Kantaverkkomaksurakenteen muutosehdotuksien ensimmäinen palautekierros käyty, seuraava kuuleminen vaikutusarvion valmistuttua
Fingridin ehdotus kantaverkkomaksurakenteen muutoksista poiki runsaasti palautteita sidosryhmiltä. Maksujen kustannusvastaavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä verkon tehokkaamman käytön kannusteet saivat laajalti kannatusta, mutta muutosesitykset herättivät myös huolia. Seuraavaksi Fingrid tarkentaa esityksiä, teettää vaikutusarvion maksurakennemuutoksista ja julkaisee uuden konsultaation sidosryhmille. Mahdollisten muutoksien käyttöönoton uusi tavoite on alkuvuosi 2029.
Fingrid julkaisi viime marraskuussa uudistusehdotuksia kantaverkkopalvelumaksujen rakenteeseen ja keräsi niistä konsultaatiopalautetta helmikuun alkuun asti. Kirjallisia palautteita vastaanotettiin 31 kpl. Kiitämme saamastamme palautteesta.
Sidosryhmiltä saatiin laajalti tukea kehitysehdotusten tavoitteille lisätä maksujen kustannusvastaavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kannusteita tehokkaampaan verkon käyttöön. Toisaalta muutosten vaikutukset, erityisesti mahdolliset maksuosuuksien kasvut yksittäisillä asiakkailla tai asiakasryhmillä, herättivät huolta. Vaikutusarvion tärkeyttä korostettiin ja uutta kuulemista sen valmistumisen jälkeen toivottiin.
Ehdotuksista 15 minuutin laskutusjakson käyttöönotto ja laskutusrajapinnan painottaminen asiakkaan liittymispisteen mittaustietoihin saivat laajaa kannatusta. Sen sijaan sijaintiperusteisuus ja jännitekohtainen hinnoittelu jakoivat vastaajia. Niidenkään kustannusvastaavuutta ei niinkään kyseenalaistettu, mutta osa vastaajista koki ne haastaviksi. Tehoperusteisempaa laskutusta pidettiin pääosin hyvänä periaatteena, ja tehomaksujen harmonisointia jakeluverkkojen maksurakenteiden kanssa toivottiin. Uusi järjestelmäpalvelumaksu sai varautuneen positiivisen vastaanoton, mutta siltä edellytettiin lisää läpinäkyvyyttä.
Muutosesitysten taustalla oli kantaverkkomaksuilla katettavien kustannusten jako kolmeen osaan: verkkoinfran rakentamiseen ja ylläpitoon, häviöiden hankintaan sekä järjestelmävastuuseen liittyviin kustannuksiin. Yleinen toive sidosryhmäpalautteissa oli saada tietoa painotuksesta näiden osa-alueiden välillä. Vuosina 2024-2025 verkkoinfra muodosti noin 2/3 koko kantaverkkopalvelun kustannuksista, kun taas häviöiden hankinta ja järjestelmävastuuseen liittyvät kustannukset muodostivat kumpikin noin 1/6.
Seuraavaksi Fingrid työstää kehitysehdotuksia yksityiskohtaisemmalle tasolle huomioiden saadun konsultaatiopalautteen. Vaikutusarvio maksurakennemuutoksista on päätetty teettää riippumattomana konsulttiselvityksenä, jonka on tarkoitus valmistua toukokuun lopulla. Siitä sekä siinä arvioidusta yksityiskohtaisemmasta maksurakenteesta tullaan kuulemaan sidosryhmiä, alustavan aikataulun mukaan kesä-elokuussa. Päätökset mahdollisista maksurakenteen uudistuksista siirtyvät siten syksyyn 2026, jonka jälkeen Fingrid toimittaa vielä niihin liittyvät kantaverkkopalveluehtojen muutokset Energiaviraston vahvistettavaksi.
Sidosryhmäpalautteissa toivottiin, että muutoksille varattaisiin riittävän pitkä toteutusaika vielä päätösten vahvistuksen jälkeen ja käyttöönotto yhteensovitettaisiin jakeluverkon maksurakenteiden harmonisoinnin kanssa. Näin ollen käyttöönottotavoitetta mahdollisille maksurakennemuutoksille on siirretty vuoden 2029 alkuun. Lisäksi tarkastellaan tarvetta mahdollisille siirtymäajoille maksukomponenteittain vielä tämän jälkeen.
Lisätietoja:
Laura Ihamäki, asiakaspäällikkö, kantaverkkopalvelut, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5166
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@fingrid.fi