Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun – rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa

Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa lähivuosina. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Samaan aikaan Suomessa on runsaasti pitkälle valmisteltuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, joiden toteutuminen edellyttää kuitenkin sähköntuottajien investointipäätöksiä. Rinnalle tarvitaan myös säästä riippumatonta säätövoimaa.

Suomen sähköjärjestelmään solmittujen sähkönkulutuksen liittymissopimusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus on hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä lähes 5 gigawattia, sisältäen jakeluverkkoihin liittyvät hankkeet. Lisäksi rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt 3 gigawattia.

Liittymissopimuksen tekeminen ei takaa, että hanke toteutuu täydessä laajuudessaan. Tyypillisesti liittymissopimuksen tekemisen jälkeen hanketta aletaan rakentaa ja sähkönkulutus kasvaa vaiheittain useiden vuosien kuluessa, eivätkä hankkeet käytä heti verkkoon liityttyään täyttä ilmoittamaansa tehoa. Mikäli kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti tulevien vuosien aikana, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna. Fingridin arvion mukaan kulutuksen kasvun toteutuminen tässä laajuudessa veisi todennäköisesti ainakin viisi vuotta.

”Suomella on erinomaiset edellytykset kasvaa puhtaan sähkön avulla ja tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettia voidaan merkittävästi lisätä. Tarvitsemme kuitenkin sääriippuvaisen tuotannon rinnalle lisää säätövoimaa, kuten moottorivoimalaitoksia tai muuta säätökykyistä sähköntuotantoa, jotta sähköjärjestelmän tasapaino, toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta voidaan turvata myös silloin, kun tuuli- ja aurinkotuotanto vaihtelevat. On tärkeää, että kulutuksen kasvua seuraavat myös riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit sähköntuotantoon. Suurten, tasaisesti sähköä kuluttavien uusien toimijoiden olisi tärkeää aktiivisesti edistää sähkötehon riittävyyttä ja joustoja varmistavia ratkaisuja”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Uusien sähköverkon liityntöjen kysyntä on pysynyt erittäin vahvana. Datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden lisäksi liityntöjä hakevien joukossa on paljon sähkövarastohankkeita. Sähkövarastoista on tehty liittymissopimuksia jo yli 4 gigawatin edestä. Vaikka kantaverkkoa rakennetaan ennätystahtiin, rakenteilla olevien kantaverkkoinvestointien tuoma lisäliityntäkapasiteetti on monin paikoin jo lähes varattu, eikä kiinnostus uusiin liityntöihin ole vähentynyt. Tämän vuoksi liityntöihin liittyy myös jatkossa aluekohtaisia pidempiä odotusaikoja.

”Suomen puhdas, varma ja kilpailukykyinen sähköjärjestelmä tarjoaa vahvan perustan uusille investoinneille. Varsinkin pohjoisemmassa Suomessa kantaverkkoon voidaan liittää uusia teollisia investointeja erittäin nopealla aikataululla, mikä on Suomelle kilpailuetu. Jatkossa tärkeää on, että kulutuksen kasvun rinnalle saadaan riittävästi myös säätövoimaa, joustoa ja siirtokapasiteettia”, sanoo Asta Sihvonen-Punkka.

Lisätiedot:
Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5235