S:t Mikael 1747 -kirja kertoo haaksirikkoutuneen kolmimastokaljuutin kiehtovan tarinan

Muinaismuistolain rauhoittaman S:t Mikaelin hylyn ja sieltä nostettujen esineiden kiehtova tarina on koottu yli kolmesataasivuiseksi tieto- ja katselukirjaksi. Teos on merihistoriaa, kulttuurihistoriaa ja arjen historiaa kahdensadan viidenkymmenen vuoden takaa. Kirjan julkaisijan Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Timo Toivonen tiivistää julkaisun tavoitteeksi "muistuttaa kansallisen perintömme vaalimisen tärkeydestä meitä kaikkia suomalaisia".

Nauvon eteläsaaristossa myöhäissyksyllä 1747 uponneen kolmimastokaljuutin hylky löytyi sattumalta - silakanpyynnin yhteydessä yli kaksi vuosisataa myöhemmin. Sukellus- ja arkistotutkimusten perusteella alus tunnistettiin Venäjän lipun alla purjehtineeksi S:t Mikaeliksi. Hylystä on nostettu Museoviraston kokoelmiin noin 600 erilaista esinettä tai esineen osaa sekä kymmenittäin näytteitä.

S:t Mikael 1747 -kirja johdattaa lukijan 1700-luvun maailmaan rapsodisesti. Nykytieteen ja tutkimusteknologian keinot ja mahdollisuudet limittyvät konkreettisesti tutkimuskohteen aikakauteen ilmiöineen. Hylky ja sen esineistö on kansallisomaisuutta, joka ei kuulu pelkästään tutkijoiden kammioihin, niinpä sekä sanallisen että kuvallisen kerronnan tavoitteena on ollut antaa lukijoiden liukua mukaan siihen maailmaan, jota Suomi ja muu maailma eli haaksirikkohetkellä.

Amsterdamista Pietariin matkanneella aluksella ei ollut mustaa laatikkoa, joka kertoisi mitä myöhäissyksyllä 1747 tapahtui. Oikeastaan koko viimeisen purjehduksen vaiheista tiedetään vain vähän, seikka, joka kirjassa myös selkeästi tuodaan esille. Arvelut tapahtumien kulusta perustuvat arkistotietoihin ja tietoon tuon ajan maailmasta, kulttuurista, kauppapolitiikasta, merenkulusta, geopolitiikasta ja menettelytavoista yleensä. Tapahtumat olisivat voineet edetä näin.

Hylyltä nostettu esineistö on aarre kokonaisuutena, eivät vain sen loistoesineet; arvatenkin Pietarin ylimystölle, jopa hoviin matkalla olleet Meissenin posliinit, kultaiset nuuskarasiat ja kellot. Kuvitusratkaisut korostavat koko hylyn esineistön arvoa. Myös rosoiset, vuosisatain ja meriveden osin vaurioittamat tavalliselle kansalle tarkoitetut arjen esineet ovat ansainneet yksityiskohdat esiin tuovat kuvasuurennoksensa. Hyvä esimerkki kuva-ajattelusta on mm. kokoaukeamakuva posliinien pakkauksessa käytetyistä sammaltäytteistä.

Kirjan tekijäjoukko vakuuttaa. Teoksen toimittaja ja kokoaja on arkeologinen tutkimussukelluskouluttaja, S:t Mikaelin kenttätöissä vastaavana tutkijana toiminut humanististen tieteiden kandidaatti Anna Nurmio-Lahdenmäki. Asiantuntija-artikkeleista ovat vastanneet arkistotutkija, filosofian tohtori Christian Ahlström, taidehistorioitsija, filosofian tohtori Elina Anttila, tutkija, filosofian maisteri Raimo Fagerström sekä historioitsija, filosofian tohtori Jari Ojala. Kirjan ulkoasu on arkkitehti, graafinen suunnittelija Helena Hökän käsialaa. Kuvamateriaalina on käytetty koti- ja ulkomaista arkistoaineistoa sekä varta vasten kirjaa kuvattua materiaalia. Esinekuvauksista vastasi esine- ja dokumenttivalokuvaukseen ja taiteen valokuvaamiseen erikoistunut Matti Huuhka.

S:t Mikael 1747 - kirjaa on tällä hetkellä saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. Myöhemmin kirja tulee myyntiin mm. suurimpien museoiden yhteydessä oleviin myymälöihin. Kirjan hinta on 60 euroa (sis. alv.).

Lainaus kirjan julkaisijan, Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Timo Toivosen saatesanoista lukijalle:
"Suomen kansallisomaisuus on monimuotoinen kokonaisuus taiteesta teknologiaan. Se on syntynyt useiden sukupolvien työn tuloksena. Meillä on oikeus käyttää sitä yhteiseksi hyödyksi, mutta myös velvollisuus säilyttää ja kartuttaa tuleville sukupolville."

Lisätietoja:
Leni Lustre-Pere 030 395 5142, 0400 438 604