Pullonkaulatulot

Yleistä

Eurooppalaiset sähkön tukkumarkkinat muodostuvat hinta-alueista, jotka kytkeytyvät toisiinsa siirtoyhteyksien välityksellä. Sähkömarkkinoiden tavoitteena on tarjota sähkön kysyntää vastaava tarjonta mahdollisemman edullisesti joka hetki koko Euroopassa. Jos tarve sähkön siirtoon alueiden välillä on suurempi kuin mitä fyysisesti on mahdollista siirtojohtojen kautta siirtää, niin alueiden välillä muodostuu hintaero. Tällaista tilannetta kutsutaan sähkömarkkinoilla pullonkaulatilanteeksi.

Sähkömarkkinoilla syntyy pullonkaulatuloja silloin, kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei riitä tasoittamaan markkina-alueiden kysynnän ja tarjonnan välistä eroa. Markkina-alueet eriytyvät hinta-alueiksi, joissa toisella alueella sähkön ostaja maksaa eri hintaa, kuin sähkön myyjä siitä toisella alueella saa. Pullonkaulatulon määrä saadaan kertomalla hinta-alueiden välisillä siirtoyhteyksillä siirrettävä sähkön määrä niiden välisellä hintaerolla, eli:

pullonkaulatulot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh].

Hintaero kertyy sähköpörssille pullonkaulatulona, joka tilitetään sähköpörssistä hinta-alueiden molemmin puolin kantaverkkoyhtiöille.

Itämeren alueen pullonkaulatulojen jako

Pohjoismaiset pullonkaulatuotot jaetaan neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön (Energinet.dk:n, Statnettin, Svenska Kraftnätin ja Fingridin) kesken erillisen sopimuksen mukaisesti. Pullonkaulatulot jaetaan sopimuksen mukaisesti tasan niiden kantaverkkoyhtiöiden kesken, joiden välisellä rajajohtoyhteydellä tulot ovat muodostuneet. Tästä voidaan poiketa kyseisen rajajohtoyhteyden pullonkaulatuloihin oikeutettujen maiden keskinäisellä päätöksellä.

Suomen ja Viron välisillä yhteyksillä pullonkaulatulot jaetaan tasan Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin kesken.

Pullonkaulatulojen käyttö

Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti ensisijaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen ja ylläpitoon. Toissijaisesti pullonkaulatuloja voidaan käyttää korvaamaan asiakkailta perittäviä kantaverkkomaksuja. Suomessa pullonkaulatulojen lainsäädännön mukaisesta valvonnasta vastaa Energiavirasto.

Fingrid siirtyi vuonna 2016 Energiaviraston uuden valvontapäätöksen mukaiseen raportointiin pullonkaulatulojen, kapasiteettia lisäävien ja ylläpitävien investointien sekä kulujen osalta. Fingrid raportoi pullonkaulatulojen käytöstä kvartaaleittain taloudellisten katsausten yhteydessä.

Vuoden 2015 jälkeiset pullonkaulatulot on julkaistu ENTSO-E:n sähkömarkinatietoalustalta osoitteesta https://transparency.entsoe.eu/ > Transmission > All Data Views > Daily Implicit Allocations – Congestion income.

Euroopan Unionissa pullonkaulatulojen käytön metodologiasta säädellään tarkemmin ACER:in (European Union Agency for the Cooperation of Energy Regulators) hyväksymässä menetelmässä.