaksi kutsuttu, Oulusta Petäjävedelle ulottuva rakennushanke. Kansainvälisten sähkömarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi valmistellussa on kolmannen vaihtosähköyhteyden rakentaminen Ruotsiin. Suunnitteluvaiheessa on Oulusta Lappeenrantaan ulottuvan Järvilinjan vahvistaminen.

Yhtiö sijoittui kärkisijoille ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa ja sai ainoana yhtiönä huippusuoriutuja-maininnat sekä voimajohtojen että sähköasemien osalta. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa.

Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2020 sähköä 80,9 (86,1) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,4 (68,7) terawattituntia, mikä vastasi 77,9 (76,0) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät kattamaan vuoden hyvin kulutushuipun. Sähkön kulutushuippu 12 388 (14 542) MWh/h, toteutui perjantaina 28 helmikuuta tunnilla 8 - 9. Kotimainen tuotanto oli tällöin 9 849 MWh/h ja loput 2 539 MWh/h tuotiin ulkomailta. Vuorokausimarkkinoiden sähkön Suomen aluehinta oli kulutushuipputunnilla 46,98 €/MWh.

Pohjoismaissa vesivarannot olivat selvästi yli normaalitason, mikä johti alueella edellisvuotta alhaisempiin sähkön tukkuhintoihin. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2020 aikana 18,8 (16,3) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,3 (0,5) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon, yhteensä 6,6 (3,8) terawattituntia. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen 3,0 (7,6) terawattituntia. Edellisvuodesta poiketen sähköä vietiin myös muutamia kertoja Suomesta Venäjälle. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2020 aikana sähköä 0,3 (0,2) terawattituntia.

Vuonna 2020 kantaverkon siirtovarmuus oli kaikkien aikojen paras 99,99995 (99,9998) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 0,51 (4,3) minuuttia. Häiriökeskeytysten aiheuttama laskennallinen haitta (KAH) kulutusasiakkaille oli 0,9 (2,7) miljoonaa euroa ja pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 3,2 miljoonaa euroa.

Fingridin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut erittäin hyvä. Häiriöiden syiden selvittämisessä ja vikojen korjaamisessa on onnistuttu hyvin, ja yhteydet on onnistuttu palauttamaan nopeasti takaisin markkinoiden käyttöön.

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä kasvoi hieman edellisvuoden tasolta ja oli 1,5 (1,3) terawattituntia. Tämä oli 1,8 (1,5) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 10,93 (38,94) euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkumarkkinoiden aluehinnat Pohjoismaissa ja eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla olivat markkinahistorian alhaisimpia. Hinta-alueiden väliset hintaerot olivat huomattavia niin Pohjoismaiden hinta-alueiden välillä kuin myös Keski-Euroopan markkinoilla. Pohjoismaisen markkina-alueen hintojen laskun aiheutti ennen kaikkea erittäin runsas vesivoimatuotanto ja lämmin sää. Sähkön vuorokausimarkkinahinnat painuivat negatiivisiksi Pohjoismaissa useita kertoja. Koronapandemian vaikutus sähköntuotantoon, sähkönkulutukseen ja sähkömarkkinoihin oli pohjoismaisella markkina-alueella varsin vähäinen.

Sähkön tuonti Suomeen oli markkinoiden ohjaamana suurta koko katsauskauden ajan. Suomi on ollut riippuvainen sähkön tuonnista oman tuotantokapasiteetin ollessa riittämätöntä kulutukseen verrattuna. Aluehinnat Suomen ja Ruotsin välillä erkaantuivat tilanteissa, joissa maiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti ei riittänyt siirtämään sähköä kysyntää vastaavasti. Rajasiirtoyhteytemme toimivat kuitenkin erittäin hyvin ja markkinoiden käyttöön kyettiin antamaan olemassa oleva siirtokapasiteetti.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 146,7 (73,0) miljoonaa euroa. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 122,7 (65,5) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 24,0 (7,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 lopussa kertyneitä pullonkaulatuottoja oli käyttämättä 219,1 miljoonaa euroa. Ne käytetään sääntelyn mukaisesti rakenteilla olevaan Metsälinjayhteyteen ja muihin sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin kantaverkkoinvestointeihin.

Suomen ja Ruotsin välisen rajasiirtokapasiteetin lisäämiseksi valmisteilla on yhdessä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa kolmannen vaihtosähköyhteyden rakentaminen maiden välille. Lisääntyvä siirtokapasiteetti edesauttaa maiden välisten hintaerojen tasoittumista. Siirtoyhteyden on määrä valmistua vuonna 2025. Rakenteilla oleva Metsälinja-siirtoyhteys lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia ja edesauttaa Suomen pitämistä yhtenä sähkökaupan hinta-alueena.  Hanke valmistuu vuonna 2022.

Sähköpörssien välinen kilpailu käynnistettiin Pohjoismaissa kesäkuussa 2020. Pörssikilpailu lisää markkinatoimijoiden vaihtoehtoja kaupankäyntipalvelujen hankintaan. Pörssikilpailun myötä pohjoismaisilla hinta-alueilla on mahdollista useamman kuin yhden viranomaisen hyväksymän sähkömarkkinaoperaattorin liittyminen vuorokausimarkkinoilla eurooppalaiseen markkinakytkentään.

Fingridillä on meneillään useita hankkeita sähkömarkkinoiden kehittämiseksi, joista merkittävin on Suomessa helmikuussa 2022 käyttöönotettava tiedonvaihdon keskitetty järjestelmä, datahub. Yhteispohjoismaisista hankkeista meneillään ovat tasehallintahanke ja siihen liittyvässä ”varttitasehanke” sekä uusi siirtokapasiteetinlaskentamenetelmän käyttöönotto. Fingridin joustomarkkinaratkaisujen kehitystä on viety eteenpäin EU:n Horizon2020-tutkimusohjelman rahoittamissa INTERRFACE- ja OneNet-hankkeissa.

Yritysvastuu

 Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 408 (380) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 363 (338).

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23 (24) prosenttia ja miehiä 77 (76) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

Fingrid on asiantuntijaorganisaatio, jonka tärkein resurssi ovat henkilöstön tiedot ja taidot.  Asiantuntijaorganisaation työ on mahdollista tehdä itseohjautuvasti ja itsenäisesti, mutta samalla tiimiä ja yhteisiä tavoitteita tukien. Asiantuntijatyön toimintamalli toimi hyvin myös poikkeuksellisena toimintavuonna, kun koronapandemian seurauksena suuri osa asiantuntijoista siirtyi tekemään lähes täysimääräisesti etätyötä.

Fingridillä on vastuullinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä varmistaessaan sähkön suomalaisille ja toteuttaessaan puhtaan sähköjärjestelmän edellyttämiä kantaverkkoinvestointeja. Yhtiö edistää osaltaan erityisesti ilmastotekoihin, energiaan ja infrastruktuuriin liittyviä YK:n kestävän kehityksen globaaleja tavoitteita. Yhtiö raportoi yritysvastuustaan kansainvälisen Global Reporting Initiative -viitekehyksen mukaisesti ja tiedot on varmentanut ulkopuolinen riippumaton taho. Vuonna 2020 Fingridin liiketoiminnalle ja yritysvastuulle olennaisia, tärkeitä aiheita olivat yhtiön perustehtävän lisäksi turvallisuus, hankintakäytännöt, sidosryhmien luottamus, taloudellinen tulos, toimintaperiaatteet ja työyhteisöstä huolehtiminen. Vaatimustenmukaisuuden ja yritysvastuun johtaminen oli integroitu johtamisjärjestelmään ja riskienhallintaan käyttäen lähtökohtana yhtiön strategiaa. Fingridin hallitus päivitti ja hyväksyi yhtiön toimintaperiaatteet (Code of Conduct), seurasi toiminnan vastuullisuutta sekä vastasi yritysvastuun johtamisen järjestämisestä ja integroimisesta osaksi liiketoimintaa.

Fingrid on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen ja yhtiön toimintaperiaatteet ovat linjassa aloitteen ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaisuuteen liittyvien periaatteiden kanssa. Vuonna 2020 toimintaperiaatteet päivitettiin vastaamaan päivitettyjä yhtiöarvoja ja toimintaperiaatteisiin sisällytettiin sitoumus monimuotoisuuden edistämisestä.

