Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2016
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2016 • Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 297,3 (293,1) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 100,4 (82,1) miljoonaa euroa • Konsernin voitto tammi-kesäkuun oli 77,4 (52,3) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen tammi-kesäkuussa oli 73,4 (46,1) miljoonaa euroa • Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 1 041,0 (1 067,2) miljoonaa euroa • Investoinnit tammi-kesäkuussa olivat 75,4 (67,8) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 33,5 (31,8) prosenttia • Osakekohtainen tulos tammi-kesäkuussa oli 23 285 (15 744) euroa Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2016 • Konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 113,4 (113,2) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 26,3 (9,3) miljoonaa euroa • Konsernin voitto huhti-kesäkuussa oli 18,5 (-3,0) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen huhti-kesäkuussa oli -19,0 (-6,3) miljoonaa euroa • Investoinnit huhti-kesäkuussa oli 48,1 (43,8) miljoonaa euroa
|
AVAINLUVUT
|
|
1-6/16
|
1-6/15
|
muutos %
|
4-6/16
|
4-6/15
|
muutos %
|
1-12/15
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
297,3
|
293,1
|
1,4
|
113,4
|
113,2
|
0,2
|
600,2
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
75,4
|
67,8
|
11,2
|
48,1
|
43,8
|
9,9
|
147,5
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
25,4
|
23,1
|
|
42,4
|
38,7
|
|
24,6
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
1,2
|
0,8
|
47,8
|
0,6
|
0,4
|
42,5
|
1,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,4
|
0,3
|
|
0,5
|
0,4
|
|
0,3
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
332
|
319
|
4,1
|
343
|
325
|
5,5
|
319
|
|
Henkilöstö kauden lopussa
|
|
355
|
332
|
6,9
|
355
|
332
|
6,9
|
315
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
11,5
|
11,2
|
3,1
|
5,9
|
5,7
|
3,6
|
21,3
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
100,4
|
82,1
|
22,3
|
26,3
|
9,3
|
182,2
|
162,6
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
33,8
|
28,0
|
|
23,1
|
8,2
|
|
27,1
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
96,7
|
65,4
|
47,8
|
23,1
|
-3,7
|
719,7
|
129,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
32,5
|
22,3
|
|
20,4
|
-3,3
|
|
21,5
|
|
Kauden voitto
|
M€
|
77,4
|
52,3
|
47,9
|
18,5
|
-3,0
|
709,4
|
103,6
|
|
Kauden laaja tulos
|
M€
|
80,5
|
55,4
|
45,3
|
20,0
|
-1,6
|
1 341,6
|
109,1
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
33,5
|
31,8
|
|
33,5
|
31,8
|
|
33,5
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1 041,0
|
1 067,2
|
-2,5
|
1 041,0
|
1 067,2
|
|
1 026,6
|
|
Nettovelkaantuminen
|
|
1,5
|
1,6
|
|
1,5
|
1,6
|
|
1,4
|
|
Tulos/osake
|
€
|
23 285,31
|
15 744,04
|
47,9
|
5 555,21
|
-911,57
|
709,4
|
31 150,79
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
33 686,24
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
16 038,49
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
210 971
|
197 687
|
6,7
|
|
|
|
213 822
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Kantaverkko valmistautuu sähköjärjestelmän suuriin muutoksiin: meneillään ennätysmäärä rakennushankkeita - sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa”
Tulevaisuuden sähköjärjestelmä asettaa uusia vaatimuksia kantaverkolle. Osana kantaverkon kehittämistä Fingridillä on käynnissä mittava 260 miljoonan euron investointiohjelma Länsi-Suomessa. Kokonaisuus muodostuu kaiken kaikkiaan 29 osaprojektista. Niistä meneillään on tänä vuonna 17. Vahvemmalla sähköverkolla turvaamme alueellisen sähkönsaannin ja mahdollistamme tuuli- ja ydinvoiman liittämisen sähköverkkoon. Tärkeä osa valmistui huhtikuussa, kun vahva siirtoyhteys Kristiinankaupungista Vaasaan ja siitä edelleen Kokkolaan otettiin käyttöön.
