14.8.2018 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1. - 30.6.2018

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2017 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita, minkä lisäksi laatimisperiaatteiden mukaisesti standardeja IFRS 9 ja IFRS 15 sovelletaan raportointiin 1.1.2018 alkaen. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.

  • Fingridin tammi-kesäkuu liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta parani jonkin verran edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
  • Yhtiön liikevaihto kasvoi johtuen kantaverkkosiirron tuottojen kasvusta ja rajasiirtotuotoista Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä. Liikevaihtoa kasvatti merkittävästi myös tasesähkön myynnin kasvu. Taseselvityksen hoitaa eSett Oy ja se raportoidaan nykyisin kokonaan ulkoisena liikevaihtona. Vastaava muutos näkyy myös tasesähkön kustannuksissa.
  • Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 45,1 (43,6) terawattituntia.
  • Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 34,7 (32,8) terawattituntia, joka vastasi 74,5 (73,7) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
AVAINLUVUT   1-6/18 1-6/17 muutos % 1-12/17
Liikevaihto MEUR 436,9 326,1 34,0 672,0
Investoinnit, brutto MEUR 42,5 58,3 -27,1 111,1
– investoinnit liikevaihdosta % 9,7 17,9   16,5
Henkilöstökulut MEUR 16,6 14,7 12,7 29,4
Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta MEUR 120,8 107,2 12,7 175,9
– liikevaihdosta % 27,7 32,9   26,2
Liikevoitto MEUR 150,4 103,7 45,0 184,8
– liikevaihdosta % 34,4 31,8   27,5
Voitto ennen veroja MEUR 143,7 92,5 55,4 163,7
– liikevaihdosta % 32,9 28,4   24,4
Kauden voitto MEUR 114,5 73,9 55,0 130,8
Kauden laaja tulos MEUR 114,7 74,1 54,8 130,3
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen MEUR 143,4 85,8 67,1 125,8
Omavaraisuusaste % 36,1 35,7   37,8
Korollinen nettovelka MEUR 974,2 1 039,7 -6,3 998,9
Nettovelkaantumisaste   1,3 1,4   1,3
Tulos/osake 34 449,46 22 229,41 55,0 39 350,79
Osinko/A-osake       68 470,00
Osinko/B-osake       25 050,00
Oma pääoma/osake 226 833,57 223 112,96 1,7 240 017,18
Osinko/tulos A-osake %       174,0
Osinko/tulos B-osake %       63,7
Osakkeiden lukumäärä          
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078   2 078
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247   1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325   3 325

 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: Fingridin talous tasapainossa – kantaverkkoa ja sähkömarkkinoita kehitetään puhtaan sähköjärjestelmän tarpeisiin

Yhtiön alkuvuoden tulos oli hyvä. Alkuvuoden kylmemmät säät nostivat sähkön kulutusta ja kantaverkkotuottoja edellisvuoteen verrattuna. Myös rajasiirtotuotot ovat kasvaneet. Siirtohintamme on tänä vuonna edellisvuoden tasolla ja on eurooppalaisessa vertailussa halvimpien joukossa. Samalla siirron luotettavuus on maailman huippua.

Suomen kantaverkko toimi alkuvuonna luotettavasti. Sähkönkulutuksen huippu, noin 14 000 megawattia saavutettiin 28. helmikuuta, sähkön riittävyyden vaarantumatta. Kevään tulvakaudella joustavasta tuotantokapasiteetista oli niukkuutta, mikä näkyi korkeina säätösähkön hintoina.

Katsauskauden jälkeen 18. heinäkuuta Fingridin Olkiluodon sähköaseman 400 kilovoltin virtamuuntaja vaurioitui tulipalossa. Tulipalon sekä sähköaseman korjaustöiden aikana Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt eivät pystyneet syöttämään sähköä kantaverkkoon. Syntyneen tilanteen seurauksena Fingrid varoitti mahdollisesta sähköpulatilanteesta Suomessa. Sähköntuottajat ja -kuluttajat osallistuivat aktiivisesti tilanteen tasapainottamiseen ja naapurimaista saatiin lisää sähköä. Sähköpulaan ei kuitenkaan jouduttu.

Investointiohjelmamme painopisteenä on ollut Suomen vanhimman voimajohdon, Rautarouvan, uudistaminen, josta maaliskuussa otettiin käyttöön Liedon ja Forssan välinen yhteys. Uudistus saadaan päätökseen ensi vuonna, Suomen kantaverkon 90-vuotisjuhlavuonna. Vuonna 2025 valmistuva uusi vaihtosähköyhteys Suomen ja Ruotsin välille on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin ja tekniseen suunnitteluun. Oulusta Petäjävedelle vuonna 2022 valmistuvan Metsälinjan yleissuunnittelu on edennyt suunnitellusti.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla toimiva Climate Bonds Initiative –järjestö myönsi Fingridille sertifikaatin tunnustuksena siitä, että olemme ensimmäinen yritys Suomessa, joka on laskenut liikkeeseen vihreän Green Bond -joukkovelkakirjan. Käytämme Green Bondeilla saadut varat investointeihin, joilta odotamme pitkäaikaisia, positiivisia ympäristövaikutuksia. 

Haemme jatkuvasti uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja, esimerkkinä on menestyminen kansainvälisessä kunnonhallinnan ITOMS-tehokkuusvertailussa. Saimme ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat. Digitalisoimalla sähköasemat tulemme vähentämään investointi- ja kunnossapitokuluja, ja saamme lisää tietoa komponenttien kunnosta.

Solmimme maaliskuussa yhteistyösopimuksen pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa uuden pohjoismaisen tasehallintakonseptin kehittämisestä ja yhteispohjoismaisten reservi- ja säätösähkömarkkinoiden rakentamisen periaatteista. Myös verkkosääntöjen käyttöönotto etenee aikataulun mukaisesti, yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Verkkosäännöt koskevat kolmea eri ryhmää: liityntöjä, verkon käyttöä sekä markkinoita. Jäsenvaltioiden tehtävänä on ottaa verkkosäännöt käyttöön ja varmistaa niiden sekä kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuus.

Sähkömarkkinoilla tavoittelemme siirtymistä nykyisestä yhden tunnin taseselvitysjaksosta viiteentoista minuuttiin. Kuluttajamarkkinoiden tehostamiseksi toteutettavassa Datahub –hankkeessa valittiin kesäkuussa datahubin järjestelmätoimittaja.

Kehitämme Fingridistä yhä parempaa ja tuottavampaa työpaikkaa. Sijoituimme tänä vuonna Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa keskisuurten yritysten sarjassa toistamiseen sijalle 10. Saimme myös Suomen innostavimmat työpaikat –tunnustuksen.

Taloudellinen tulos 

Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 436,9 (326,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 229,3 (220,2) miljoonaan euroon lisääntyneen sähkönkulutuksen seurauksena. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 45,1 (43,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 164,9 (85,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta taseselvityksen siirtymisestä eSett Oy:n hoidettavaksi, minkä johdosta rajatasevastaaville myyty tasesähkö raportoidaan ulkoisena liikevaihtona. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat edellisvuoden tasolta 20,2 (10,8) miljoonaan euroon, korkeamman toteutuneen siirtotariffin ja lisääntyneen rajasiirron volyymin johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,0 (1,1) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuun kulut olivat 317,1 (219,9) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 149,4 (69,7) miljoonaan euroon johtuen edellä mainitusta taseselvityksen siirrosta eSett Oy:n hoidettavaksi. Häviösähkökulut olivat 25,4 (21,2) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä häviösähkön volyymista. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2018 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu noin 95 (105) prosenttia 27,3 (31,1) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu noin 100 prosenttia 6,8 euron keskihintaan megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 29,6 (24,9) miljoonaan euroon. Reservikulujen kasvuun on vaikuttanut automaattisen taajuudenhallintareservin suunnitelman mukaisesti lisätty hankinta ja Kyröskosken voimalaitoksen lisäys nopeaan häiriöreservikapasiteettiin. Poistot olivat 49,2 (48,4) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut laskivat edellisvuoden tasolta 8,0 (9,6) miljoonaan euroon suunnitelluissa hankkeissa toteutusten siirtymisestä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Henkilöstökulut olivat 16,6 (14,7) miljoonaa euroa.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 150,4 (103,7) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 143,7 (92,5) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin sähköjohdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +32,9 miljoonaa euroa) sekä kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen kasvulla (muutos +20,3 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 114,5 (73,9) miljoonaa euroa ja laaja tulos 114,7 (74,1) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 143,4 (85,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 36,1 (35,7) prosenttia.

