Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.–31.3.2026

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2026 ja vastaavalla jaksolla 2025, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Suomen sähkön kulutus tammi–maaliskuussa kasvoi 10,1 prosenttia ja oli 26,7 (24,2) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin kylmä säätila alkuvuonna. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 40 (36) gCO₂/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla.
• Tammi–maaliskuun liikevaihto kasvoi 443,8 (370,7) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi.
• Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 340,8 (286,5) miljoonaa euroa. Yhtiön keskeiset toiminnan kulut, pois lukien tasesähkön ja reservikapasiteetin hankintakulut, kasvoivat sähköjärjestelmän laajenemisen seurauksena.
• Kauden tulos oli 115,3 (81,6) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana. Yhtiö käytti kertyneitä pullonkaulatuloja 29,8 (63,2) miljoonaa euroa kattamaan liiketoiminnan kustannuksia
• Yhtiön bruttoinvestoinnit olivat 95,7 (93,0) miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuosien 2026–2029 bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, josta oli sidottu 579,8 miljoonaa euroa.
  
  

Toimitusjohtajan katsaus: Energiasiirtymä on paras lääke energiakriiseihin

"Kansainväliset energiamarkkinat ovat olleet myllerryksessä Iranin sodan seurauksena, jonka vaikutukset ovat osaltaan heijastuneet myös Suomeen. Öljyn ja maakaasun hintojen nousu on vaikuttanut osassa Eurooppaa sähkön hintaan ja laajemmin muualle talouteen. Käynnissä oleva energiakriisi osoittaa sen, että investoinnit puhtaaseen sähköntuotantoon ja eri sektoreiden sähköistäminen ovat olleet oikeita ratkaisuja ja vähentäneet riippuvuutta fossiilisista energialähteistä ja niihin liittyvistä geopoliittisista riskeistä. Siksikin on tärkeää jatkaa puhtaan sähköjärjestelmän kehittämistä määrätietoisesti.

Suomen sähköjärjestelmä osoitti toimivuutensa myös vuoden alun poikkeuksellisen pitkässä pakkasjaksossa. Sen aikana tehtiin uudet ennätykset sekä sähkön kulutuksessa että tuotannossa. Kaikkien aikojen kulutusennätys 15 553 megawattia tehtiin 8.1.2026, jolloin korkea kulutus liittyi erityisesti kylmään talvisäähän ja sähköisen kaukolämmityksen kasvuun. Sähköjärjestelmä toimi kuitenkin normaalisti eikä sähköpulaa syntynyt. Kotimainen tuotanto yhdessä rajayhteyksien kanssa riittivät kattamaan kysynnän. Tuotantoennätys 15 475 megawattia syntyi 10.1.2026. Merkittävä vaikutus sähkön tarjontaan ja hintaan on ollut Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välisellä uudella Aurora Line -yhteydellä.

Alkutalvea tarkasteltaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota sähkön riittävyyteen kylminä ja tuulettomina hetkinä, joiden pituus voi vaihdella vuorokausista viikkoihin. Sähköjärjestelmässä ei enää ollut paljonkaan marginaalia ja ison tuotantolaitoksen tai keskeisen rajayhteyden vikaantuminen olisi saattanut sää- ja kysyntätilanteen mukaan aiheuttaa selvää niukkuutta sähkössä. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti maaliskuussa jatkavansa säävarman sähköntuotannon tukimekanismin valmistelua. Mekanismi on tarpeen, jotta sähkön riittävyys turvataan kustannustehokkaasti myös poikkeuksellisissa sääolosuhteissa.

Fingrid julkaisi helmikuun alussa Sähköllä kasvua. Varmasti. -toimenpideohjelman. Esitimme siinä näkemyksemme tarvittavista toimenpiteistä, joilla suomalainen sähköjärjestelmä säilyy puhtaana, varmana ja kilpailukykyisenä myös 2030-luvulla. Keskeisiä asioita tällä hetkellä ovat uusien liityntöjen toimitusajat, sähkön riittävyys kaikissa tilanteissa, investointikyvyn varmistaminen sekä turvallisuus ja varautuminen kriisitilanteisiin.

Yhtiön kantaverkkoinvestoinnit etenivät suunnitellusti, mutta suunnittelu- ja lupavaiheessa olevissa hankkeissa on aikaisempaa enemmän noussut esiin hankkeiden yleinen hyväksyttävyys ja luontoasiat. Fingrid haki maaliskuussa ensimmäistä kertaa lupaa poiketa Natura-suojelusta Lakeuslinjan yhdelle osahankkeelle. Lakeuslinja on Pohjanmaan Jylkästä Keski-Suomen kautta Etelä-Suomeen Hausjärven Hikiälle suunniteltu sähkölinja, joka helpottaa Länsi-Suomessa uuden sähkön tuotannon ja Etelä-Suomessa uuden sähkönkulutuksen liittämistä. Yhteistyö keskeisten viranomaistahojen kanssa on ollut hyvää ja toimivaa, millä varmistetaan hankkeen eteneminen suunnitellussa aikataulussa.

Sähkövarastojen määrä Suomessa on kasvanut nopeasti, ja niiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt jo 1 000 megawattia. Kehitys tukee sähköjärjestelmän joustavuutta, mutta edellyttää siirto- ja liityntäkapasiteetin huolellista priorisointia, jotta sähkövarastot sijoittuvat verkkoon tarkoituksenmukaisesti eikä niiden kapasiteetti hidasta sijainnista riippuvien sähkön kulutushankkeiden liittämistä verkkoon.

Tammi–maaliskuussa Fingridin liikevaihto kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta ja oli 443,8 (370,7) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti korkeampi sähkönkulutus, kantaverkkohinnoittelu ja tasesähkön hinta. Kauden tulos oli 115,3 (81,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 95,7 (93,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana."

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat ensimmäisellä neljänneksellä

• Alkuvuodesta 2026 Suomeen saapunut kireä pakkasrintama nosti sähkönkulutuksen kaikkien aikojen ennätystasolle. Korkea kulutus ei aiheuttanut ongelmia sähköjärjestelmän toimintaan, sillä kotimaiset sähkön tuotantolaitokset ja rajasiirtoyhteydet toimivat luotettavasti. Sähkön kulutusennätyksen lisäksi rikkoutui myös sähkön tuotantoennätys. Marraskuussa 2025 valmistunut Aurora Line -rajasiirtoyhteys paransi osaltaan sähkön riittävyyttä.
• Fingrid laski tasevastaavien tasepalvelumaksuja 1.3.2026 alkaen 1,35 eurosta 1,05 euroon megawattitunnilta ja ilmoitti lisäksi laskevansa tasepalvelumaksuja 1.5.2026 alkaen 1,05 eurosta 0,65 euroon megawattitunnilta. Maksuja on voitu laskea, sillä voimajärjestelmän reservikustannusten taso on ollut ennustettua alhaisempi.
• Fingrid tiedotti helmikuussa 2026, että yhtiön arvion mukaan Suomen sähköjärjestelmään on liitetty noin 1 050 megawatin edestä sähkövarastoja, ja liittämistahdin arvioidaan pysyvän nopeana myös tulevina vuosina. Sähkövarastoilla on tärkeä rooli sääriippuvaisen sähköjärjestelmän tasapainottamisessa.
• Fingrid haki lupaa poiketa Natura 2000 -suojelusta kantaverkon keskeisen voimajohtoyhteyden rakentamiseksi Keski-Pohjanmaalla, koska hanke voi vaikuttaa suojellun metsäpeuran elinympäristöön. Voimajohto on osa Lakeuslinjaa, joka on keskeinen yhteys sähkön siirtämiseksi länsirannikon tuotantopainotteiselta alueelta kasvavan kulutuksen ja teollisuuden tarpeisiin helpottaen liittymisrajoituksia.
• Fingrid tiedotti helmikuussa 2026 muutoksesta yhtiön omistusrakenteessa. Muutoksiin liittyvien järjestelyjen seurauksena Suomen valtion omistusosuus nousee 59,5 prosenttiin ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:n osuus tulee olemaan 14,2 prosenttia. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen luopuu koko omistuksestaan yhtiössä.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Fingrid haki 29.1.2024 markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista valvontamenetelmistä kuudennelle, 1.1.2024–31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028–31.12.2031, valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.11.2025 antamassaan ratkaisussa. Fingrid jätti 23.12.2025 valituksen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä nykyiset valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kehittää kantaverkkoa, toteuttaa heikentyneen turvallisuustilanteen edellyttämiä varautumistoimenpiteitä sekä turvata sähkömarkkinalain mukainen kohtuullinen tuotto nopeasti muuttuvassa energiajärjestelmässä. Fingridin arvion mukaan Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät ovat merkittävä heikennys vuoden 2023 lopussa päättyneisiin valvontamenetelmiin.