Suomen kantaverkon vanhimmat osat lähestyvät 90 vuoden ikää. Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen välistä "Rautarouvaksi" kutsuttua Suomen vanhinta voimajohtolinjaa uudistetaan vaiheittain. Uusimistöiden kustannukset ovat kokonaisuudessaan 135 miljoonaa euroa. Osana tätä hanketta otimme maaliskuussa käyttöön 80 kilometrin voimajohdon Hausjärven Hikiän ja Forssan välillä. Seuraavaksi työt etenevät Forssasta länteen Liedon suuntaan, jossa nykyaikaistamme lähes 70 voimajohtokilometriä.
Kantaverkkoyhtiönä olemme tällä hetkellä erityisen huolissamme sähkömarkkinoista. Markkinat ovat joutuneet isojen haasteiden eteen uusiutuvan energian mittavan tukipolitiikan seurauksena. Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoiden energiaylijäämä näkyy koko Itämeren alueella ja painaa hintatason keinotekoisesti alas.
Tukkusähkön markkinahinta on romahtanut, minkä seurauksena markkinoilta on poistunut tuotantokapasiteettia. Toimitusvarman, kustannustehokkaan ja vähähiilisen energiajärjestelmän saavuttaminen edellyttää sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden lisäämistä. Tukien vaikutuksia on vähennettävä ja mekanismeja yhdenmukaistettava koko Itämeren alueella, jotta markkinoilla on mahdollisuus toimia. Olemme kevään aikana tarkastelleet mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden tervehdyttämiseksi ja julkaisseet sähkömarkkinoista keskustelupaperin. Siinä esitellään konkreettisia markkinaehtoisia vaihtoehtoja siirtymäkauden ajaksi ennen tulevaisuuden uusien teknologioiden käyttöönottoa.
FINGRID-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2016
Laskentaperiaatteet
Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatulojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015.
Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatulot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuloja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 113,4 (113,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella neljänneksellä 70,2 (60,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,9 (1,1) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen kulut olivat 106,3 (101,5) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 297,3 (293,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 198,0 (175,7) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 8,3 (1,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui 3,7 miljoonan euron käyttöomaisuuden myyntivoittoista ja 3,5 miljoonaa euroa pullonkaulatulojen tuloutuksesta. Tammi-kesäkuun kulut olivat 215,5 (205,4) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 43,5 (42,3) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 74,6 (69,7) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 10,8 (7,1) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta.
Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 29,9 (24,3) miljoonaan euroon, mikä on seurausta Ruotsin alhaisesta sähkön hintatasosta. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuloja 2,3 (3,2) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.
Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 58,2 (47,9) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 30,7 (30,9) miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 100 (96) prosenttia oli suojattu keskihintaan 35,9 (39,9) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 24,1 (29,4) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 48,2 (46,2) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 9,5 (7,1) miljoonaan euroon johtokatujen reunapuiden käsittelyn ja voimajohtojen ennakoivan kunnossapidon kulujen kasvettua vertailuajankohdasta.
Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvun seurauksena 14,3 (13,5) miljoonaan euroon.
Suomen kantaverkon vanhimmat osat lähestyvät 90 vuoden ikää. Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen välistä "Rautarouvaksi" kutsuttua Suomen vanhinta voimajohtolinjaa uudistetaan vaiheittain. Uusimistöiden kustannukset ovat kokonaisuudessaan 135 miljoonaa euroa. Osana tätä hanketta otimme maaliskuussa käyttöön 80 kilometrin voimajohdon Hausjärven Hikiän ja Forssan välillä. Seuraavaksi työt etenevät Forssasta länteen Liedon suuntaan, jossa nykyaikaistamme lähes 70 voimajohtokilometriä.
Kantaverkkoyhtiönä olemme tällä hetkellä erityisen huolissamme sähkömarkkinoista. Markkinat ovat joutuneet isojen haasteiden eteen uusiutuvan energian mittavan tukipolitiikan seurauksena. Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoiden energiaylijäämä näkyy koko Itämeren alueella ja painaa hintatason keinotekoisesti alas.
Tukkusähkön markkinahinta on romahtanut, minkä seurauksena markkinoilta on poistunut tuotantokapasiteettia. Toimitusvarman, kustannustehokkaan ja vähähiilisen energiajärjestelmän saavuttaminen edellyttää sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden lisäämistä. Tukien vaikutuksia on vähennettävä ja mekanismeja yhdenmukaistettava koko Itämeren alueella, jotta markkinoilla on mahdollisuus toimia. Olemme kevään aikana tarkastelleet mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden tervehdyttämiseksi ja julkaisseet sähkömarkkinoista keskustelupaperin. Siinä esitellään konkreettisia markkinaehtoisia vaihtoehtoja siirtymäkauden ajaksi ennen tulevaisuuden uusien teknologioiden käyttöönottoa.
