Kantaverkon käyttövarmuus paranee uuden teknologian myötä

Voimajärjestelmässä syntyy aina tehoheilahteluja. Näitä aiheuttavat muun muassa tuotantolaitosten äkilliset verkosta irtaantumiset tai voimajohtoviat. Eri häiriötilanteiden merkitys Suomen sähköjärjestelmän toimivuudelle vaihtelee järjestelmän käyttötilanteen mukaan. Tehoheilahtelut ovat erittäin merkityksellisiä esimerkiksi silloin, kun sähköä siirretään suuria määriä Suomen ja Ruotsin välillä. Näitä tehoheilahteluja voidaan nyt siis vaimentaa uudella älykkäällä teknologialla.

Verkon älykkyys tai älykkään superverkon rakentaminen on hyvin ajankohtainen aihe eurooppalaisessa energiapolitiikassa. Superverkon lähtökohtana on mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö ja sähkömarkkinoiden laajeneminen, mitkä lisäävät merkittävästi sähkön siirtotarvetta kantaverkossa.

- Meillä suomalaisilla on jo nyt aikamoinen superverkko ja voimme syystä olla ylpeitä tehokkaasta ja toimintavarmasta sähköjärjestelmästämme. Investoimme kantaverkkoon 1,6 miljardia euroa tulevina vuosina ja hyödynnämme koko ajan alan uusinta teknologiaa. Kangasalan sähköasemalla toukokuun alussa käyttöön otettu staattisen loistehon kompensaattori tuo lisää älyä verkkoon ja parantaa verkon käyttövarmuutta sekä edistää sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä, kertoi Kangasalalla tänään Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Eurooppalaisesta superverkosta puhuttaessa tarkoitetaan usein pelkästään tasasähköön perustuvaa uutta sähköverkkoa. Toimitusjohtaja Ruusunen näkee tarpeellisena rakentaa rinnakkain sekä tasasähköön että vaihtosähköön perustuvia siirtoyhteyksiä. Kantaverkkoa vahvistetaan jatkuvasti hyödyntäen aina uutta ja tarpeeseen soveltuvaa teknologiaa.

- Käytännössä voimajärjestelmässä tarvitaan molempia tekniikoita eli sekä tasasähköä että vaihtosähköä. Tasasähkö soveltuu erinomaisesti muun muassa pitkiin siirtoyhteyksiin ja vaihtosähkö taas on viansietokyvyltään parempi. Myös uusiutuvien energialähteiden liittämisessä kantaverkkoon paras tulos saadaan yhdistelemällä molempia tekniikoita, Ruusunen puhui.

Uusi voimajohto Ulvilasta Kangasalle tuo sähköä Pirkanmaalle länsirannikolta

Kangasalalla juhlistettiin tänään toisiinsa liittyvien eri urakoiden päättymistä. Ulvilan ja Kangasalan välisen 400 kilovoltin voimajohtohanke saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. Hanke kesti viitisen vuotta ja siihen liittyen rakennettiin myös Lempäälään maisemapylväs. Voimajohtohankkeen lisäksi Ulvilan ja Kangasalan sähköasemia laajennettiin.

- Hankkeet toteutettiin, jotta Olkiluodon uudelta ydinvoimalaitokselta saadaan sähköä siirrettyä Tampereen seudulle. Länsi-rannikon ja Pirkanmaan välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä piti vahvistaa myös siksi, että voimme liittää jatkossa tuulivoimaa ja muuta uutta tuotantoa verkkoon, Ruusunen kertoi.

Rautarouva uusittava

Verkonvahvistustyöt eivät pääty Kangasalan hankkeisiin. Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää Fingridiltä mittavia kantaverkon vahvistuksia. Vuoteen 2018 mennessä Fingrid investoikin vuositasolla 100 - 200 miljoonaa euroa kantaverkon rakentamiseen ja varavoimaan. Kaiken kaikkiaan koko maassa on tänä vuonna käynnissä noin 30 verkon rakentamishanketta.

Hämeessä yksi isoimpia uusia hankkeita on Hausjärven Hikiältä Forssaan menevän voimajohdon uusiminen. Rautarouvaksi nimetyn voimajohdon osa Hikiän ja Forssan välillä on huonokuntoinen ja vaatii saneerausta, sillä se on alun perin rakennettu jo 1920-luvun lopussa.

Suunniteltu voimajohto sijoittuu Hausjärven, Riihimäen, Janakkalan, Lopen, Rengon, Tammelan ja Forssan kuntien alueille. Vahvistettavan voimajohdon pituus on noin 75 kilometriä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi viime vuonna.

Hämeen ympäristökeskuksen toiveiden mukaisesti kevään 2009 aikana selvitetään vielä Fingridin uuden voimajohtohankkeen sekä Hausjärven ja Riihimäen alueelle suunniteltujen voimajohtohankkeiden yhteensovittamista. Fingridin tavoitteena on käynnistää jatkosuunnittelu lopullisesta voimajohtoreitistä vielä kesän 2009 aikana. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuoden 2012 jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 2020.

Hämeessä toteuttavista hankkeista ajankohtainen on myös Multisillan uusi sähköasema, joka liittyy Tampereen alueen johtojärjestelyihin. Kaupunkialueelle sijoittuva sähköasema toteutetaan ympäristöön hyvin soveltuvana kaasueristeisenä sisäkytkinlaitoksena.

Sähköasemalle rakennetaan kolme johtolähtökenttää ja yksi muuntajakenttä Tampereen Sähköverkon muuntajaa varten. Pääurakan työt käynnistyvät suunnittelulla keväällä 2009 ja projekti valmistuu vuoden 2010 lopussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen Sähköverkon kanssa ja projektin kokonaiskustannukset ovat noin 3,3 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333