Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät päivitetty – Pidemmän aikavälin näkymä ennallaan
Fingrid on päivittänyt kantaverkon suunnittelussa käytettävät sähkön tuotanto- ja kulutusennusteet. Pidemmän aikavälin näkymä on ennallaan: Suomen mahdollisuudet kilpailla vihreän siirtymän investoinneista ovat lupaavat. Tällä hetkellä etenkin kaukolämmöntuotannon sähköistyminen sekä datakeskusinvestoinnit etenevät Suomessa vauhdikkaasti.
Fingrid varautuu sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävään kasvuun. Vuonna 2030 sähkön tuotanto ja kulutus voivat olla 50 prosenttia suuremmat kuin nykyään ja vuonna 2035 jopa kaksinkertaiset verrattuna nykytasoon. Voimakkaan kasvun arvioidaan käynnistyvän 2020-luvun lopulla. Yhteiskunnan sähköistymisen ohella sähköintensiivisten teollisuustuotteiden vienti Suomesta on merkittävä sähkön kulutuksen kasvuajuri. Siten Suomen kilpailukyky sähköintensiivisen teollisuuden investointikohteena on avainasemassa.
”Juuri tällä hetkellä investoinnit sähköiseen kaukolämpöön sekä datakeskuksiin etenevät nopeasti. Isot vetyarvoketjun sähköintensiiviset investoinnit antavat vielä odottaa itseään niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Suomalaisten hankkeiden pärjääminen EU:n vetypankin huutokaupassa on kuitenkin lupaava merkki kilpailukyvystämme vetyinvestoinneissa. Puhdas, edullinen ja toimitusvarma sähkö on Suomen keskeinen kilpailuetu”, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä toteaa.
Kantaverkon liityntäkyselyt sähkön tuottajilta ja sähköintensiiviseltä teollisuudelta ovat edelleen jatkaneet kasvuaan. Sähköintensiivisen teollisuuden hankkeita on tiedossa yli 35 gigawattia. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden määrä puolestaan on noin 400 gigawattia. Lisäksi sähkövarastojen liityntäkyselyt kantaverkkoon ovat ylittäneet 10 gigawattia. Investointibuumi kaukolämpöä ja teollisuushöyryä tuottaviin sähkökattiloihin on edelleen jatkunut, ja kumulatiivinen sähkökattilainvestointipäätösten määrä on ylittänyt jo 2 gigawattia. Viimeisen vuoden aikana Suomessa on myös julkistettu useita investointipäätöksiä datakeskuksiin.
Näiden hyvin etenevien segmenttien lisäksi sähköintensiivisen teollisuuden kasvuaihioita on muiltakin toimialalta, kuten vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannosta sekä teräs- ja akkuteollisuudesta. Osa hankkeista on kuitenkin edennyt odotettua hitaammin, minkä seurauksena kantaverkon suunnittelussa käytettävän kulutusennusteen kasvunopeus on hieman laskenut verrattuna Fingridin aiempaan, Q1/2024 -ennusteeseen. Vastaava lasku näkyy tuuli- ja aurinkovoiman kasvuennusteessa, sillä tuotannon kasvumahdollisuudet ovat sidoksissa kulutuksen kasvuun ja päinvastoin.
Suomen ilmastotavoitteet ja Suomeen vaurautta luovien puhtaan siirtymän investointihankkeiden mahdollistaminen edellyttävät merkittävää kantaverkon rakentamista ja kehittämistä.
”Merkittävien kantaverkkoinvestointien lisäksi tavoittelemme kantaverkon käyttöasteen selvää kasvattamista. Tässä keinoina voivat olla muun muassa kantaverkon liittymishinnoittelun uudistaminen sekä joustavan kantaverkkopalvelun ja joustavien liityntöjen käyttöönotto”, Heikkilä korostaa.
Lisätiedot:
Strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingrid Oyj, puh. 030 395 5113
Vanhempi asiantuntija Risto Kuusi, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4122
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi