Suomi yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista

Puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen pääosin muista Pohjoismaista. Tuontia on osin myös Venäjältä ja Virosta, vaikkakin tänä vuonna sähköä on virrannut pääosin toisinpäin eli Suomesta Viroon, ja lisäksi Venäjän tuonti on ollut merkittävästi vähäisempää kuin vielä muutama vuosi sitten.

 

Fingridin siirtoyhteydet Ruotsiin ovat olleet alkuvuonna kovassa käytössä. Sähköä on tuotu Ruotsista tammi-elokuussa 12,7 terawattituntia, joka on 62 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Markkinoiden puolesta tuonti voisi olla vielä suurempaa kuin mihin siirtoyhteydet riittävät. Siksi sähkön aluehinta onkin ollut tänä vuonna Suomessa neljänneksen korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. 

 

Suomen sähköjärjestelmä kestää normaalit häiriöt maksimaalisessakin tuontitilanteessa, mutta sen kyky suoriutua vakavammista voimalaitosten tai siirtoyhteyksien vioista on tavallista heikompi. Siirtoyhteyksien vikaantumiset heijastuvat myös välittömästi sähkön hintaan.

 

Näillä näkymin sähkön tuontitilanne jatkunee samanlaisena aina vuoteen 2018 asti eli kunnes Olkiluoto 3 aloittaa kaupallisen sähkön tuotannon. Venäjän tuonnin osalta keskeisin kysymys on kapasiteettimaksujärjestelmän kehittyminen Venäjällä. Uusia siirtoyhteyksiä ei tällä aikavälillä ole mahdollista rakentaa, mutta toisaalta siirtokapasiteettia tarvitaan kipeästi myös 2020-luvulla. Fingridillä on suunnitteilla uusi yhteys Ruotsiin siten, että se valmistuisi viimeistään 2024.

 

 

Fingrid asettaa kantaverkkomaksunsa vuosittain pyrkien viranomaisen sallimaan kohtuulliseen tuottoon. Tämän vuoden ennakoitu tulos on muodostumassa aiempaa arviota suuremmaksi, johtuen siitä, että markkinaehtoiset tuotot ja kulut ovat toteutuneet toisin kuin on arvioitu. Fingrid on tämän vuoksi tehnyt päätöksen alentaa joulukuun kantaverkkomaksuja noin 50 prosenttia.

 

Fingrid on tehnyt päätöksen myös vuoden 2015 hinnoittelusta. Ensi vuoden kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan keskimäärin 2 prosenttia kuluvan vuoden nykyisiin yksikköhintoihin verrattuna.

 

Yhtiön reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtotuottoihin liittyy markkinatilanteesta riippuvia epävarmuustekijöitä, joita on vaikea ennakoida.

 

- Markkinaehtoisten tuottojen ja kustannusten vaihtelut heijastuvat kantaverkkohinnoitteluun huolimatta siitä, että yhtiö pyrkii riskienhallinnallaan tasaamaan näiden tekijöiden vaikutusta hintoihin ja yhtiön tulokseen. Yhtiön tavoitteena on jatkossakin edullinen kantaverkkohinnoittelu eurooppalaisessa vertailussa. Edullinen hinta perustuu yhtiön kustannustehokkuuteen, jonka kanssa teemme hartiavoimin työtä, toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi Fingridin Kantaverkkopäivän tiedotustilaisuudessa.

 

Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkön siirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä.

 

Fingrid järjestää tänään sidosryhmilleen Helsingissä (Hotelli Holiday Inn Messukeskus) seminaarin, jossa käsitellään kantaverkon tulevia tariffeja ja sopimusrakenteita sekä investointiohjelman etenemistä. Seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä joko suorana webcasting-lähetyksenä tai jälkikäteen videotallentein.

 

Linkki suoraan lähetykseen: http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2014_0903_kantaverkkopaiva

 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428

Tavattavissa puhelimitse 3.9. klo 12.15 heti tiedotustilaisuuden jälkeen tai klo 16.00 jälkeen.