Suomen houkuttelevuus investointikohteena tärkeää – sähköverkon priorisoinnin taustalle tarvitaan uutta lainsäädäntöä

Poliitikkojen mielestä on tärkeää, että Suomi on houkutteleva investointikohde sähköintensiiviselle teollisuudelle. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sähköverkkoon liittymistä tulisi nykyisen mallin sijaan priorisoida. Priorisoinnin tueksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä.

Suomen houkuttelevuus sähköintensiivisten teollisuusinvestointien kohteena on tuoreen kyselytutkimuksen mukaan poliitikoille tärkeä tavoite. Kyselyn mukaan sähköverkon rajallinen kapasiteetti edellyttää selkeästi poliittisia päätöksiä, mutta ratkaisujen suhteen on hajontaa eri puolueiden välillä. Nykyisen liittymismallin muuttaminen, jossa investointihankkeen toteuttamisnopeus ratkaisee sähköverkkoon liittymisen, saa laajalti kannatusta. Vaikka priorisointia pidetään lähes välttämättömänä, noin puolet vastaajista kannatti myös sähköverkkoinvestointien merkittävää lisäämistä, vaikka se kasvattaisi kuluttajien kustannuksia ja sähköverkon ympäristövaikutuksia.

Selkeimmin poliitikkojen vastauksissa kannatusta saa strateginen priorisointi, jossa painottuvat hankkeen kansantaloudellinen merkitys ja huoltovarmuus. Vastaajista peräti 84 % priorisoisi yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen liittämistä kantaverkkoon. Merkittävää kannatusta saivat myös perinteisen teollisuuden hankkeet, joilla edistetään vihreää siirtymää. Myös alueellinen ohjaaminen sai kannatusta, sillä yli puolet vastaajista ohjaisi sähköintensiivisiä investointeja sijoittumaan alueille, joilla sähköverkon kapasiteettia olisi jo valmiiksi hyvin saatavilla.

Kyselytutkimus toteutettiin 23.4-27.5.2026 kantaverkkoyhtiö Fingridin toimeksiannosta. Sen toteutti Aula Research Oy ja kyselyyn vastasi 72 kansanedustajaa ja puolueiden taustavaikuttajaa. Vastaukset on painotettu puolueittain vuoden 2023 eduskuntavaalien paikkajaon mukaisesti.   

Kantaverkon vahvistamisen rinnalle tarvitaan myös uusia keinoja

Fingridin suunnitelmissa on investoida kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 5,2 miljardia euroa. Vaikka sähköverkkoa vahvistetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, on sähkön siirtotarpeiden nopea kasvu paikoitellen ruuhkauttanut kantaverkkoa. Verkon vahvistamisen ja teknisten ratkaisujen rinnalle tarvitaankin monipuolinen keinovalikoima, jotta myös olemassa oleva sähköverkko saadaan tehokkaampaan käyttöön ja uudet tuotanto- ja kulutuskohteet liitettyä nykyistä nopeammin.

Ohjaamalla kantaverkkoon liittyviä hankkeita alueellisesti verkkokapasiteetin riittävyyden kannalta ruuhkattomampaan sijaintiin, voidaan kantaverkkoon liittymistä kokonaisuudessaan nopeuttaa ja liittää kantaverkkoon enemmän uusia hankkeita. Esimerkiksi sijaintiriippumattomat kohteet, kuten sähkövarastot, tulisi voida liittää sähköverkkoon ilman, että ne varaisivat liityntäkapasiteettia sijaintiriippuvaisilta kohteilta, kuten kaupunkien lämmitysratkaisuilta.

Nykyisen mallin mukaan kantaverkkoon liittyjiä kohdellaan tasapuolisesti ja verkkoliitynnän saa ensimmäisenä liittymisedellytykset täyttävä hanke. Tämä voi tehdä lupaprosessiltaan pidempikestoisen, mutta yhteiskunnan kannalta merkittävämmän investointihankkeen liittämisen kantaverkkoon hankalaksi asiakkaan toivomalla aikataululla. Sähköverkon ruuhkatilanteisiin tarvitaan selkeät säännöt, jotta kantaverkon kapasiteettia voidaan jakaa yhteiskunnan edun mukaisesti. Muutokset edellyttävät muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.

Hyvät, pahat ja rumat investoinnit aiheena SuomiAreenassa

Sähköverkkoon liittymisen priorisointi on aiheena myös Porin SuomiAreenassa. Kysyntä puhtaalle sähkölle ja sähköverkon liittämiskapasiteetille on kasvanut merkittävästi. Vaikka kantaverkkoon investoidaan tällä hetkellä ennätykselliset 5,2 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana, on sähköverkon riittävyys muodostumassa investointien aikataulua ja sijaintia ohjaavaksi tekijäksi. Minkälaisia investointeja Suomeen halutaan ja minne? Onko Suomella varaa priorisoida investointeja tai jättää priorisoimatta?

Sähköverkon priorisoinnista on juontaja Peter Nymanin johdolla keskustelemassa kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sekä Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Hyvät, pahat ja rumat investoinnit – kuka saa sähköverkon ensin? SuomiAreenassa Sata Shipbuilding -lavalla torstaina 25.6. klo 12-12.45.

Paneelikeskustelua voi seurata myös MTV:n sivuilta.

Lisätietoja:
Mikko Heikkilä, yksikön päällikkö, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5113
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi