1.3.2018 11.21
Pörssitiedotteet

Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2017: Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla

Vakaa talous mahdollistaa hallitun siirtymisen kohti puhdasta sähköjärjestelmää

 

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2017 tilinpäätökseen.

  • Fingridin tammi-joulukuu sujui odotusten mukaisesti.
  • Vuonna 2017 Suomen sähkönkulutus oli 85,5 (85,1) terawattituntia.
  • Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka vastasi 75,5 (77,3) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
  • Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9997 (99,9999) prosenttia.

 

AVAINLUVUT

 

1-12/17

1-12/16

muutos %

7-12/17

7-12/16

muutos %

Liikevaihto

M€

672,0

586,1

14,7

345,9

288,8

19,8

Investoinnit, brutto

M€

111,1

146,7

-24,3

52,8

71,3

-26,0

– investoinnit liikevaihdosta

%

16,5

25,0

 

15,3

24,7

 

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot

M€

2,6

2,4

10,8

1,5

1,2

27,5

– liikevaihdosta

%

0,4

0,4

 

0,4

0,4

 

Henkilöstö keskimäärin

 

352

336

4,8

355

334

6,3

Henkilöstö kauden lopussa

 

355

334

6,3

355

334

6,3

Palkat ja palkkiot yhteensä

M€

24,2

22,7

6,4

12,1

11,2

8,0

Liikevoitto

M€

184,8

192,0

-3,8

81,0

91,6

-11,5

– liikevaihdosta

%

27,5

32,8

 

23,4

31,7

 

Voitto ennen veroja

M€

163,7

173,9

-5,8

71,3

77,1

-7,6

– liikevaihdosta

%

24,4

29,7

 

20,6

26,7

 

Kauden voitto

M€

130,8

138,7

-5,6

56,9

61,2

-7,1

Kauden laaja tulos

M€

130,3

144,8

-10,0

56,2

64,3

-12,5

Rahavirta investointien jälkeen

M€

125,8

93,6

34,5

40,0

19,9

101,6

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

%

10,0

10,4

 

 

 

 

Oman pääoman tuotto (ROE)

%

16,7

18,8

 

 

 

 

Omavaraisuusaste

%

37,8

36,4

 

37,8

36,4

 

Korolliset nettolainat

M€

998,9

1 028,0

-2,8

998,9

1 028,0

 

Nettovelkaantuminen

 

1,3

1,3

 

1,3

1,3

 

Tulos/osake

39 350,79

41 706,12

-5,6

17 121,38

18 420,81

-7,1

Osinko/A-osake

68470 *

37 536,09

 

 

 

 

Osinko/B-osake

25050 *

16 038,49

 

 

 

 

Oma pääoma/osake

240 017

230 301

4,2

 

 

 

Osinko/tulos A-osake

%

174,0

90,0

 

 

 

 

Osinko/tulos B-osake

%

63,7

38,5

 

 

 

 

Osakkeiden lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

– A-sarjan osakkeet

kpl

2 078

2 078

 

2 078

2 078

 

– B-sarjan osakkeet

kpl

1 247

1 247

 

1 247

1 247

 

Yhteensä

kpl

3 325

3 325

 

3 325

3 325

 

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle enimmäisosingosta

 

 

 

 

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:

Yhtiön toimintavuosi 2017 oli työntäyteinen. Saavutimme hyvin vuodelle 2017 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kehitimme kantaverkkoa tulevaisuuden sähköjärjestelmää varten. Kantaverkon siirtokapasiteetti oli tehokkaasti käytössä ja siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla. Nostimme sähkömarkkinoiden kannalta tärkeän tasasähköyhteyksien luotettavuuden kautta aikojen parhaalle tasolle. Taloudellisesti Fingrid on hyvässä kunnossa, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut ja kehittänyt toimintaansa merkittävästi. Tuloskehitys on ollut vahva. Konsernin liikevaihto oli 672,0 (586,1) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 130,8 (138,7) miljoonaa euroa. Arviomme mukaan kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos vuodelta 2017 jää hieman alijäämäiseksi. Päätimme loppuvuodesta säilyttää kantaverkkopalvelumaksut ennallaan vuodelle 2018.

