Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.− 31.3.2022

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2022 ja vastaavalla jaksolla 2021, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Tammi-maaliskuu on ollut lämpötilan osalta pitkän aikavälin keskiarvoja lämpöisempi, mikä laski sähkön kulutusta. Kantaverkkosiirron liikevaihto säilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla, koska yhtiössä tehtiin vuoden alussa kahden prosentin kantaverkkosiirron hinnankorotus. Yhtiön tulos suhteessa edellisen vuoden katsauskauden vastaavaan ajanjaksoon pieneni markkinaehtoisten kulujen kasvun seurauksena.
• Katsauskauden liikevaihto oli 331,7 (277,9) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta 61,9 (85,6) miljoonaa euroa.
• Yhtiön maksuvalmius on pysynyt vahvana.

Toimitusjohtajan katsaus: ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi Euroopan energiamarkkinat uusiksi”

Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaa aikaa myöten Venäjän ja Euroopan Unionin maiden energiayhteistyön loppumiseen. Fingrid on omalta osaltaan valmistautunut sähköntuonnin loppumiseen Venäjältä. Suomi ei ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä. Tuonnin loppuminen lisää kysyntää kotimaiselle sähköntuotannolle, kasvattaa tarvetta tuoda enemmän sähköä Ruotsista ja voi vähentää sähkön vientiä Viroon. Fingridin näkökulmasta tuonnin loppuminen lopettaa rajasiirtoon liittyvät myyntitulot ja nostaa jonkin verran sähköjärjestelmän reservien hankintakustannuksia, kun reservejä ei voi enää ostaa Venäjältä.

Välittömänä vaikutuksena Venäjän hyökkäyksestä on ollut jo entuudestaan korkealla olevan kaasun hintatason nousu. Tämä on nostanut myös sähkön hintaa kaikkialla Euroopassa. Suomessa sähkön hinta on pysytellyt jonkin verran eteläisempää Eurooppaa edullisempana. Taustalla on pohjoisimman Euroopan vähäfossiilinen sähköntuotanto. Korkea sähkön hinta näkyy Fingridin taloudessa kohonneina tasesähkön osto- ja myyntihintoina. Lisäksi Suomen ja Ruotsin aluehintojen eroaminen toisistaan heijastuu kohonneina pullonkaulatuloina ja toisaalta taseylijäämän kustannuksina Suomen taseylijäämän siirtyessä pohjoisilla siirtoyhteyksillä Suomesta Ruotsiin. Myös häviösähkön kustannukset ovat kasvaneet, vaikka yhtiö pyrkiikin suojautumaan hintavaihteluilta mahdollisimman tehokkaasti. Leudon talven seurauksena kantaverkkosiirron liikevaihto oli katsauskaudella ennakoitua alhaisempi. Poikkeuksellisessa geopoliittisessa tilanteessa metallien ja polttoaineiden hinnat ovat olleet korkeita, mikä vaikuttaa myös Fingridin toimintaan. Rakennushankkeissa olemme varautuneet mahdollisiin toimitusketjujen ongelmiin.

Haastavassa tilanteessa olemme kuitenkin pystyneet jatkamaan tulevaisuuden sähköjärjestelmän kehittämistä suunnitelmien mukaisesti. Olemme saaneet työstämme paljon positiivista palautetta. Hyvä YVA -palkinto myönnettiin jo kolmannen kerran Fingridille. Palkinto kohdistui ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn Järvilinja-hankkeessa. Fingrid voitti myös Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämän Tuulivoimateko 2021 -kilpailun. Tuomariston perustelujen mukaan Fingridin rooli Suomen tuulivoimatuotannon kehityksessä on erittäin tärkeä.

Fingridin panos suomalaisessa yhteiskunnassa on nyt entistä tärkeämpi sekä päivittäisessä työssämme turvaamassa suomalaisten sähkönsaantia että kehittäessämme hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa infrastruktuuria, joka auttaa samalla Suomea irtautumaan lopullisesti venäjäriippuvuudesta.

Avainluvut

• Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 61,9 (85,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku on seurausta alkuvuoden poikkeuksellisen sähkömarkkinatilanteen kasvattamista tasepoikkeama- ja reservikustannuksista, sekä kasvaneista häviösähkön hankinnan kustannuksista.
• Rajasiirtoyhteyksiltä saadut pullonkaulatuotot olivat 166,6 (25,6) miljoonaa euroa. Nämä tuotot käytetään lähivuosina pääosin investointeihin, joiden tarkoitus on parantaa siirtoyhteyksiä niin, ettei pullonkauloja pääsisi syntymään.
• Liiketoiminnan nettorahavirta on vahvistunut pääosin kasvaneiden pullonkaulatuottojen seurauksena.

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat 

• Tammi-maaliskuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ollut merkittäviä markkinoiden toimintaan vaikuttavia häiriöitä. Kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta nostettiin katsauskaudella kolme kertaa heikentyneen sään vuoksi.
• Säätila oli alkuvuoden osalta leuto. Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 23,1 (25,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 20,0 (19,4) terawattituntia, mikä oli 78,2 (72,3) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 17,5 (17,8) terawattituntia, mikä oli 75,7 (70,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
• Talvikauden 2021-2022 sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin poikkeuksellisesti jo joulukuussa 2021 jolloin kulutus oli 14 175 megawattia. Kotimainen tuotanto oli 10 169 megawattia ja ulkomaan tuontia oli 4 006 megawattia. Suomen aluehinta sähkön vuorokausimarkkinoilla oli kulutushuipputunnilla 645,83 €/MWh.
• Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos kytkettiin kantaverkkoon 12.3. Kytkeminen sujui ongelmitta. Kytkemisen jälkeen Olkiluoto 3:lla tuotettu sähkö voidaan siirtää kantaverkon kautta sähkön kuluttajille.
• EU myönsi tammikuussa uudelle Suomen ja Ruotsin väliselle Aurora Line sähkönsiirtoyhteydelle 127 miljoonan euron tuen. Myönnetty tuki on osa Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmaa. Vuonna 2025 valmistuva Aurora Line on vuosikymmenen tärkein kantaverkkoinvestointi.
• Fingridillä oli toteutuksessa 54 sähköasemahanketta ja noin 650 kilometriä voimajohtoa. Yhtiö teki investointipäätöksen ikääntyneen Salon sähköaseman peruskorjauksesta.
• Fingrid otti käyttöön asiakkailleen suunnatun karttapalvelun, jonka avulla asiakkaat pystyvät näkemään koostettua tietoa kantaverkon liityntämahdollisuuksista eri ajanjaksoilla sekä jo suunnittelussa tai toteutuksessa olevista julkisista tuotantohankkeista. Suunnitteilla ja toteutuksessa on yli tuhat hanketta.
• Fingridin hallinnoima sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä datahub otettiin onnistuneesti käyttöön 21.2. Järjestelmä keskittää yhteen tiedot noin 3,8 miljoonasta sähkön käyttöpaikasta ja nopeuttaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa merkittävästi.
• DI, MBA Jukka Metsälä nimitettiin 7.2.2022 Fingridin uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 5.5.2022 alkaen vastuualueenaan yhtiön talous ja rahoitus sekä liiketoiminnan kehitys ja strategia. Tekniikan tohtori Tuomas Rauhala nimitettiin 24.2.2022 voimajärjestelmän käytön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2022 alkaen. Metsälä ja Rauhala raportoivat tehtävissään toimitusjohtaja Jukka Ruususelle.
• Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 30.3.2022 vuoden 2021 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 88 691 600,00 euroa, maksettiin 4.4.2022. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Linna ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Päivi Nerg. Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen Sanna Syri. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Sami Kurunsaari ja Jukka Reijonen.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 1.3.2022 annetusta.

Lisätietoja:

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja

+358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jussi Pohjanpalo, vt. talous- ja rahoitusjohtaja

+358 30 395 5176 tai +358 50 344 8534

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.

www.fingrid.fi