FINGRID-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2016
Laskentaperiaatteet
Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatulojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015.
Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatulot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuloja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 113,4 (113,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella neljänneksellä 70,2 (60,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,9 (1,1) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen kulut olivat 106,3 (101,5) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 297,3 (293,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 198,0 (175,7) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 8,3 (1,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui 3,7 miljoonan euron käyttöomaisuuden myyntivoittoista ja 3,5 miljoonaa euroa pullonkaulatulojen tuloutuksesta. Tammi-kesäkuun kulut olivat 215,5 (205,4) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 43,5 (42,3) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 74,6 (69,7) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 10,8 (7,1) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta.
Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 29,9 (24,3) miljoonaan euroon, mikä on seurausta Ruotsin alhaisesta sähkön hintatasosta. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuloja 2,3 (3,2) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.
Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 58,2 (47,9) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 30,7 (30,9) miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 100 (96) prosenttia oli suojattu keskihintaan 35,9 (39,9) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 24,1 (29,4) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 48,2 (46,2) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 9,5 (7,1) miljoonaan euroon johtokatujen reunapuiden käsittelyn ja voimajohtojen ennakoivan kunnossapidon kulujen kasvettua vertailuajankohdasta.
Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvun seurauksena 14,3 (13,5) miljoonaan euroon.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-6/16
|
1-6/15
|
muutos %
|
4-6/16
|
4-6/15
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
198
|
176
|
12,7
|
70
|
60
|
16,3
|
|
Tasesähkön myynti
|
75
|
70
|
7,0
|
33
|
30
|
11,1
|
|
Läpisiirtotuotot
|
8
|
7
|
15,7
|
3
|
3
|
29,0
|
|
Rajasiirtotuotot
|
11
|
7
|
51,2
|
4
|
1
|
151,5
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
0
|
3
|
-100,0
|
0
|
3
|
-100,0
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot*
|
0
|
24
|
-100,0
|
0
|
13
|
-100,0
|
|
Tehoreservituotot**
|
3
|
4
|
-13,5
|
2
|
2
|
-13,2
|
|
Muu liikevaihto
|
3
|
2
|
16,4
|
1
|
1
|
43,4
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
8
|
2
|
336,5
|
6
|
1
|
432,8
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
306
|
295
|
3,6
|
119
|
114
|
4,4
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-6/16
|
1-6/15
|
muutos %
|
4-6/16
|
4-6/15
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
58
|
48
|
21,4
|
25
|
20
|
25,2
|
|
Häviösähkökulut
|
31
|
31
|
-0,6
|
14
|
15
|
-6,2
|
|
Poistot
|
48
|
46
|
4,2
|
24
|
23
|
4,9
|
|
Reservikulut
|
24
|
29
|
-18,0
|
13
|
17
|
-22,6
|
|
Henkilöstökulut
|
14
|
13
|
6,1
|
7
|
7
|
7,2
|
|
Tehoreservikulut**
|
3
|
4
|
-14,6
|
2
|
2
|
-16,9
|
|
Kunnonhallintakulut
|
9
|
7
|
33,8
|
6
|
4
|
32,8
|
|
Läpisiirtokulut
|
6
|
5
|
18,1
|
3
|
1
|
90,9
|
|
Muut kulut
|
22
|
22
|
-0,5
|
12
|
11
|
6,3
|
|
Kulut yhteensä
|
216
|
205
|
4,9
|
106
|
101
|
4,7
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
90
|
90
|
0,5
|
13
|
13
|
1,4
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
100
|
82
|
22,3
|
26
|
9
|
182,2
|
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 26,3 (9,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 23,1 (-3,7) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 18,5 (-3,0) miljoonaa euroa ja laaja tulos 20,0 (-1,6) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella -19,0 (-6,3) miljoonaa euroa.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 100,4 (82,1) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 96,7 (65,4) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (+30,2 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (+22,3 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatulojen raportointimuutoksen seurauksena liikevaihdosta poistuneilla pullonkaulatuloilla (-27,5 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 77,4 (52,3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 80,5 (55,4) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 73,4 (46,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (31,8) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Mittava 260 miljoonan euron kantaverkon kehittämishanke Länsi-Suomessa etenee investointiohjelman mukaisesti. Katsauskaudella otettiin käyttöön Siikajoen 110 kilovoltin uusi sähköasema, Tuovilan 400 kilovoltin sähköasema Vaasassa ja Hirvisuon muuntoasema Kokkolassa. Samalla otettiin käyttöön 400 kilovoltin jo aiemmin rakennettu 200 kilovoltin käytössä ollut siirtoyhteys Kristiinankaupungista Kokkolaan. Työt länsirannikon uuden 400 kilovoltin yhteyden osalta Kokkolasta Oulun seudulle otetaan käyttöön myöhemmin tänä vuonna. Fingrid päätti toisen muuntajan lisäämisestä Hirvisuon sähköasemalle. Uuden muuntajan investointikustannukset ovat noin 7 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuonna 2018.
Suomen vanhimman Imatralta Turkuun johtavan siirtoyhteyden "Rautarouvan" noin 130 miljoonan euron uudistamishanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Yhtiö teki investointipäätöksen Rautarouvan 82 kilometrin pituisen Yllikkälä - Koria osuuden uusimisesta Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 14 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid on päättänyt uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Noin 9,5 miljoonan euron hankkeessa ikääntynyt ja huonokuntoinen puupylväiden kannattelema voimajohto puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto. Hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid suunnittelee uuden Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä - Vuoksi -voimajohdon rakentamista Lappeenrannan ja Imatran välille. Noin 20 miljoonan euron investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi. Hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid haki avoimessa ideakilpailussa uusia kehitysideoita kantaverkon kunnossapitotöiden ja viankorjauksen parantamiseen ja kehittämiseen. Kilpailuun osallistui yhteensä 36 ideaehdotusta, joista valikoitui neljä toteutuskelpoista ideaa. Ideakilpailu oli askel kohti Fingridin tavoittelemaa entistä avoimempaa innovaatiotoimintaa.
Sähköjärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti-kesäkuussa 18,7 (18,8) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,2 (1,6) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 19,8 (20,4) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 16,1 (15,9) terawattituntia, mikä oli 81,1 (78,0) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 14,9 (14,4) terawattituntia, mikä oli 79,7 (76,2) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,5 (42,3) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 2,6 (2,9) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 46,0 (45,1) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 35,3 (33,9) terawattituntia, mikä oli 76,8 (75,0) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 32,7 (31,0) terawattituntia, mikä oli 75,3 (73,3) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti-kesäkuun aikana 3,9 (4,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,1) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 8,9 (8,3) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,11) terawattituntia. Merkittävin maiden väliseen siirtokapasiteettiin vaikuttava tapahtuma oli rajajohtoyhteyden Letsi - Petäjäskoski 400 kV suunniteltu huoltotyö 17.4. - 27.4.2016 välisenä ajanjaksona, jolloin voimajohto oli poissa käytöstä ja siirtokapasiteetti rajoitettua.
Sähköä vietiin Viroon huhti-kesäkuussa 1,1 (1,4) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä vietiin Viroon 2,4 (2,6) terawattituntia. Estlink 2 -tasasähköyhteys oli poissa käytöstä kaksi viikkoa huhtikuun alussa 1.4.-15.4.2016 suunnitellun huoltotyön takia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti-kesäkuussa 1,3 (0,5) terawattituntia ja tammi-kesäkuussa 3,0 (2,6) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta muutamia lyhyitä häiriöitä. Viipurin tasasähköaseman vikaantumisesta johtuen siirtokapasiteetti Suomesta Venäjälle ei ollut käytettävissä 1.5.-3.6.2016 välisenä aikana. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on kuitenkin suurta.
Tarkastelujakson aikana kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 100,4 (82,1) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 96,7 (65,4) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (+30,2 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (+22,3 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatulojen raportointimuutoksen seurauksena liikevaihdosta poistuneilla pullonkaulatuloilla (-27,5 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 77,4 (52,3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 80,5 (55,4) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 73,4 (46,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (31,8) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Mittava 260 miljoonan euron kantaverkon kehittämishanke Länsi-Suomessa etenee investointiohjelman mukaisesti. Katsauskaudella otettiin käyttöön Siikajoen 110 kilovoltin uusi sähköasema, Tuovilan 400 kilovoltin sähköasema Vaasassa ja Hirvisuon muuntoasema Kokkolassa. Samalla otettiin käyttöön 400 kilovoltin jo aiemmin rakennettu 200 kilovoltin käytössä ollut siirtoyhteys Kristiinankaupungista Kokkolaan. Työt länsirannikon uuden 400 kilovoltin yhteyden osalta Kokkolasta Oulun seudulle otetaan käyttöön myöhemmin tänä vuonna. Fingrid päätti toisen muuntajan lisäämisestä Hirvisuon sähköasemalle. Uuden muuntajan investointikustannukset ovat noin 7 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuonna 2018.