 

Pohdimme Fingridissä jatkuvasti tulevaisuutta ja sen vaikutuksia kantaverkkoyhtiön toimintaan. Meidän kannaltamme keskeisiä tulevaisuuden ajureita ovat energiajärjestelmän siirtyminen kohti uusia tuotantotapoja ja -tekniikoita sekä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Yhteiskunnan sähköistäminen on tehokas tapa lopettaa energiajärjestelmän tuottamat huomattavat hiilidioksidipäästöt. Luotettava sähkönsaanti on varmistettava yhteiskunnassa, joka ei enää toimi ilman sähköä. Kantaverkkoyhtiönä Fingridillä on keskeinen rooli Suomen sähköistäjänä. Varautuminen toimialan muutoksiin ja tuleviin investointeihin vaatii huolellista työtä. Tänään tehdyt päätökset vaikuttavat vielä vuosikymmenienkin päästä. Yhteiskunnan pyrkimys kohti entistä suurempaa tasa-arvoa ja avoimuutta sopii myös hyvin yhteen toimintamme kanssa, joka on jo pitkään perustunut näihin tekijöihin. Vuonna 2017 toteutetut Corporate Spiritin People Power ja Great Place to Work työilmapiirimittaukset osoittavat, että Fingrid kuuluu Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon.

 

Fingrid erottuu asiakaslähtöisellä toimintatavallaan vertailussa muihin kantaverkkoyhtiöihin. Teemme työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi. Asiakkaan äänen tulee kuulua jokaiselle fingridiläiselle. Vuoden 2017 palautteen perusteella asiakkaamme luottavat meihin. Työllemme on leimallista myös maailmanluokan parhaimpiin kuuluva tehokkuus, joka perustuu kykyymme yhdistää oma ydinosaamisemme kunkin alan parhaiden osaajien kanssa. Fingridin asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja innovatiivisuus on noteerattu myös maailmalla. Yhtiö sijoittui maailman kolmen parhaan kantaverkkobrändin joukkoon Islannissa lokakuussa 2017 pidetyssä CHARGE-energiakonferenssissa. Saavutus ei olisi ollut mahdollinen ilman sujuvaa yhteistyötä asiakkaidemme ja palvelutuottajiemme kanssa.

 

Teemme merkittävää kehitystyötä sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden ja markkinoiden puolesta. Sähköjärjestelmän modernisointi ja digitalisointi tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita. Ilman merkittäviä teknologisia läpimurtoja siirtyminen uuteen, puhtaaseen sähköjärjestelmään ei ole mahdollista. Tärkeää on, että uudet teknologiat saadaan integroitua tehokkaasti sähköjärjestelmään. Markkinoiden ”näkymätön käsi” on uusien teknologioiden paras kumppani: kilpailu ja markkinat ohjaavat tehokkaasti investointeja, ja toisaalta hinta ohjaa uusien teknologioiden käyttöä siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin sähköjärjestelmän tasapainotusta. Toimivat markkinat palkitsevat markkinatoimijoita ja kannustavat heitä löytämään uusia ratkaisuja. On ollut ilahduttavaa nähdä, että sähkön kulutuksen joustot ovat vähitellen löytämässä paikkaansa sähkömarkkinoilla. Tästä saatiin hyviä esimerkkejä myös vuonna 2017. Vastaavaa kehitystä sopii toivoa myös akkuteknologian osalta. Toivottavaa on, että markkinat houkuttelevat uusia investointeja myös sähkön tuotantoon.

 

Sähkömarkkinoiden edistämisessä olemme integraatiomyönteisiä. Tältä osin olemmekin huolissamme pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Viime aikoina on ollut nähtävissä selkeitä valtapelin tunnusmerkkejä vanhan, luottamukseen perustuvan yhteistyön sijaan.

 

Haemme uusia ratkaisuja laajalla rintamalla tekemällä yhteistyötä innovatiivisten yritysten kanssa. Me keskitymme perustehtäväämme, emmekä ole hakemassa uutta liiketoimintaa. Fingridin tehtävänä on tukea ja edesauttaa suomalaisia yrityksiä tekemällä näiden kanssa yhteistä kehitystyötä ja toimimalla uuden yritystoiminnan kasvualustana. Tällä tavoin voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea Suomen menestystä ja toteuttaa perustehtäväämme kaikkien suomalaisten kantaverkkoyhtiönä.

 

Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2016.

 

Konsernin liikevaihto oli 672,0 (586,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 412,1 (382,4) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,5 (85,1) terawattituntia. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka on 75,5 (77,3) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 213,9 (153,9) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta taseselvityksen siirtymisestä eSett Oy:n* hoidettavaksi, minkä johdosta rajatasevastaaville myyty tasesähkö raportoidaan ulkoisena liikevaihtona. Rajasiirtotuotot laskivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 20,7 (24,0) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta alhaisemmasta toteutuneesta Venäjän siirtotariffista. Venäjän tuonnissa on käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän alueellisen hinnan väliseen eroon. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 25,5 (37,5) miljoonaan euroon, jotka on käytetty Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,9 (12,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen lasku johtui vuonna 2016 tehdystä 6,3 miljoonan euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta, joka tehtiin rajakapasiteetin ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä kustannuksia vastaan sääntelyn mukaisesti sekä 3,5 miljoonaa euroa alhaisemmista käyttöomaisuuden myyntivoitoista.

 

Konsernin kulut olivat 499,0 (442,2) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuotisesta tasosta 186,0 (121,7) miljoonaan euroon johtuen edellä mainitusta taseselvityksen siirrosta eSett Oy:n hoidettavaksi. Häviösähkökulut olivat 47,5 (57,6) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön määrä. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 37,62 (43,87) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut olivat 51,5 (50,5) miljoonaa euroa. Poistot olivat 96,9 (99,2) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 24,5 (24,1) miljoonaa euroa ja henkilöstökulut 29,4 (28,6) miljoonaa euroa.

 

Konsernin liikevoitto oli 184,8 (192,0) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvonmuutoksista kirjattiin liikevoittoon 8,9 (35,4) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 163,7 (173,9) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoteen selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos -33,1 miljoonaa euroa), liiketoiminnan muiden tuottojen laskulla (-9,8 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +29,7 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 130,8 (138,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 37,8 (36,4) prosenttia.

 

Emoyhtiön liikevaihto oli 665,4 (581,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 123,4 (103,9) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 201,3 miljoonaa euroa.

 

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2017 noin 5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Yhtiö päätti loppuvuodesta 2017 säilyttää kantaverkkopalvelumaksut ennallaan vuonna 2018.

 

Rahoitus

Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 22,8 (18,7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli -8,2 (5,1) miljoonaa euroa.

 

Korolliset lainat olivat 1 082,7 (1 107,7) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 813,4 (842,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 269,3 (264,9) miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhtiö laski liikkeeseen 100 miljoonan euron suuruisen kymmenen vuoden vihreän joukkovelkakirjan. Tällä rahoitetaan yhtiön investointeja, joilla odotetaan olevan nettovaikutuksiltaan pitkäaikaisia positiivisia ympäristövaikutuksia.

 

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2017 yhteensä 83,8 (79,7) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

 

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch):n kanssa

  • S&P piti 31.10.2017 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen ennallaan tasolla 'AA-' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
  • Fitch vahvisti 5.12.2017 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen tasolle 'AA-', pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'A+' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat. Fingridin saama luokitus oli päätöksentekohetkenä korkein voimassaoleva luokitus, jonka Fitch on eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle antanut.

 

Investoinnit ja kunnossapito

Vuonna 2017 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 111,1 (146,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 91,1 (135,8) miljoonaa euroa ja varavoimaan 14,2 (3,3) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 5,7 (7,5) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,6 (2,4) miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit ovat tulevina vuosina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa jälleen kärkisijoille.

 

Kaikkiaan vuoden 2017 aikana käynnissä oli yhteensä 22 sähköasemahanketta ja 16 voimajohtohanketta. Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, suurien tuotantolaitosten verkkoon liittämiseen ja suurkaupunkien sähkövarmuuden ylläpitoon.

 

Fingrid julkaisi kesäkuussa kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2017 - 2027. Suunnitelma perustuu asiakkaiden kanssa yhteistyössä laadittuihin alueellisiin verkkosuunnitelmiin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Itämeren alueen kehittämissuunnitelma sekä koko Euroopan laajuinen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma.

 

Fingrid kilpailutti vuoden 2017 aikana sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon. Uudet kolmivuotiset sopimuskaudet alkoivat vuoden 2018 alussa ja jatkuvat vuoden 2020 loppuun.

 

Työturvallisuuden kehityshanke jatkui ja turvallisuutta koskevat sopimusehdot päivitettiin. Yhtiön omalle henkilökunnalle sattui kaksi poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 2 (0). Palvelutoimittajille sattui 9 (12) tilastoitavaa työpaikkatapaturmaa, joista yksi oli kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma ja 8 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa.

 

Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2017 sähköä 85,5 (85,1) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka vastasi 75,5 (77,3) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

 

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli pääosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2017 aikana 15,6 (15,7) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,4 (0,3) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa sähköä viettiin pääasiallisesti Suomesta Viroon 1,7 (3,1) terawattituntia. Tuonti Virosta oli 0,9 (0,7) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä säilyi edellisvuoden tasolla, ja oli 5,8 (5,9) terawattituntia. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2017 aikana sähköä 0,3 (0,2) terawattituntia ja vietiin Suomesta Norjaan 0,0 (0,1) terawattituntia.

 

Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9997 (99,9999) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 2,2 (1,4) minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 2,8 (3,1) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,0 miljoonaa euroa.

 

Kantaverkon häviöiden määrä väheni edellisestä vuodesta ja oli 1,2 (1,3) terawattituntia. Tämä oli 1,4 (1,4) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä.

 

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 29,41 (26,91) euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkuhintojen kesällä 2016 alkanut nousu tasaantui vuonna 2017. Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli muita Pohjoismaita korkeampi. Hintaerot ja sitä myötä pullonkaulatuotot kuitenkin pienenivät edellisvuodesta yleisen hinnannousun seurauksena.

 

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 25,5 (37,5) miljoonaa euroa. Näistä 10,5 (29,9) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 15,1 (7,6) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 0,3 (2,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid on käyttänyt vuodelta 2017 saamansa pullonkaulatuotot Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin, joka tukee sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista Etelä-Suomeen. 

 

Henkilöstö

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 355 (334) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 308 (291).

 

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 24 (25) prosenttia ja miehiä 76 (75) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

 

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin tarkentumatonta vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen perusteella. Riita-asian oikeuskäsittely päättyi käräjäoikeuden joulukuussa 2017 antamaan välituomioon, jonka mukaan asiassa ei ollut näytetty Fingridin syyllistyneen sopimusrikkomukseen.

 

Fingrid on valittanut markkinaoikeuteen Energiaviraston 2.1.2017 antamasta päätöksestä siltä osin kuin Energiavirasto velvoitti Fingridin toimittamaan säätösähkösopimuksia koskevat ehdot ja maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi. Fingridin näkemyksen mukaan päätöksen antohetkellä voimassa ollut lainsäädäntö ei edellyttänyt säätösähkön hankintaan liittyvien ehtojen etukäteistä vahvistamista viranomaisella. Asian käsittely markkinaoikeudessa on yhä kesken. Oikeudenkäynnillä ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

 

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingrid on 15.1.2018 ilmoittanut Energiavirastolle ja eurooppalaisten energiaviranomaisten yhteistyövirasto ACER:ille, että pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt eivät pystyneet toimittamaan yhteistä ehdotusta uudesta tasehallintarakenteesta EU -asetuksen edellyttämässä määräajassa. Asia etenee EU:n komission käsittelyyn.

 

Fingrid-konsernin tilikauden 2018 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan säilyvän edellisvuoden tasolla. Fingrid ei muuttanut kantaverkkohinnoittelua vuodelle 2018 ja sen pyrkimyksenä on saavuttaa vuodelta 2018 sääntelymallin sallima tulos.

 

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti ulkolämpötilan vaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

 

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

 

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 123 358 401,74 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 201 312 662,75 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että

  • osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta enintään 68 470,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 25 050,00 euroa, yhteensä enintään 173 518 010,00 euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 48 700,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 17 820,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 123 420 140,00 euroa osinkoa maksetaan 4.4.2018. Toinen erä enintään 19 770,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 7 230,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 50 097 870,00 euroa osinkoa maksetaan hallituksen niin päättäessä puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen hallitukselle yhtiökokouksessa annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää osingon toisen erän maksamisesta valtuutuksen perusteella puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä osinko maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
  • vapaaseen omaan pääomaan jätetään vähintään 27 794 652,75 euroa.

 

Yhtiökokous 2018

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 28. maaliskuuta 2018 Helsingissä.

Helsingissä 1.3.2018
Fingrid Oyj
Hallitus

 

 

 

*eSett Oy on Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti omistama yhtiö, jonka tehtävänä on taseselvitys Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

 Liitteet: 

Fingrid Oyj tilinpäätös ja toimintakertomus 2017

Fingrid Oyj tilinpäätöstiedote 2017

Selvitys hallinto- ja ohjausjarjestelmästä