Markkinaoikeus antoi 12.9.2025 päätöksensä Fingridin ja Teollisuuden Voima Oyj:n tekemiin valituksiin Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Markkinaoikeus ratkaisi asian pääosin Fingridin valituksen mukaisesti. Markkinaoikeus totesi, ettei Fingridin itse ole tarvinnut toteuttaa kaikkia Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan luomisen ja ylläpidon kannalta välttämättömiä toimia ja, Fingridin kannan mukaisesti, että järjestelmäsuojasta voitiin sopia erikseen. Markkinaoikeuden mukaan Fingridillä on ollut oikeus asettaa sähköjärjestelmän suojaamiseen liittyviä ehtoja ja vaatimuksia kantaverkkoon liittymiselle siten, ettei sen ole itse tullut viime kädessä vastata ehtojen ja vaatimusten täyttymisestä omilla toimillaan tai niiden kustannuksista. Markkinaoikeus katsoi lisäksi, ettei Fingrid ollut rikkonut sähkömarkkinalain mukaista kehittämis-, liittämis- tai siirtovelvollisuutta. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin, että Fingridin olisi tullut vahvistuttaa järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteet Energiavirastossa. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.10.2025, sillä yhtiön kannan mukaan Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan toteuttamis- ja ylläpitovastuu kustannuksineen eivät kuulu miltään osin Fingridin järjestelmävastuuseen, eikä järjestelmäsuojan ehtoja tai maksujen määräytymisperusteita tarvitse saattaa Energiaviraston hyväksyttäväksi.

Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Fingrid ja TVO valittivat päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi Energiaviraston päätöksen ja palautti Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksuperusteiden käsittelyn Energiavirastolle 7.11.2025 antamassaan päätöksessä.  Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 10.12.2025

Fingrid valitti 2.1.2026 markkinaoikeuteen Energiaviraston tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Suomen tarjousalueella ei ole riittävästi pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia. Päätöksessään virasto velvoitti Fingridin toimittamaan ehdotuksen tarvittavista järjestelyistä hyväksyttäväksi virastolle viimeistään 1.6.2026. Viraston päätös suojausmahdollisuuksien riittämättömyydestä perustui vain sähkön johdannaispörsseissä viime vuosina käytyyn kauppaan eikä siinä otettu huomioon sähkön johdannaispörssin ulkopuolella käytyä kauppaa. Fingrid on pyytänyt viraston tekemän päätöksen kumoamista ja palauttamaan asian virastolle uutta käsittelyä varten. Fingrid on lisäksi pyytänyt päätökselle täytäntöönpanokieltoa, kunnes tehtyyn päätökseen liittyvä valitusasia saa lainvoiman. Markkinaoikeus hylkäsi 23.2.2026 Fingridin vaatimuksen Energiaviraston päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid valitti Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023. Maaoikeus hylkäsi 15.1.2026 antamassaan päätöksessä sekä Fingridin että maanomistajien valitukset, eikä muuttanut lunastustoimikunnan päätöksiä miltään osin.

Loppuvuoden kehitys

Fingrid toistaa 3.3.2026 antamansa tulosohjeistuksen, jonka mukaan Fingrid-konsernin tilikauden 2026 liiketuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, odotetaan kasvavan selvästi vuoden 2025 tasolta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Huoltovarmuuskeskuksen muututtua valtion virastoksi 1.4.2026 alkaen siirrettiin Huoltovarmuuskeskuksen aiempi osakeomistus Fingridissä Suomen valtiolle.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myi noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle: 9.4.2026 siirrettiin valtiolle A-sarjan osakkeet ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle B-sarjan osakkeet. Seuraavaksi 50 kappaletta Suomen valtion omistamia A-sarjan osakkeita muutetaan B-sarjan osakkeiksi, jotka valtio myy OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle siten, että yksi B-osake jää valtiolle. Tämän omistusjärjestelyn seurauksena valtion omistusosuus tulee olemaan 59,5 prosenttia ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:n osuus 14,2 prosenttia.

