Fingrid käyttää pullonkaulatuottoja asiakkaiden hyväksi ja jättää perimättä kantaverkkomaksuja
Päivitetty 26.5.2023 klo 10:00
Oikaisu 25.5.2023 tiedotteeseen: Vuonna 2022 kantaverkkomaksut jätettiin perimättä joulukuulta, ei neljältä kuukaudelta.
Fingrid vahvistaa aiemmin ilmoittamansa suunnitelman käyttää vuoden 2022 ennätyskorkeita pullonkaulatuottoja asiakkaidensa hyväksi ja jättää perimättä kantaverkkomaksuja kuudelta kuukaudelta vuoden 2023 aikana. Vuonna 2022 kantaverkkomaksut jätettiin perimättä joulukuulta. Vuoden 2023 osalta Fingrid on ilmoittanut tammikuun, helmikuun ja kesäkuun kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen ja vahvistaa nyt lisäksi heinäkuun, marraskuun ja joulukuun kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen. Tämä alentaa kantaverkkoasiakkaiden maksuja yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla.
Korkea sähkön hinta ja suuret aluehintaerot kasvattivat kantaverkkotoimijoille kertyneitä pullonkaulatuottoja eritoten vuoden 2022 toisen puoliskon aikana. Vuoden 2023 pullonkaulatuotot ovat olleet huomattavasti alhaisemmat, Fingrid raportoi ensimmäisen neljänneksen osalta pullonkaulatuottoja kertyneen 71,1 (166,6) miljoonaa euroa. Fingridille pullonkaulatuottoja syntyy aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisillä rajoilla. Suomen sisäisistä siirtoyhteyksistä ei pullonkaulatuottoja muista Pohjoismaista poiketen synny.
Pullonkaulatuottojen kertymistä ja käyttöä määrittää EU:n regulaatio ja tuottojen käytöstä antaa päätöksen paikallinen valvova viranomainen, Suomessa Energiavirasto. Pullonkaulatuottoja Suomessa käytetään rajat ylittäviin investointihankkeisiin, niillä katetaan sähkön rajasiirrosta ja rajasiirron kehittämisestä aiheutuneita kustannuksia ja niitä voidaan myös kohdistaa yhtiön liikevaihtoon alentamaan kantaverkkomaksuja. Fingrid käyttää myös jatkossa pullonkaulatuottoja asiakkaidensa hyväksi.
Kantaverkkohinnoittelun nykyinen rakenne tai yksikköhinnat eivät muutu nyt esitetyn kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen myötä. Nyt päätetty kantaverkkomaksujen perimättä jättäminen ei myöskään vaikuta yhtiön muiden palveluiden hinnoitteluun. Sääriippuvan tuotannon ja sähkön kulutuksen kasvun myötä vaihtelut yhtiön markkinaehtoisissa kustannuksissa lisääntyvät, jolloin kantaverkkomaksujen suuruutta voidaan joutua tarkistamaan useammankin kerran vuodessa. Toisaalta sähkön kulutuksen kasvu luo mahdollisuuden edullisille kantaverkkomaksun yksikköhinnoille.
”Uusiutuvan sähkön tuotannon voimakas kasvu Suomessa lisää energiaomavaraisuutta ja alentaa sähkön hintaa, mikä puolestaan luo Suomelle kilpailuetua houkutellen maahan uutta teollisuutta. Vastuullisuus korostuu ja suurin ilmastovaikutus saadaan, kun fossiilisia polttoaineita korvataan ennätyspuhtaalla sähköllä. Sääriippuvassa sähköjärjestelmässä myös vaihteluiden määrä kasvaa, joka lisää tarvetta asiakashinnoittelun muutoksille. Fingridin tavoitteena on myös jatkossa asiakkaiden kokema korkea laatu ja toiminnan tehokkuus sekä palveluiden kilpailukykyinen hinnoittelu”, toteaa Fingridin talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä.
Lisätietoja:
Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, p. 030 395 5213
Johtaja, Jussi Jyrinsalo, Fingrid Oyj, p. 030 395 5118