Suomen vanhimman Imatralta Turkuun johtavan siirtoyhteyden "Rautarouvan" noin 130 miljoonan euron uudistamishanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Yhtiö teki investointipäätöksen Rautarouvan 82 kilometrin pituisen Yllikkälä - Koria osuuden uusimisesta Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 14 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid on päättänyt uusia 51 kilometrin pituisen voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Noin 9,5 miljoonan euron hankkeessa ikääntynyt ja huonokuntoinen puupylväiden kannattelema voimajohto puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto. Hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid suunnittelee uuden Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen Lempiälä - Vuoksi -voimajohdon rakentamista Lappeenrannan ja Imatran välille. Noin 20 miljoonan euron investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan laajentamisen vuoksi. Hanke valmistuu vuonna 2018.
Fingrid haki avoimessa ideakilpailussa uusia kehitysideoita kantaverkon kunnossapitotöiden ja viankorjauksen parantamiseen ja kehittämiseen. Kilpailuun osallistui yhteensä 36 ideaehdotusta, joista valikoitui neljä toteutuskelpoista ideaa. Ideakilpailu oli askel kohti Fingridin tavoittelemaa entistä avoimempaa innovaatiotoimintaa.
Sähköjärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti-kesäkuussa 18,7 (18,8) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,2 (1,6) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 19,8 (20,4) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 16,1 (15,9) terawattituntia, mikä oli 81,1 (78,0) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 14,9 (14,4) terawattituntia, mikä oli 79,7 (76,2) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,5 (42,3) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 2,6 (2,9) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 46,0 (45,1) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 35,3 (33,9) terawattituntia, mikä oli 76,8 (75,0) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 32,7 (31,0) terawattituntia, mikä oli 75,3 (73,3) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti-kesäkuun aikana 3,9 (4,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,1) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 8,9 (8,3) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,11) terawattituntia. Merkittävin maiden väliseen siirtokapasiteettiin vaikuttava tapahtuma oli rajajohtoyhteyden Letsi - Petäjäskoski 400 kV suunniteltu huoltotyö 17.4. - 27.4.2016 välisenä ajanjaksona, jolloin voimajohto oli poissa käytöstä ja siirtokapasiteetti rajoitettua.
Sähköä vietiin Viroon huhti-kesäkuussa 1,1 (1,4) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä vietiin Viroon 2,4 (2,6) terawattituntia. Estlink 2 -tasasähköyhteys oli poissa käytöstä kaksi viikkoa huhtikuun alussa 1.4.-15.4.2016 suunnitellun huoltotyön takia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti-kesäkuussa 1,3 (0,5) terawattituntia ja tammi-kesäkuussa 3,0 (2,6) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta muutamia lyhyitä häiriöitä. Viipurin tasasähköaseman vikaantumisesta johtuen siirtokapasiteetti Suomesta Venäjälle ei ollut käytettävissä 1.5.-3.6.2016 välisenä aikana. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on kuitenkin suurta.
Tarkastelujakson aikana kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä.
|
Sähköjärjestelmän käyttö
|
1-6/16
|
1-6/15
|
4-6/16
|
4-6/15
|
|
Suomen sähkönkulutus TWh
|
43,5
|
42,3
|
18,7
|
18,8
|
|
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
|
2,6
|
2,9
|
1,2
|
1,6
|
|
Sähkön siirto Suomessa TWh
|
46,0
|
45,1
|
19,8
|
20,4
|
|
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
|
35,3
|
33,9
|
16,1
|
15,9
|
|
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
|
32,7
|
31,0
|
14,9
|
14,4
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,7
|
0,7
|
0,3
|
0,3
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
||
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,1
|
0,1
|
0,1
|
0,1
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
8,9
|
8,3
|
3,9
|
4,1
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
||
|
vienti Viroon TWh
|
2,4
|
2,6
|
1,1
|
1,4
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,1
|
0,0
|
0,0
|
0,0
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
||
|
vienti Venäjälle TWh
|
|
0,02
|
|
0,02
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
3,0
|
2,6
|
1,3
|
0,5
|
Sähkömarkkinat
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 23,94 (20,71) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,21 (25,83) euroa megawattitunnilta. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 23,97 (24,40) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,32 (28,95) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot huhti-kesäkuussa olivat 20,0 (26,6) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen vähenemiseen vaikutti Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron pieneneminen, joka oli osin seurausta pohjoismaisen vesitilanteen normalisoitumisesta.