Christoffer Nyberg ilmoitti 9.4.2026 luopuvansa Fingridin hallituksen jäsenyydestä. Jäsenyydestä luopuminen liittyy siihen, että Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myi noin 20 prosentin omistusosuutensa Fingridistä Suomen valtiolle ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky:lle. Fingridin hallitus säilyy eron jälkeen päätösvaltaisena.

Taloudelliset tiedot

Liitetiedot

1. Toimintasegmentit

Segmentti-informaatio on FAS:n mukaista, sarakkeeseen ”eliminoinnit ja konserniviennit” sisältyy eriä, jotka täsmäyttävät segmenttiraportoinnin IFRS konsernitilinpäätökseen. Segmenttien tulosta arvioidaan liiketuloksen perusteella. Segmenttien liiketulokset yhdessä muodostavat verkkoliiketoiminnan liiketulos, joka on pohjana sääntelyn mukaisen toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Kulut kohdistetaan segmenteille aiheuttamisperiaatteen mukaan, joka luo perustan palveluiden hinnoittelulle. Rahoitustuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, sillä konserninrahoitus hallinnoi konsernin rahavaroja.

Vaihtelut segmenttikohtaisissa tuloksissa ja liikevaihdoissa ovat tyypillisiä. Segmentit muodostavat pohjan Fingridin kohtuullisen tuoton sääntelyn mukaisen oikaistun tuloksen laskennalle ja näin toisen segmentin tuloskehitys voi vaikuttaa ajallisesti myös toiseen segmenttiin, jotta toiminnalle asetettua sallittua tuottoa ei ylitetä. Segmenttien palveluhinnoittelua tarkistetaan kustannusvastaavasti yli ajan.

Kantaverkko-segmentti

Kantaverkko-segmenttiin kuuluvat kantaverkon kehittäminen ja ylläpito, uuden tuotannon ja kulutuksen liittäminen verkkoon, sähkön siirto, kantaverkon käyttö sekä yhtenäisten sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän ylläpitoon liittyvien reservien kehittäminen.

Tasepalvelut-segmentti

Tasepalvelut-segmentti sisältää valtakunnalliseen tasehallintavastuuseen ja taseselvitykseen liittyviä toimintoja. Lisäksi tasehallintaan liittyvien reservimarkkinoiden kehittäminen sisältyy tasepalvelut-segmenttiin.

Tulos liiketoimintasegmenteittäin 

Segmentti-informaatio on FAS:n mukaista, sarakkeeseen ”eliminoinnit ja konserniviennit” sisältyy eriä, jotka täsmäyttävät segmenttiraportoinnin IFRS -konsernitilinpäätökseen.

Muihin toimintoihin sisältyy muut lakisääteisesti Fingridille määrätyt julkisen palveluvelvoitteiden edellyttämät tehtävät, jotka eivät kuulu varsinaiseen kantaverkkotoimintaan tai järjestelmävastuuseen. Näitä tehtäviä ovat sähkömarkkinoiden keskitetyt tiedonvaihtopalvelut sekä tehoreservipalvelu ja sähkön alkuperätakuun palvelut, joita hoitavat konserniyhtiöt Fingrid Datahub Oy ja Finextra Oy. Muihin toimintoihin sisältyy lisäksi emoyhtiön hallinnolliset- ja ICT-palvelut tytäryhtiöille. Konserniraportoinnissa eliminoidaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden väliset tuotto- ja kuluerät. IFRS eriin sisältyy muun muassa sähköjohdannaisten markkina-arvon muutokset, liittymismaksujen IFRS 15:n mukainen jaksottaminen ja vuokrasopimusten jaksottaminen IFRS 16:n mukaan.

2. Tuotot ja kulut

3. Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden muutokset

4. Bruttoinvestoinnit

Lisätietoja:

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5235 
Jussi Pohjanpalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5176