Siqni-henkilöstökyselyssä eNPS- suositteluindeksi oli 71 ja kokonaistyytyväisyys 87/100. Henkilöstökyselyn arvosana yhtiön toimintatapojen vastuullisuudesta oli 4,6/5. Yhtiötä suosittelevien asiakkaiden osuutta kuvaava cNPS-suositteluindeksi oli 45. Yhtiö on antanut myös ihmisoikeussitoumuksensa osana toimintaperiaatteitaan ja varmistanut ymmärryksen ihmisoikeusvaikutuksistaan tekemällä yleisarvioinnin YK:n periaatteiden huolellisuusvelvoiteprosessin mukaisesti. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy yritysvastuuvaatimuksiin, joihin yhtiö edellyttää palvelu- ja tavarantoimittajiensa sitoutuvan ja joiden toteutumista valvotaan riskiperusteisesti. Vuonna 2020 auditoitiin kymmenen Fingridin työmaata tilaajavastuun, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan varmistamiseksi. Kansainvälisissä tavarahankinnoissa auditoitiin kolmannen osapuolen avulla 15 valmistavaa tehdasta ja tehtiin kuusi seuranta-auditointia näissä tai aiemmissa auditoinneissa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Yhtiön tavoitteena on työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Vuonna 2020 johtoryhmä hyväksyi työterveyden ja -turvallisuuden johtamista ohjaavan toimintatavan ja tavoitteet. Poissaoloon johtaneita työpaikkatapaturmia sattui omalle henkilökunnalle 2 (0) ja palvelutoimittajille 14 (7). Poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista 5 (2) aiheutti yli 30 päivän sairauspoissaolon tai pysyvän haitan/ruumiinvamman ja ne luokitettiin vakaviksi. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus nousi edellisvuodesta ja oli 11,1 (5,3) miljoonaa työtuntia kohden.

Kantaverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa huomioitiin maanomistajat ja muut sidosryhmät sekä vähennettiin ympäristövaikutuksia elinkaaren kaikissa vaiheissa. Ulkopuoliset urakoitsijat ja palvelutoimittajat sitoutettiin ympäristövastuullisiin toimintatapoihin sopimusehtojen, koulutuksen ja auditointien avulla. Vaikutuksiltaan merkittävissä voimajohtohankkeissa sovellettiin ympäristövaikutusten arvioinnin YVA-menettelyä, joita oli vuoden 2020 aikana meneillään neljässä hankkeessa.

Fingrid raportoi verojalanjäljestään eikä tee erityisjärjestelyitä verojen minimoimiseksi. Vuonna 2020 henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien käytössä oli luottamuksellinen ja riippumaton väärinkäytösten ilmoituskanava. Yhtiön toiminnassa ei ilmennyt kilpailulainsäädännön rikkomuksia, henkilöiden yksityisyyden suojaan liittyviä valituksia, korruptio- tai lahjontatapauksia, ihmisoikeusrikkomuksia eikä syrjintätapauksia.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Työtapaturmaan liittyen rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa vastaan on nostettu Espanjassa yksityisoikeudellinen vahingonkorvauskanne sekä sosiaaliturvaperusteisia korvauksia koskeva kanne. Fingrid ei pidä kanteiden menestymistä sitä vastaan todennäköisenä ja yhtiön näkemyksen mukaan oikeudenkäynneillä tai niiden lopputuloksilla ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Yhtiön 400 MVA muuntajahankintaan 2022-2025 liittyvästä päätöksestä sulkea tarjoaja kilpailutuksesta tehtiin valitus markkinaoikeuteen 30.6.2020. Yhtiö teki hankinnan keskeytyspäätöksen 14.7.2020. Keskeytyspäätöksen jälkeen valitus markkinoikeuteen peruutettiin 28.7.2020.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingrid-konsernin tilikauden 2021 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan jonkin verran paranevan vuoden 2020 tulokseen verrattuna.

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat ulkolämpötilan vaihtelusta sekä sateisuuden, tuulisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla, ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

 Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 136 014 363,58 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 186 751 302,32 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona A-sarjan osakkeelta enintään 53 500,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 19 600,00 euroa, yhteensä enintään 135 614 200,00 euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 35 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 13 000,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 89 980 000,00 euroa osinkoa maksetaan 12.4.2021. Toinen erä, enintään 18 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 6 600,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 45 634 200,00 euroa osinkoa maksetaan hallituksen niin päättäessä puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen hallitukselle yhtiökokouksessa annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää toisen erän osingon maksamisesta valtuutuksen perusteella puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä osinko maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous 2021

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 7. huhtikuuta 2021 Helsingissä.

Helsingissä 5.3.2021
Fingrid Oyj
Hallitus

Liitteet:

Tilinpäätöstiedote 2020 

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

Palkitsemisraportti 2020

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2020

ESEF-raportti 2020 (englanniksi)