Fingrid julkaisi toukokuussa keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä? herätti energiapoliittista keskustelua muun muassa uusiutuvien tukimekanismien tarpeellisuudesta. Keskustelupaperiin ja siinä esitettyihin ratkaisuehdotuksiin liittyvä julkinen konsultaatio on avoinna syyskuun puoliväliin asti.
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 23,94 (20,71) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,21 (25,83) euroa megawattitunnilta. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 23,97 (24,40) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,32 (28,95) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot huhti-kesäkuussa olivat 20,0 (26,6) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen vähenemiseen vaikutti Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron pieneneminen, joka oli osin seurausta pohjoismaisen vesitilanteen normalisoitumisesta.
Fingrid julkaisi toukokuussa keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme tehdä? herätti energiapoliittista keskustelua muun muassa uusiutuvien tukimekanismien tarpeellisuudesta. Keskustelupaperiin ja siinä esitettyihin ratkaisuehdotuksiin liittyvä julkinen konsultaatio on avoinna syyskuun puoliväliin asti.
|
Sähkömarkkinat
|
1-6/16
|
1-6/15
|
4-6/16
|
4-6/15
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
23,97
|
24,40
|
23,94
|
20,71
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
30,32
|
28,95
|
30,21
|
25,83
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
59,8
|
48,6
|
20,0
|
26,6
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
46,3
|
35,0
|
37,4
|
31,2
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
4,6
|
6,3
|
1,1
|
5,6
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
17,8
|
18,4
|
14,8
|
30,1
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.
Vuoden toisella neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 1,5 (1,7) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset aiheutuivat Pohjanmaan käyttövarmuuden turvaamiseksi tehdyistä vastakaupoista investointeihin liittyvien keskeytystöiden aikana.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 2,6 (2,7) miljoonaa euroa.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 2,6 (2,7) miljoonaa euroa.
|
Vastakaupat
|
1-6/16
|
1-6/15
|
4-6/16
|
4-6/15
|
|
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
|
1,0
|
0,5
|
0,0
|
0,3
|
|
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
|
0,1
|
0,7
|
0,0
|
0,7
|
|
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
|
1,5
|
1,4
|
1,5
|
0,6
|
|
Vastakaupat yhteensä M€
|
2,6
|
2,7
|
1,5
|
1,7
|
Rahoitus
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut huhti-kesäkuun aikana olivat 3,2 (13,0) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 4,0 (16,9), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5,5 miljoonaa euroa positiivinen (6,9 miljoonaa euroa negatiivinen).
Korolliset lainat olivat 1 120,5 (1 176,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 800,3 (951,5) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 320,2 (224,7) miljoonaa euroa.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. kesäkuuta 2016 olivat 79,6 (109,1) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 3,6 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 15 (23) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 332 (319), joista vakituisessa työsuhteessa oli 284 (283).
Muut asiat
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2015, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Esko Torsti, Sanna Syri, sekä uudeksi hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa valittu Anu Hämäläinen.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 33.686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16.038,49 euroa, yhteensä 90.000.003,75 euroa.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jouko Malisen.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut huhti-kesäkuun aikana olivat 3,2 (13,0) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 4,0 (16,9), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5,5 miljoonaa euroa positiivinen (6,9 miljoonaa euroa negatiivinen).
Korolliset lainat olivat 1 120,5 (1 176,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 800,3 (951,5) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 320,2 (224,7) miljoonaa euroa.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. kesäkuuta 2016 olivat 79,6 (109,1) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 3,6 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 15 (23) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 332 (319), joista vakituisessa työsuhteessa oli 284 (283).
Muut asiat
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2015, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Esko Torsti, Sanna Syri, sekä uudeksi hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa valittu Anu Hämäläinen.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 33.686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16.038,49 euroa, yhteensä 90.000.003,75 euroa.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jouko Malisen.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1.-30.6.2016
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419