Rahoitus

Fingrid Oyj:n luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa konsernin vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 7,9 (12,1) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 3,9 miljoonaa euroa negatiivinen (5,6 miljoonaa euroa negatiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 075,9 (1 123,4) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 808,3 (834,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 267,6 (289,3) miljoonaa euroa. Konserni ei laskenut liikkeelle uusia pitkäaikaisia velkoja katsauskaudella.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 30. kesäkuuta 2018 olivat 101,6 (83,7) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Siirtokapasiteetin varmistaminen
                   
Yhtiön investointiohjelman painopisteenä on ollut 1920-luvulla rakennetun, Rautarouvaksi nimetyn Suomen vanhimman voimajohdon uudistaminen. Liedon ja Forssan välinen 400 kilovoltin voimayhteys otettiin käyttöön maaliskuussa. Uudella voimajohdolla korvattiin osa 1920-luvulla rakennettua voimajohtoa ja vahvistettiin Lounais-Suomen kantaverkkoa. Vanha 110 kilovoltin voimajohto uusittiin siirtokyvyltään tehokkaammaksi 400+110 kilovoltin yhteisrakenteiseksi voimajohdoksi, samalla laajennettiin ja perusparannettiin Liedon sähköasemaa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 26 miljoonaa euroa.
                       
Vihtavuori – Koivisto 110 kilovoltin voimajohto otettiin käyttöön tammikuussa. Voimajohdon pituus on noin 26 kilometriä ja se rakennettiin olemassa olevan Koivisto - Vihtavuori -voimajohdon rinnalle Metsä Groupin Äänekosken uutta biotuotetehdasta varten. Sähköasemille tehtiin myös tarvittavat muutostyöt. Investoinnin kokonaisarvo on noin seitsemän miljoonaa euroa.
                       
Fingrid käynnisti yhtiön ensimmäisen digitaalisen sähköasemapilotin suunnittelun. Kotkan lähistöllä sijaitsevan Pernoonkosken sähköasemalle haetaan tulevaisuuden ratkaisuja. Tavoitteena on digitaalinen sähköasema, joka on turvallinen, ympäristöystävällinen, etäkäytettävä sekä kustannustehokas investointi- ja käyttökustannuksiltaan. 
                       
Keski-Uudenmaan sähkönsaantia varmistava 1970–luvulla rakennettu Nurmijärven sähköasema uusitaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Sähköaseman nykyaikaistamisella varmistetaan luotettava sähkönsiirto Keski-Uudenmaan alueen sähkönkäyttäjille. Hankkeen arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2019 loppuun mennessä.
                      
Suomen ja Ruotsin välille vuonna 2025 valmistuva uusi vaihtosähköyhteys Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin puolelle Messaureen on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin ja hankkeen tekniseen suunnitteluun. Hanke valmistuu 2025. Oulusta Petäjävedelle rakennettavan 400 kilovoltin Metsälinja–yhteyden yleissuunnittelu on edennyt suunnitellusti ja hanke valmistuu vuonna 2022.

Fingrid menestyi jälleen erinomaisesti ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Stydy) -tutkimuksessa. Fingrid sai ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa. Vertailuun osallistuu 28 verkkoyhtiöitä eri puolilta maailmaa. Erityisen hyvin Fingrid menestyi voimajohtojen tarkastus- ja kunnossapitotöissä sekä kytkinlaitteiden ja sähköasema-alueen kunnossapidossa. 
                       
Fingrid on laatinut kantaverkkovision voimajärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelun pohjaksi. Visiossa tutkitaan erilaisia skenaarioita ja etsitään verkon vahvistuksia, joilla tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Sähköntuotannon maantieteellinen painopiste siirtyy pohjoisemmaksi tuulivoiman tuotannon lisääntyessä, samalla kun säätökykyinen lämpövoima eteläisessä Suomessa vähenee. Pohjois-Suomessa tuotettua energiaa siirretäänkin tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin Etelä-Suomen kulutusalueille. Seuraavan vuosikymmenen aikana Fingrid investoi merkittävästi pohjoisen ja etelän väliseen siirtokapasiteettiin. Myös Suomen ja Ruotsin välisiä rajasiirtoyhteyksiä vahvistetaan.

Käyttövarmuuden hallinta
 

Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 45,1 (43,6) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,5 (0,8) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 46,5 (44,5) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 34,7 (32,8) terawattituntia, mikä oli 74,5 (73,7) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 33,1 (31,9) terawattituntia, mikä oli 73,5 (73,1) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,5 (7,5) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 (0,2) terawattituntia. Verkon huoltotöistä johtuen tarkasteluvälillä maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettuna lyhyitä hetkiä.

Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa 1,0 (0,6) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti oli osittain rajoitettuna 23.-27.4. välisenä aikana, jolloin oli EstLink2 yhteyden vuosihuolto ja 4.-8.6. välisenä aikana oli EstLink 1 yhteyden vuosihuolto.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 3,4 (3,0) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjän ja Suomen välillä oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä. Sähkön tuontia Venäjältä on ollut edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna hieman enemmän. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on edelleen suurta. Siirtoa Suomesta Venäjälle ei ollut katsauskauden aikana.

Kevään tulvista ja hyvistä tuuliolosuhteista johtuva suuri vesivoima- ja tuulivoimatuotanto aiheuttivat 9.5. poikkeuksellisen sähkön ylituotantotilanteen matalan kulutuksen aikana sähköjärjestelmässä. Ylituotantotilanne aiheutti alassäätötarpeen, ja säätösähkön hinta Suomessa oli alimmillaan -1000 euroa/MWh. Tilanteen jatkuessa Fingrid pyysi 10.5. säätösähkömarkkinaosapuolia toimittamaan lisää alassäätötarjouksia. Fingridin pyyntöön sähkömarkkinaosapuolille reagoitiin aktiivisesti ja alassäätötarjouksia saatiin kaksinkertainen määrä normaaliin yöhön verrattuna. Hinnat pysyivät lähellä spot-hintoja, eikä sähkön ylituotantotilannetta syntynyt.

Tarkastelujakson aikana kantaverkossa oli kaksi suurempaa häiriötä. Kaltimon jännitemuuntaja vaurioitui maaliskuun 26. päivä. Häiriön seurauksena noin 2 000 asiakasta oli sähköttä 15 minuuttia Enon alueella. Toukokuun 8. päivänä Fenno-Skan 2 tasasähköyhteyden käyttöönoton yhteydessä aiheutui jännitehäiriö kantaverkkoon. Häiriön yhteydessä Olkiluoto 2 ei pystynyt syöttämään sähköä kantaverkkoon.

Pohjoismaiden ja Viron välisillä tasasähköyhteyksillä alkuvuosi on sujunut siirron osalta erittäin hyvin. Alkuvuosi on kuitenkin ollut tasasähköyhteyksillä niin häiriöiden kuin huoltokeskeytysten kannalta selvästi haastavampi kuin erittäin hyvin sujunut vuosi 2017. Häiriöt eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet merkittävää haittaa sähkömarkkinoille ja siirtojen hallintaan. 

Sähkömarkkinoiden kehittäminen

Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 38,82 (29,28) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 41,97 (31,92) euroa megawattitunnilta.

Pullonkaulatuotot kasvoivat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot tammi-kesäkuussa olivat 37,8 (20,9) miljoonaa euroa. Kasvu johtui aluehintaerosta Suomen ja Ruotsin välillä. Eroon vaikuttivat poikkeavat sääolosuhteet: talviviikkojen kylmät jaksot nostivat Suomen hintatasoa ja kevään lyhyt, mutta raju tulvajakso pudotti Ruotsin hintoja muutaman viikon ajan. Vertailuvuoden 2017 pullonkaulatuottojen normaalia pienemmän määrän taustalla olivat mm. Suomen ja Ruotsin vähäinen aluehintaero ja pohjoismainen vesitilanne.

Sopimus tulevasta pohjoismaisesta tasehallinnasta kantaverkkoyhtiöiden välillä syntyi maaliskuussa. Kantaverkkoyhtiöt solmivat yhteistyösopimuksen uuden pohjoismaisen tasehallintakonseptin kehittämisestä. Yhteistyösopimuksessa sovittiin kantaverkkoyhtiöiden rooleista ja vastuista yhteisen tasehallintakonseptin ja tasehallintamarkkinoiden toteuttamiseksi.

Fingrid on osallistunut eurooppalaisten verkkosääntöihin kuuluvien markkinasääntöjen käyttöönottoon. Markkinasääntöjen tavoitteena on edistää sähkömarkkinoiden yhtenäisyyttä Euroopassa ja luoda yhteisiä toimintatapoja sähkötuotteiden ja reservien rajakauppaan sekä taseselvityksen periaatteisiin.

Eurooppalaiset päivänsisäiset markkinat käynnistyivät kesäkuussa. Päivänsisäiset markkinat mahdollistavat aiempaa laajemmat, eurooppalaiset sähkömarkkinat jatkuvalle kaupankäynnille. XBID (Cross-Border Intraday) hankkeessa luotiin eurooppalainen päivänsisäinen markkinapaikka jatkuvalle kaupankäynnille.

Fingridissä on meneillään hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä joustavuutta sähkömarkkinoille ja mahdollistaa epäsäännöllisesti saatavilla olevan uusiutuvan energian tuotannon ja kuluttajien osallistuminen markkinoille. Varttitasehankeessa tavoitteena on lyhentää sähkömarkkinoiden tasejakso tunnista 15 minuuttiin. Suomessa on tavoitteena siirtyä varttitaseeseen vuonna 2020 yhtä aikaa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Fingrid Datahub Oy teki kesäkuussa hankintapäätöksen datahub-järjestelmän toimittajasta. Heinäkuussa solmittavan sopimuksen mukaan datahub otetaan käyttöön huhtikuussa 2021. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 367 (347), joista vakituisessa työsuhteessa oli 316 (296). Henkilöstökulut olivat 16,6 (14,7) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 13,3 (12,1) miljoonaa euroa eli 3,1 (3,7) prosenttia liikevaihdosta.

Fingrid sijoittui Suomen parhaat työpaikat - Great Place to Work, keskisuurten yritysten sarjassa toistamiseen sijalle 10. Suomen parhaat työpaikat -tunnustus myönnetään organisaatiolle, joka on hyvä työpaikka sekä työntekijöiden mielestä että henkilöstöjohtamisesta tehdyn arvioinnin perusteella. Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota.

Helmikuussa Fingrid nousi Suomen innostavimmat työpaikat 2018 listalle. Tunnustus myönnetään PeoplePower®-henkilöstötutkimuksessa erinomaiset tulokset saavuttaneille organisaatioille. Suomen innostavimmissa työpaikoissa on korkea henkilöstön omistautuneisuus ja ne kehittävät toimintaansa pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstönsä kanssa.

Muut asiat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2018 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2017 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi. Muut hallituksen jäsenet ovat Anu Hämäläinen, Sanna Syri ja Esko Torsti, sekä uudeksi hallituksen jäseneksi valittu Päivi Nerg.

Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaisesti ja perusti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Heikki Lassilan.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Fingrid on peruuttanut valituksensa koskien Energiaviraston 2.1.2017 antamaa päätöstä, jossa Energiavirasto velvoitti Fingridin toimittamaan säätösähkösopimuksia koskevat ehdot ja maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain perusteella. Fingrid peruutti valituksensa saatuaan Energiavirastolta ilmoituksen, ettei se vaadi päätöksessä asetettujen velvoitteiden erillistä täytäntöönpanoa vaan asia tulee käsitellyksi osana tasehallinnan suuntaviivojen artiklan 18. mukaista ehtojen vahvistamisprosessia.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Fingrid Datahub Oy ja CGI Suomi Oy allekirjoittivat 12.7.2018 datahub-järjestelmän hankintasopimukset. Solmitun sopimuksen mukaisesti datahub otetaan käyttöön huhtikuussa 2021. Hankinnan arvo on 41,9 miljoonaa euroa.

Fingridin Olkiluodon sähköaseman 400 kilovoltin virtamuuntaja vaurioitui 18.7.2018 tulipalossa. Tulipalon sekä sähköaseman korjaustöiden aikana Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt 1 ja 2 eivät pystyneet syöttämään sähköä kantaverkkoon. Fingrid varoitti 19.7.2018, että sähkön kotimainen tuotanto ja tuonti eivät mahdollisesti riitä kattamaan sähkönkulutusta ja sähköpulatilanne on mahdollinen. Sähköpulatilanteeseen ei kuitenkaan jouduttu.

Fingridin yhtiökokouksessa 28.3.2018 päätettiin, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona enintään 68.470,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 25.050,00 euroa B-sarjan osakkeelta eli yhteensä enintään 173.518.010,00 euroa. Yhtiökokouspäätöksen mukaan osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä osinkoa, yhteensä 123.420.140,00 euroa, on maksettu yhtiökokouspäätöksen mukaisesti 4.4.2018. Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 14.8.2018 toisen erän osingon maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella osingon toinen erä, 19.770,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 7.230,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 50.097.870,00 euroa osinkoa maksetaan 17.8.2018.

Fingrid-konsernin tilikauden 2018 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan paranevan jonkin verran edellisvuodesta. Vuoden 2018 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2018 pyritään saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos. Tämänhetkisen arvion perusteella näyttää siltä, että vuoden tulos toteutuisi jonkin verran ylijäämäisenä, mikä tullaan ottamaan huomioon lähivuosien kantaverkkohinnoittelussa. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja edelleen sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419

Liitteet: