ETltä kannanotto uusiutuvan energian edistämiskeinoiksi

​Investointitukien nykyistä laajempi hyödyntäminen uusiutuvan energian edistämiseksi edellyttää lisää julkista rahaa energiainvestointeihin. Uusiutuvan energian investointien rahoitukseen ja uuden energiatekniikan kehittämiseen voidaan kuitenkin ohjata niitä tuottoja, joita valtio on jo tähän mennessä saanut merkittävästi päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta energian hinnannoususta.

Mikäli päästöoikeuksien huutokauppa toteutuu vuodesta 2013 alkaen ja huutokauppatulot ovat valtioiden käytössä, valtio saa vielä huomattavan lisätuoton. Lisäksi on hyvä huomata, että kokonaiskustannuksiltaan investointituet tulevat edullisemmiksi kuin muut edistämiskeinot.

Investointitukijärjestelmästä on Suomessa hyviä kokemuksia. Ongelmia ovat kuitenkin tuottaneet riittämätön tukibudjetti, epävarmuus tuen suuruudesta ja jatkuvuudesta sekä tuen harkinnanvaraisuus. Investointitukijärjestelmää tulisikin kehittää niin, että tuen kokonaismäärään sitoudutaan useiksi vuosiksi eteenpäin ja että kriteerit, joilla tuen myöntämisestä päätetään, ovat selkeät ja läpinäkyvät. Myös tuen hankekohtaista harkinnanvaraisuutta tulisi vähentää ja hallintomenettelyjä keventää.

Sertifikaattijärjestelmä soveltuu markkinaehtoiseen toimintaan  

Energiateollisuuden mielestä uusiutuvan energian osuutta on syytä edistää mahdollisimman markkinaehtoisesti. Tähän soveltuu parhaiten sertifikaattijärjestelmä. Sertifikaatin tuottajalle antama tukitaso ottaa huomioon muun muassa uusiutuvan energian tuotantokustannusten muutokset ja näin ollen estää ylitukien syntymistä. Sertifikaattijärjestelmässä pystytään myös hyvin ohjaamaan sitä, kuinka paljon uutta uusiutuvaa sähköntuotanto-kapasiteettia syntyy.

Sertifikaattijärjestelmä perustuu sertifikaattien ostovelvoitteeseen, jonka avulla sertifikaateille luodaan markkinat. Hallinnon valtuuttamat tahot myöntävät sertifikaatteja uusiutuvan sähkön tuottajille, jotka puolestaan myyvät sertifikaatit sähkönmyyjille. Kun otetaan huomioon uusiutuvan energian tuotantomuotojen vaatimat erilaiset tukitasot ja kun myönnetään niille erilaiset määrät sertifikaatteja, päästään erityisen kustannustehokkaaseen järjestelmään.

Sertifikaatteja tulisi Suomessa myöntää niille, jotka ovat nykyisten uusiutuvan energian tukijärjestelmien piirissä, ja niille uusille tuotantolaitoksille, jotka tuottavat sähköä uusiutuvilla energialähteillä.

Syöttötariffijärjestelmät ristiriidassa sähkömarkkinoiden kanssa

Julkisessa keskustelussa on usein esitetty syöttötariffijärjestelmiä Suomellekin soveltuvana uusiutuvan energian edistämiskeinona. Syöttötariffijärjestelmien perusajatuksena on taata uusiutuvan energian tuottajien tuotto ja kilpailuasema. Tämä sopii jo lähtökohtaisesti huonosti markkinoille, joiden perusajatuksena on toimijoiden ja eri energialähteiden keskinäinen kilpailu.

Syöttötariffijärjestelmät ovat soveltuneet parhaiten uusiutuvan energian lisäämisen alkuvaiheeseen. Tuotannon lisääntyessä on havaittu, että ne reagoivat huonosti markkinaolosuhteiden muutoksiin. Tyypillisesti syöttötariffijärjestelmissä on päädytty huomattaviin ylitukiin, jotka ovat ohjanneet investointeja myös hyvin epätaloudellisiin kohteisiin. Hallinnollisin päätöksin joudutaan jatkuvasti korjaamaan tariffitasoja kilpailijamaiden ja epätarkoituksenmukaisen kapasiteetin syntymisen vuoksi.

Syöttötariffien hyvänä puolena on pidetty myös investoijan näkökulmasta alhaista riskitasoa. Mikäli investoijan riskiä halutaan vähentää, on investointituki syöttötariffia huomattavasti kustannustehokkaampi ja riskittömämpi vaihtoehto.

Lähde:Energiateollisuus
http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet