Sidosryhmät antoivat palautetta voimajohtohankkeen toteutuksesta

Fingridin ympäristöyksikkö tilasi vuodenvaihteessa Helsingin Kauppakorkeakoululta selvityksen Rauma-Ulvila- johtohankkeen toteutuksesta. Tavoitteena oli selvittää, miten voimajohtoalueen maanomistajat ja hankkeessa mukana olleet viranomaiset kokivat vuosina 1996-1998 rakennetun johdon toteutuksen. Samalla Fingrid keräsi palautetta ja kehittämisehdotuksia seuraavia vastaavanlaisia hankkeitaan varten. Laadullinen tutkimus tehtiin satunnaisotanta- menetelmällä, tutkimukseen haastateltiin yhteensä 22 maanomistajaa ja neljää viranomaistahoa.

Tutkimustulosten mukaan maanomistajat suhtautuivat voimajohdon rakentamiseen periaatteessa myönteisesti ja ymmärsivät johdon tarpeen. Omalle maalle johtoa ei silti haluttu. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa maanomistajat eivät juuri uskoneet. He katsoivatkin voineensa vaikuttaa vain "lähinnä pieniin käytännön asioihin." Haastateltujen maanomistajien tietotaso hankkeesta näytti olevan paljolti riippuvaiden heidän omasta kiinnostuksestaan ja aktiivisuudestaan.

Osa maanomistajista oli hyvin perillä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA), mutta osaa haastatelluista YVA ei ollut kiinnostanut juuri ollenkaan. YVA-menettelyä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä, joskin kehittämistä kaipaavana käytäntönä. Eniten penättiin vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja "parempia vastauksia" prosessin aikana tehtyihin aloitteisiin. Aloitteiden teosta rakentamisen aloittamiseen katsottiin myös olevan liian vähän aikaa.

Yksittäisinä asioina nousivat esille mm. erilaisten pylväsmallien käyttö, johdon rakentamisen viimeistelytyöt sekä yksityisteiden käyttö ja niille aiheutuneet haitat. Kokouksien ja yleisötilaisuuksien ajankohdat saivat kritiikkiä nekin - joskin plussana nähtiin, että tietoa suunnitelmista saatiin riittävästi ja havainnollisesti esitettynä.

Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että maanomistajat ovat halunneet eniten vaikuttaa pylväiden malliin. Maisemallisesti arvokkaina pidetyille alueille on toivottu kauniimpia pylväitä ja peltoalueille puolestaan yhdellä jalalla seisovia haruksettomia pylväitä. Esityksiä tehdessään maaomistajat ovat kuitenkin olleet tietoisia taloudellisista seikoista: "Sen tiesi et ne ehdotukset, mitä siel sanotaan, ne maksaa rahaa. Suomen talouselämällä ei oo rahaa pistää mitään kauneusseikkoihin."

Lunastusmenettely oli tutkimusta tehtäessä vielä kesken, mutta maanomistajilla oli sen ja haittakorvausten suhteen paljon odotuksia. Tarkkaa tietoa siitä, miten ja millä perusteella korvaukset maksetaan ei myöskään tuntunut olevan. Vaikka Fingrid ei suoraan olekaan vastuussa lunastusmenettelystä, maanomistajat mielsivät yhtiön laiminlyöneen tiedotustehtävänsä.

Viranomaiset, jotka ovat hankkeissa mukana vain YVA-vaiheessa, totesivat menettelyn olevan sopivan voimalinjahankkeisiin. Heidän näkemyksensä mukaan taloudelliset perusteet ovat prosessissa ehkä liiankin hallitsevina mukana, osin koettiin myös perustelut epäselviksi. Kiitosta sai menettelyn nopeus ja eri sidosryhmien välisen yhteydenpidon sujuvuus. Maanomistajien soitot viranomaisille sekä käynnit kunnantaloilla koskivat lähinnä suunnitelmien selventämistä, haittakorvauksia ja tienkäyttöoikeuksia. Sujuvana viestintäkeinona viranomaiset pitivät YVA-menettelyn aikaisia kokouksia. Niitä kuvattiin "säyseiksi ja ilmapiiriltään kuntalaisnäkemystä kuunteleviksi". Yleisluontoisen viestintämateriaalin lisäksi kaivattiin lisää selkeää faktatietoa esimerkiksi voimajohtoalueista, magneettikenttien vaikutuksista tai voimajohtojen sosiaalisista vaikutuksista.

Fingridin ympäristöjohtaja Erkki Partanen lupaa, että vastaavanlainen tutkimus tehdään jokaisesta tulevasta johtohankkeesta. "Tarvitsemme palautetta, jotta voimme korjata mahdolliset virheet toiminnassamme ja muutoinkin parantaa menettely- ja toimintatapojamme. Tämä tutkimus nosti jo selkeästi esiin puutteita mm. tiedottamisessa. Jatkossa kiinnitämme erityistä huomiota tiedonkulkuun tulevien hankkeiden kaikissa vaiheissa."

Lisätietoja:
Ympäristöjohtaja Erkki Partanen 030 395 5156, 0400 417 036
Asiantuntija Sami Kuitunen 030 395 5220, 040 519 5008 Tutkimuksen suorittajat:
Suvi Palletvuori 040 563 2097
Hanna-Leena Mäkinen 040 733 9398
Jenni Tyrni 050 514 3881