Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöt julkaisevat tiekartan, joka yhdistäisi maat tehokkaalla ja kestävällä meriverkolla

Itämeren alueen EU-maiden kantaverkkoyhtiöt ovat kehittämässä yhteistä tiekarttaa, jossa maat yhdistettäisiin tehokkaalla ja kestävällä meriverkolla. Itämerellä arvioidaan olevan potentiaalia jopa 93 gigawatille merituulivoimaa. Turvallisuus ja suojaus ovat keskeisessä asemassa meri-infrastruktuuria suunnitellessa.

Kahdeksan Itämeren alueen kantaverkkoyhtiötä ovat julkaisseet yhteisen asiantuntijapaperin, joka käsittelee rajat ylittävää yhteistyötä merituulivoiman ja siihen liittyvän sähkönsiirtoverkon infrastruktuurin osalta. Strateginen ohjeistus esiteltiin Varsovassa pidetyssä Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP) -ministerikokouksessa.

Tanskan, Viron, Suomen, Saksan, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön tavoitteena on kehittää yhteinen tiekartta merituulivoiman lisäämiseksi Itämerellä ja sen saamiseksi markkinoiden ulottuville mahdollisimman tehokkaasti. "Baltic Offshore Grid Initiative" (BOGI) -hankkeeksi kutsutussa yhteistyössä meri-infrastruktuurin turvallisuus ja suojaaminen ovat keskeisessä asemassa. Kasvavan merituulivoimahankkeiden määrän uskotaan tekevän Itämeren alueesta houkuttelevamman teollisille investoinneille ja tuovan runsaasti lisää työpaikkoja.

Itämeren energiantuotantopotentiaali on noin 93 GW tämänhetkisen kapasiteetin ollessa alle 5 GW. Asiantuntijapaperin tarkoituksena on edistää potentiaalin hyödyntämistä myös vielä puuttuvien sääntely- ja taloudellisten edellytysten osalta Euroopan hyväksi.

BOGI-hanke on saanut alkunsa Itämeren alueen maiden vuonna 2024 allekirjoittamasta Vilnan julistuksesta, joka sisälsi selkeän mandaatin kantaverkkoyhtiöille alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi. Itämeren maat olivat tuolloin asettaneet tavoitteeksi 26,7 gigawatin merituulivoimakapasiteetin vuoteen 2030 mennessä ja lähes 45 gigawattia vuoteen 2040 mennessä. Nyt julkaistussa asiantuntijapaperissa kantaverkkoyhtiöt analysoivat mahdollisuuksia useille sähköyhteyksille alueen EU-maiden välillä ja havainnollistavat vaihtoehtoja Itämeren verkostokartassa. Näihin vaihtoehtoihin kuuluvat perinteiset maiden väliset suorat rajasiirtoyhteydet, merituulivoimalat kahden tai useamman maan välillä yhdistävät hybridiyhteydet, sekä rajat ylittävät säteittäiset yhteydet, joissa yhden maan aluevesillä sijaitsevat tuulivoimalat on kytketty toisen maan sähköverkkoon.

Asiantuntijapaperissa kantaverkkoyhtiöt esittävät useita eri toimenpiteitä, kuten alueellisen suunnittelun tiiviimpää koordinointia eri valtioiden ja kantaverkkoyhtiöiden välillä. Asiantuntijapaperissa tarkastellaan mm. merituulivoimaloiden vaikutuksia ja suorituskykyä, mahdollisuuksia toimitusketjujen pullonkaulojen lieventämiseen standardoinnin ja koordinoidun aikataulutuksen avulla, sekä projektikustannusten rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.

Itämeren kahdeksan kantaverkkoyhtiötä ovat 50Hertz (Saksa), AST (Latvia), Elering (Viro), Energinet (Tanska), Fingrid (Suomi), Litgrid (Liettua), PSE (Puola) ja Svenska kraftnät (Ruotsi).

Lisätietoja
Viljami Yli-Hemminki, asiantuntija, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4488
sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi