Puhtaan energian paketti vahvistaa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa

Euroopan unionin puhtaan energian paketin sähkömarkkinadirektiivin ja -asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2019 toisella puoliskolla. Asetusta sovelletaan 1.1.2020 lähtien. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö voimaan viimeistään 31.12.2020. Aiempaa yksityiskohtaisempia säädöksiä sisältävät direktiivi ja asetus aiheuttavat muutoksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Fingrid on tehnyt alustavaa arviota tulevista muutoksista.

Sähkömarkkinadirektiivi asettaa kuluttajan keskiöön varmistamalla markkinaperusteisen hinnoittelun, nopeamman myyjänvaihdon sekä osallistumisen kysyntäjoustoon ja aggregointiin. Aktiivisten kuluttajien, aggregaattoreiden ja kansalaisten energiayhteisöjen toimintaa koskevien säädösten avulla mahdollistetaan näiden toimijoiden pääsy markkinoille.

Verkonhaltijoiden tehtäviä on selvennetty. Ne saavat omistaa, kehittää tai käyttää energiavarastoja vain, jos niitä käytetään  käyttövarmuuden ylläpitämiseen tai mikäli markkinatoimijat eivät tarjoa tätä palvelua kustannustehokkaasti. Verkonhaltijat eivät saa myöskään omistaa, kehittää tai operoida sähköautojen latausverkostoa. Direktiivi edellyttää kantaverkkoyhtiön hankkivan lisäpalveluja – mukaan lukien tasehallintaan käytettävät reservit – käyttövarmuuden turvaamiseksi. Direktiivi ei kiellä Fingridiä omistamasta tasehallinnassa käytettävää varavoimaa. Näiden varavoimalaitosten käyttöön tasehallinnassa saatetaan kuitenkin joutua hakemaan Energiavirastolta sähkömarkkina-asetuksen mukaista poikkeuslupaa. Poikkeuslupa on mahdollinen, jos voidaan osoittaa, ettei resurssien hankinta ole tehokasta markkinaehtoisesti ja ettei varavoiman omistus vääristä tasehallintamarkkinoita.

Markkinoiden integroitumista helpotetaan

Sähkömarkkina-asetuksen tavoitteena ovat toimivammat ja laajemmat eurooppalaiset sähkömarkkinat myös tasehallinnan ja muiden kantaverkkoyhtiöiden käyttämien lisäpalveluiden osalta. Lisäksi laadittavien sääntöjen tulee mahdollistaa erilaisten uusien resurssien – kuten energiavarastojen, kysyntäjouston, aggregaattoreiden ja pientuotannon –  osallistumisen markkinoille. Markkinoiden integroitumista helpotetaan edellyttämällä kantaverkonhaltijoiden antavan markkinoille vähintään 70 % rajasiirtokapasiteetista, joka on laskettu voimassa olevan CACM-asetuksen *) mukaisesti. Fingridin tavoitteena on antaa CACM-asetuksen mukaisesti laskettu rajasiirtokapasiteetti kokonaisuudessaan markkinoille.     

Sähkön hintaa tukkumarkkinoilla ja tasehallinnassa ei saa rajoittaa. Tekniset hintarajat ovat mahdollisia, jos ne eivät rajoita tarpeettomasti hinnanmuodostusta ja niissä on otettu huomioon toimittamatta jääneen sähkön arvo. Taseselvitysjakson on viimeistään 1.1.2021 oltava 15 minuuttia, elleivät sääntelyviranomaiset myönnä siihen poikkeusta vuoteen 2025 saakka. Sähköpörssien tulee tarjota vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla tuotteita, joiden aikaväli on vähintään taseselvitysjakson pituinen. 

Yhteistyötä lisätään

Asetuksella perustetaan uusi eurooppalainen jakeluverkkojen yhteistyöelin (EU DSO -elin). Sen tehtävänä on sähkön jakelun tehokkuuden varmistaminen sekä yhteistyö ENTSO-E:n kanssa mm. osallistumalla niiden verkkosääntöjen valmisteluun, joilla on merkitystä jakeluverkkojen käytön ja kehittämisen tai jakelu- ja kantaverkkojen yhteisen käytön kannalta.

Kantaverkkoyhtiöiden alueellista yhteistyötä tukemaan perustetaan alueelliset koordinaatiokeskukset. Näille koordinaatiokeskuksille annetaan käytön suunnitteluun liittyviä tehtäviä kuten kapasiteetinlaskenta, käyttövarmuusanalyysit ja verkkomallien teko sekä kantaverkkoyhtiöitä avustavia tehtäviä, kuten järjestelmän varautumis- ja käytönpalautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arviointi ja siirtokapasiteettitarpeiden alueellinen identifiointi. Koordinaatiokeskukset korvaavat nykyiset alueelliset käyttövarmuuskoordinaattorit eli RSC:t viimeistään 1.7.2022.  

Uusia vaatimuksia strategisten reservien käytölle

Asetuksen mukaan strategiset reservit, kuten Suomen tehoreservilain mukaiset reservit, ovat kapasiteettimekanismin ensisijainen vaihtoehto. Strategisten reservien käyttöönoton pitää perustua eurooppalaiseen ja kansalliseen sähkön riittävyystarkasteluun, ja sen tulee olla väliaikainen ratkaisu. Strategiset reservit voidaan aktivoida ainoastaan tilanteessa, jossa tasehallintaan käytettävien resurssien ennustetaan loppuvan. Nämä reservit voidaan kuitenkin käynnistää tarvittaessa ennakkoon käynnistysaikojen ja muiden käyttövaatimusten puitteissa. Nämä uudet vaatimukset strategisten reservien käytölle merkitsevät Suomen tehoreservijärjestelmän osalta vähintään muutoksia tehoreservin käyttösääntöihin. Nykyisten sääntöjen mukaan tehoreservi käynnistetään ensisijaisesti varmistamaan tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa vuorokausimarkkinoilla.  Lisäksi strategiseen reserviin kuuluvan tuotantolaitoksen edellytetään täyttävän asetuksen CO₂-päästörajat (550 g CO2 tuotettua kWh kohden tai 350 kg vuosittain asennettua sähkö-kW kohden) osallistuakseen kyseiseen reserviin. Rajat tulevat voimaan asteittain vuoteen 2025 mennessä.

Uusia alueita verkkosääntöjen piiriin

Verkkosääntöjen laadintaprosessissa vahvistetaan sidosryhmien kuulemista perustamalla valmistelukomitea tukemaan yksittäisen verkkosäännön kehittämistä. Myös uusia alueita on tulossa verkkosääntöjen piiriin, kuten kysyntäjoustoa, taajuuteen vaikuttamattomien lisäpalvelujen tarjoamista ja kyberturvallisuutta koskevat säännöt. Komission toimivaltaa lisätään antamalle sille valta antaa verkkosäännöistä myös delegoituja säädöksiä nykyisten täytäntöönpanosäädösten lisäksi mm. verkkoon liittämisestä, kolmasien osapuolten verkkoon pääsystä sekä tiedonvaihdosta

Lisätiedot:

Ritva Hirvonen, Fingrid, puh. 030 395 4182