Vaikutusarvioselvitys tukee liittymismaksu-uudistuksen käyttöönottoa
Vaikutusarvioselvityksen mukaan Fingridin esittämä liittymismaksu-uudistus ei vaaranna Suomen kilpailukykyä eikä puhtaan siirtymän toteutumista. Vaikutusarvio tukee uudistuksen käyttöönottoa osoittamalla, että että uudistuksen myötä asiakashankkeita voitaisiin liittää pienemmin kantaverkkoinvestoinnein, mikä tukisi puhtaan siirtymän etenemistä. Uudistus myös edesauttaisi Suomen säilymistä yhtenä tarjousalueena ja kantaverkkomaksujen pysymistä kilpailukykyisellä tasolla. Fingrid arvioi uudistuksen käyttöönottoa alkuvuonna 2025.
Fingrid esitti kesäkuussa muutoksia kantaverkkomaksuihin, joiden tarkoituksena on lisätä aiheuttamisperiaatetta verkonvahvistusinvestointien kustannusten kattamiseen, parantaa uusien hankkeiden liitettävyyttä, sekä tehostaa verkon käyttöä. Muutosesityksistä kuultiin sidosryhmiä loppukesästä. Saadun konsultaatiopalautteen perusteella Fingrid päätti teettää riippumattomana konsulttiselvityksenä vaikutusarvion esittämästään liittymismaksu-uudistuksesta.
Vaikutusarvion tekijäksi valikoitui kilpailutuksen perusteella TkT Juha Vanhanen, Centrocampista Oy. Selvitys toteutettiin loka-joulukuun aikana. Vaikutusarvioon sisältyi uudistustarpeen arviointi nykytilan ja ennusteiden valossa, vertailututkimus (Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia), sidosryhmien haastatteluja, laskennallinen analyysi sekä edellisten perusteella tehdyt johtopäätökset.
Selvityksessä arvioitiin liittymismaksu-uudistuksen vaikutuksia 1) yksittäisten hankkeiden kannattavuuteen, 2) ohjausvaikutusta hankkeiden sijoittumiseen ja 3) kokonaispotentiaalin toteutumiseen eri hanketyypeittäin (aurinkovoima, tuulivoima, sähkövarastot, sähkökattilat, vedyntuotanto ja muu sähköintensiivinen teollisuus). Toteutuvien hankkeiden kokonaispotentiaalin tai Suomen kilpailukykyyn kansainvälisessä vertailussa uudistuksella ei havaittu merkittäviä vaikutuksia, vaikka yksittäisten hankkeiden osalta vaikutuksia ilmeni.
Liittymismaksu-uudistus ohjaisi aurinkovoimahankkeita toteutumaan enemmän kulutus- ja tasapainoisilla alueilla kuin ilman uudistusta. Akkuvarastoja ohjautuisi puolestaan enemmän tuotanto- ja tasapainotteisille alueille. Tämä keventäisi kantaverkon vahvistustarpeita ja edesauttaisi Suomen pysymistä yhtenä sähkömarkkinoiden tarjousalueena. Vaikutusarvioselvityksen arvion mukaan vuosina 2026-2030 uudistus vähentäisi uuden verkon rakentamistarvetta yhden pohjois-eteläsuuntaisen 400 kV siirtoyhteyden verran, eli euroissa noin 400 miljoonaa. Vaikutusarvioselvityksessä on laskettu, että tämä säästö tarkoittaisi verkkohinnoittelun valvontaperiaatteiden perusteella keskimäärin 25 M€/v vähemmän kerättäviä kantaverkkomaksuja verrattuna tilanteeseen ilman ohjausvaikutusta.
Vaikutusarvioselvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan liitynnän tehomaksut voisivat kattaa noin 10 % Fingridin kantaverkkomaksutuloista, jos liitynnän tehomaksut perittäisiin sekä kantaverkkoon että suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittyjiltä. Maksujen kohdistaminen edelleen suurjännitteisiin jakeluverkkoihin edellyttäisi kuitenkin lainsäädännön muuttamista. Mikäli liitynnän tehomaksut perittäisiin vain kantaverkkoon liittyjiltä, jäisi uudistuksen vaikutukset sekä aiheuttamisperiaatteen että ohjausvaikutuksen osalta vajavaisiksi. Tämä tarkoittaisi myös, että säästöt kantaverkkoinvestoinneissa jäisivät osin toteutumatta.
Fingrid arvioi liittymismaksu-uudistuksen käyttöönoton edistämistä alkuvuodesta 2025. Juha Vanhanen esittelee vaikutusarviota Fingridin sidosryhmätilaisuudessa 16.12.2024. Tilaisuudessa esitetään myös tarkempi aluejako suunnitelluista tuotanto- ja kulutuspainotteisten sekä tasapainoisen alueiden rajoista. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä.
Lisätietoa
Laura Ihamäki, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5166
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi