14.2.2014 13.00
Pörssitiedotteet, Ajankohtaista

Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2013: tulos parani, investoinnit edelleen korkealla tasolla

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Loka-joulukuu 2013 • Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 155 (154) miljoonaa euroa • Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 36 (38) miljoonaa euroa Tammi-joulukuu 2013 • Liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 543 (522) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto 91 (67) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -68 (-1) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 1077 (1 030) miljoonaa euroa • Investoinnit 225 (139) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 29,5 (27,3) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 27 278 (20 159) euroa

 


Avainluvut
 
 
1–12/13
1–12/12
muutos %
10–12/13
10–12/12
muutos %
Liikevaihto
M€
543,1
522,1
4,0
155,1
153,7
0,9
Investoinnit, brutto
M€
225,3
139,0
62,2
94,8
56,4
68,2
– investoinnit liikevaihdosta
%
41,5
26,6
 
61,1
36,7
 
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
1,8
1,5
15,9
0,6
0,6
8,8
– liikevaihdosta
%
0,3
0,3
 
0,4
0,4
 
Henkilöstö keskimäärin
 
277
269
3,0
 
 
 
Henkilöstö tilikauden lopussa
 
287
275
4,4
 
 
 
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
19,0
18,2
4,3
5,5
5,3
3,8
Liikevoitto
M€
115,3
94,6
21,8
36,5
38,5
-5,2
– liikevaihdosta
%
21,2
18,1
 
23,5
25,0
 
Voitto ennen veroja
M€
87,3
88,3
-1,2
30,3
35,0
-13,3
– liikevaihdosta
%
16,1
16,9
 
19,6
22,8
 
Tilikauden voitto
M€
90,7
67,0
35,3
47,5
26,7
77,9
Tilikauden laaja tulos
M€
86,1
73,2
17,5
43,4
27,5
58,0
Sijoitetun pääoman tuotto
%
6,3
5,6
 
 
 
 
Oman pääoman tuotto
%
15,0
12,4
 
 
 
 
Omavaraisuusaste
%
29,5
27,3
 
 
 
 
Korolliset nettolainat
M€
1 076,7
1 030,3
4,5
 
 
 
Nettovelkaantumisaste
%
167,5
180,8
 
 
 
 
Tulos/osake
27 278
20 159
35,3
14 286
8 032
77,9
Osinko/A-osake
2 018,26*
5 115,89
 
 
 
 
Osinko/B-osake
2 018,26*
2 018,26
 
 
 
 
Oma pääoma/osake
193 293
171 365
12,8
 
 
 
Osinko/tulos A-osake
%
7,4*
25,4
 
 
 
 
Osinko/tulos B-osake
%
7,4*
10,0
 
 
 
 
Osakkeiden lukumäärä 31.12
 
 
 
 
 
 
 
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
-
2 078
2 078
-
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
-
1 247
1 247
-
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
-
3 325
3 325
-

 

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

 

Katsauskausi 2013 oli Fingridille monien onnistumisten vuosi. Tuloskehitys oli vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 543 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 91 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tulosta paransivat kantaverkkotariffien nosto: kantaverkkotuotot kasvoivat 321 miljoonaan euroon. Toisaalta pohjoismaiset pullonkaulatulot alenivat merkittävästi.

 

Kantaverkkoinvestoinnit olivat jälleen korkealla tasolla: kantaverkkoon investoitiin noin 209 miljoonaa euroa. Investointisalkun hallinta vaati paljon venymistä organisaation eri osissa. Omien työntekijöiden lisäksi myös Fingridin palvelutoimittajaorganisaatioissa onnistuttiin hyvin.

Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen vuonna 2013 huolimatta siitä, että suuri investointiohjelma toi työhön merkittäviä haasteita. Uusi kantaverkkokeskus osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan toimivuutensa. Lisäksi Itämeren alueen sähkömarkkinat etenivät EstLink 2 -yhteyden myötä. EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta alueella. Hyödyt yhteiskunnalle ovat merkittävät. Hanke sopii malliksi koko Euroopalle siitä, miten maiden rajat ylittävällä hyvällä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.

Suomessa tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki syyskuussa 2013. Laissa määritellään kantaverkon omistuksen eriyttäminen EU:n vaatimusten mukaisesti. Lain vaikutusten myötä kantaverkon määrittelyä on täsmennetty ja lisäksi Fingridille tulee uusia vastuita liittyen muun muassa tasepalveluun ja markkinoiden tiedonvaihtoon. Tämä tulee näkymään asiakaskunnan moninkertaistumisena sekä siinä, että joidenkin vuosien päästä kantaverkko tulee ulottumaan myös Helsinkiin.

Vuoden 2013 kehitysteemoja olivat asiakastoiminta ja vastuullisuus.  Asiakastoiminnassa on uudistettu toimintamalli, jota on kehitetty hyvässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Fingridin neuvottelukunnan panos tässä työssä on ollut merkittävä. Vastuullisuuden osalta on kehitetty vastuullista johtamista ja konkretisoitu Fingridin vastuullisuustavoitteita. Vastuullisuus kuuluu olennaisena osana kantaverkkoyhtiön toimintaan, ja se on keskeinen osa yhtiön strategiaa. Viime kädessä tärkeintä on se, millaisena toimijana asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta Fingridin näkee.

Laskentaperiaatteet:

Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2013 tilinpäätökseen.

 

Taloudellinen tulos

 

Konsernin liikevaihto oli 543 (522) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4 (4) miljoonaa euroa.

Kantaverkkotuotot kasvoivat 321 (276) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa laski 1,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Fingrid siirsi verkossaan sähköä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,6 (64,2) terawattituntia. Tasesähkön myynti kasvoi 159 (151) miljoonaan euroon. Kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehdyt tasepalvelumaksujen korotukset kasvaneiden reservienhankintakustannusten kattamiseksi. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä sekä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan laskivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen pienentyneiden erojen seurauksena ja olivat 19 (44) miljoonaa euroa. Läpisiirtotuotot alenivat hieman.

Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta säätösähkön määrän vähennyttyä ja olivat 121 (126) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut alenivat 6 miljoonalla eurolla. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 51,10 (52,86) euroa megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 23 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Lisäksi taajuuden laadun parantamiseksi hankittiin lisäreservejä. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

 

 

 
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
 
1-12/13
1-12/12
muutos %
10-12/13
10-12/12
muutos %
Kantaverkkotuotot
321
276
16,2
93
85
9,3
Tasesähkön myynti
159
151
4,9
45
48
-6,0
Rajasiirtotuotot
13
11
24,6
4
3
5,2
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
4
6
-42,8
1
1
30,3
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
19
44
-58,0
6
8
-22,4
Tehoreservituotot**
13
19
-28,5
2
5
-64,1
Läpisiirtotuotot
8
10
-16,6
2
2
-10,5
Turpeen syöttötariffi
 
 
-
 
 
 
Muu liikevaihto
6
5
34,5
2
1
110,1
Liiketoiminnan muut tuotot
4
4
6,2
1
2
-59,6
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
547
526
4,0
156
156
0,2
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kulut, milj. €
 
1-12/13
1-12/12
muutos %
10-12/13
10-12/12
muutos %
Tasesähkön osto
121
126
-3,8
32
39
-17,8
Häviösähkökulut
58
65
-9,8
15
17
-11,2
Poistot
82
76
8,0
22
20
10,3
Reservikulut
62
39
59,0
13
10
32,7
Henkilöstökulut
23
22
3,2
6
7
-4,2
Kunnonhallintakulut
20
21
-6,2
5
6
-20,8
Tehoreservikulut**
13
18
-28,6
2
5
-65,1
Läpisiirtokulut
12
14
-16,9
3
3
-8,1
Estlink verkkovuokrat*
4
6
-44,5
1
1
6,6
Muut kulut
31
32
-1,3
9
9
0,6
Kulut yhteensä
425
419
1,6
108
116
-7,2
 
 
 
 
 
 
 
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
122
107
13,6
48
39
21,9
Konsernin liikevoitto
115
95
21,8
36
38
-5,2

 
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 3,7 miljoonaa euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 3,5 miljoonaa euroa, jotka maksettiin Estlink 1 - yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,2 miljoonaa euroa syntyi EstLink 2 -yhteyden koekäyttöjaksolta joulukuussa 2013.

 

** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. 
 

 

Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -6 (-13) miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden voitto oli 91 (67) miljoonaa euroa. Konsernin laaja tulos oli 86 (73) miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli -10 (14) miljoonaa euroa. Suomen yhtiöverokannan laskusta aiheutunut laskennallinen vaikutus tilikauden voittoon on 24,5 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) ja korolliset lainat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,3 (5,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (12,4) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,5 (27,3) prosenttia.

Emoyhtiön liikevaihto oli 530 (504) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 65 (41) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla varmistetaan Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin mittavat. Vuonna 2013 kokonaisinvestoinnit olivat 225 (139) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 209 (94) miljoonaa euroa ja varavoimaan 4 (26) miljoonaa euroa.

Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 9 (11) miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 (1,5) miljoonaa euroa. Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Tutkimustoiminta pysyi määrällisesti samalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Tutkimuksen painopisteitä toimintavuonna oli muun muassa uusiutuvan tuotannon tuomat haasteet voimajärjestelmälle, johon liittyvän tutkimuksen tuloksena otettiin käyttöön uusi reservilaji. Toimintavuonna selvitettiin myös miten kysyntäjoustoa voisi edistää niin, että pienkuluttajia ja muita kuluttajaryhmiä saataisiin aktivoitua mukaan kysyntäjouston piiriin.

Vuonna 2013 Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa. Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke EstLink 2 läheni valmistumistaan. Linkki otettiin koekäyttöön ja sen kapasiteetti annettiin onnistuneesti markkinoiden käyttöön 6.12.2013. Yhteys tuo noin 650 megawattia lisää siirtokapasiteettia Suomen ja Viron välille. Hankekokonaisuus vastaanotettiin 7.1.2014. Joulukuussa 2013 Fingrid ja Elering hankkivat yhteisomistukseensa Estlink 1 tasasähköyhteyden Nordic Energy Linkiltä (NEL). Estlink 1:n kapasiteetti on 350 megawattia, joten kokonaisuudessaan siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä on nyt 1 000 megawattia.

Suurimpia valmistuneita hankkeita oli Yllikkälä - Huutokoski 400 kilovoltin siirtoyhteys Itä-Suomessa, joka valmistui vuoden 2013 aikana. Myös Etelä-Suomen suurjänniteverkkoa vahvistava Nurmijärvi - Hyvinkää - Hikiä -hanke valmistui loppuvuodesta 2013 suunnitelman mukaisesti.

Länsi-Suomen siirtokykyä vahvistaa Ulvila-Kristinestad 400 kilovoltin siirtoyhteys, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopulla Fingrid teki merkittävän investointipäätöksen, jonka tuloksena Pohjanmaalla siirrytään 220 kilovoltin jännitteestä 400 kilovoltin jännitteeseen vuoteen 2016 mennessä. Hankekokonaisuus käsittää muun muassa 212 kilometriä pitkän Kokkolasta Oulujoelle ulottuvan Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kilovoltin johdon sekä useita kytkinlaitoksia. Nämä mahdollistavat muun muassa tuulivoiman laajamittaisen liittämisen suoraan 400 kilovoltin kantaverkkoon, mutta samalla luopumisen ikääntyvästä 220 kilovoltin verkosta. Uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa on vireillä paljon tuulivoimahankkeita, joista monet sijoittuvat nimenomaan länsirannikolle.

Fingrid teki marraskuussa 2013 hankintapäätökset Hikiä-Forssa 400 kilovoltin voimansiirtoyhteyden urakoista. Yhtiö teki myös hankintapäätöksen kolmen uuden muuntajan tilaamisesta eteläkorealaiselta Hyundai Heavy Industries Co., Ltd:ltä, minkä yhteydessä tehtiin Hyundain Etelä-Korean tehtaalla auditointeja, joissa tarkasteltiin Fingridin vastuullisuustavoitteiden toteutumista tilaus- ja toimitusketjussa.

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2013 sähköä 83,9 (85,2) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 64,6 (64,2) terawattituntia, joka vastasi 77,0 (75,4) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen eikä laajoja häiriöitä sattunut. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli valtaosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia rajoitti Ruotsissa tehdyt verkonkunnostustyöt sekä alkuvuonna Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden kaapelivika , jonka seurauksena maksimikapasiteettia on jouduttu laskemaan kaapelin tutkimusten ajaksi. Tutkimusten tulokset voivat johtaa siihen, että rajoituksesta muodostuu pysyvä. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2013 aikana 12,8 (14,8) terawatti-tuntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,7 (0,4) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon. Siirtokapasiteetti oli markkinoiden käytössä normaaliin tapaan. Suomeen tuotiin Virosta Estlink 1 -yhteyden kautta sähköä 0,5 (0,4) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 1,6 (1,5) terawattituntia. Loppuvuodesta 2013 aloitetut uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden, EstLink 2:n, käyttöönottotestit lisäsivät siirtokapasiteettia 650 megawattia, kokonaissiirtokapasiteetin kasvaessa Suomen ja Viron välillä yhteensä 1 000 megawattiin.

Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 4,7 (4,4) terawattituntia. Kaksisuuntaisen sähkökaupan avaamiseen Suomen ja Venäjän välillä valmistauduttiin teknisin testein.

Voimajärjestelmän käyttö
1-12/13
1-12/12
10-12/13
10-12/12
Sähkön kulutus Suomessa TWh
83,9
85,2
22,2
23,3
Fingridin siirtovolyymi TWh
64,6
64,2
16,9
17,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
1,1
1,2
0,3
0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
 
 
vienti Ruotsiin TWh
0,7
0,4
0,0
0,2
tuonti Ruotsista TWh
12,8
14,8
3,7
3,2
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
 
 
vienti Viroon TWh
1,6
1,5
0,7
0,3
tuonti Virosta TWh
0,5
0,4
0,1
0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
 
 
tuonti Venäjältä TWh
4,7
4,4
1,3
1,4
 


Sähkömarkkinat


Suomen sähkömarkkinat ovat tulleet uuteen vaiheeseen. Naapurimaiden markkinoiden vaihtelut vaikuttavat Suomeen aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa muun muassa siirtoyhteyksien lisääntyminen, Baltian liittyminen samaan pörssialueeseen ja Venäjän markkinamuutokset.

Latvia ja Liettua tulivat kesäkuussa tarjousalueiksi Nord Pool Spot -sähköpörssiin. Vallitseva kauppasuunta oli Suomesta Viroon. Koekäyttöön otettu EstLink 2 kolminkertaisti maiden välisen siirtokapasiteetin ja vahvistaa merkittävästi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden integraatiota.

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä edettiin, kun Luoteis-Euroopan spot-markkinat yhdistettiin (toteutui helmikuussa 2014). Se luo maailman suurimmat yhtenäiset sähkömarkkinat kattaen Pohjoismaat, Baltian, läntisen Keski-Euroopan ja Iso-Britannian. Euroopan Unionin kolmanteen sähkömarkkinasäädöspakettiin liittyen ENTSO-E sai valmiiksi ehdotukset kolmesta keskeisestä markkinasäännöstä.

Fingrid kehittää uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta. Alkuperätakuita koskeva laki muuttui 2013 siten, että kaikki uusiutuvaa energiaa myyvät joutuvat hankkimaan alkuperätakuun. Aikaisemmin järjestelmä perustui vapaaehtoisuuteen. Fingridin vastuulle tuli alkuperätakuun sähköisen rekisterin ylläpito 1.3.2014 alkaen. Fingrid on käynnistämässä myös markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä.

Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen toteuttamista. Vuonna 2015 käynnistyvää palvelua varten perustettiin yhteinen yhtiö eSett Oy.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoiman tarjonta oli jonkin verran vähäisempää kuin edellisvuonna, mikä korotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähköpörssissä keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 38 (31) euroa megawattitunnilta. Vesivoimaa oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja Suomeen tuotiin sähköä Ruotsin ja Norjan suunnasta12,8 (14,9) terawattituntia. Rajansiirtoyhteyksien pullonkaulat, verkonkunnostustyöt Ruotsissa ja Fenno-Skan 1 -kaapelin vika nosti Suomen aluehinnan noin kaksi euroa Ruotsin hintaa korkeammaksi. Suomen aluehinnan keskiarvo oli 41 (37) euroa megawattitunnilta. Hintaerosta kertyi yhtiölle 19 (44) miljoonaa euroa niin sanottuja pullonkaulatuloja.
Tuonti Venäjältä Suomeen vaihteli suuresti kokonaismäärän jäädessä 4,7 (4,4) terawattituntiin.
 
 
Sähkömarkkinat
 
 
 
 
 
1-12/13
1-12/12
10-12/13
10-12/12
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
38
31
36
37
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
41
37
40
41
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
37,2
88,5
12,4
16,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
19,4
35,1
27,9
32,0
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
7,4
12,9
1,9
1,5
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
27,3
34,7
26,4
22,4
  

* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.

Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. Korkotuotot olivat 1 (3) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 10 negatiivinen (14 positiivinen) miljoonaa euroa.

Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) miljoonaa euroa. Korolliset lainat olivat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 975 (1 032) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 319 (212) miljoonaa euroa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 34 (77) miljoonaa euroa.

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset:

Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän negatiivisesta vakaaksi. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-. Fitch Ratings vahvisti 8.11.2013 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1 sekä Fingridin pitkäaikaisen velan luokituksen A+. Fingridin tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings arvioi vakaaksi. Moody's Investors Service vahvisti 19.12.2013 Fingrid Oyj:n luottoluokituksen A1, pitkäaikaisen velan luokituksen A 1 ja lyhytaikaisen velan luokituksen P-1. Moody's arvioi tulevaisuuden näkymän vakaaksi.

Osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
 
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
 
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 287 (275) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 268 (261).
 
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,4 (23,8) prosenttia ja miehiä 74,6 (76,2) prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
 
Vuoden 2013 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 12 837
(9 528) tuntia, keskimäärin 46 (37) tuntia henkilöä kohden. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat kannustepalkkiojärjestelmät.
 
Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2013 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Networks Oy, arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Hallituksen jäseninä 27.5.2013 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Esko Raunio, LähiTapiola Eläkevakuutusyhtiö, (nykyisin Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo).
 
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
 
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.  Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen Juha Majanen (pj.), Esko Torsti ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 saakka Juha Majanen (pj), Esko Torsti ja Helena Walldén.
 
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen Helena Walldén (pj.), Sirpa Ojala ja Matti Rusanen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 saakka Helena Walldén (pj) ja Sirpa Ojala.
 
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.
 
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Fingrid Oyj:n sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa yhtiön strategian toteutuminen sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän, periaatteiden ja ohjeiden mukainen toiminta. Fingridin sisäinen valvonta perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin, johtoryhmän hyväksymiin politiikkoihin sekä toiminto- ja yksikkötason ohjeisiin, riskienhallintaan, taloudelliseen raportointiin, prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen sekä objektiiviseen ja riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen.

Fingridin riskienhallinta perustuu yhtiön tavoitteisiin, strategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Merkittävien riskien vaikutus arvioidaan sekä yhtiön että yhteiskunnan näkökulmasta, koska yhtiöllä on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Riskien hallitsemiseksi laaditaan tarvittaessa suojaustoimenpiteitä ja riskienhallinnasta raportoidaan säännöllisesti.

Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja hyväksyy niihin liittyvät toimenpiteet. Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta ja valvoo niiden toteutumista. Yhtiön johto määrittelee toimintaa säätelevät periaatteet hallituksen hyväksyntää varten ja toimeenpanee ne. Hallitus saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Yhtiön sisäisen valvonnan järjestelmä sekä riskienhallinnan organisointi ja vastuut on määritelty niin, että sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan ja varmennetaan yhtiössä kattavasti, tehokkaasti ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet, menetelmät sekä roolit ja vastuut on kuvattu yhtiön hallituksen hyväksymissä periaatedokumenteissa.

Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Riskien seuranta, koordinointi ja hallinta toteutuvat johtoryhmässä. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien toimivuudesta sekä riskien ja poikkeamien raportoimisesta. Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin sekä riskien jatkuvaan seurantaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään jatkuvasti.

Fingridin hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin, mikä antaa asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset investointiohjelmat hyväksytään yhtiön hallituksessa. Mahdolliset budjetin ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy yhtiön hallitus. Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä yhtiön hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin hankintaohjeen mukaisesti kilpailutettu.

Yhtiön sisäinen tarkastus tarkastaa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa toiminnoista ja prosesseista riippumattomana toimijana. Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus on toteutettu hankkimalla palvelu riippumattomalta ulkoiselta toimijalta. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin tasepalveluihin, rahoitustoimintaan, työturvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan liittyviä prosesseja. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuoden 2014 kattava tarkastussuunnitelma.

Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan strategisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan vastapuoliriskeistä säännöllisesti. Päivitetty strategia esitetään hallitukselle vuosittain elokuussa. Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja vastapuoliriskeistä. Liiketoimintayksiköille raportoidaan säännöllisesti oman yksikön vastapuoliriskeistä ja operatiivisista riskeistä. 

Mikäli merkittävä riski tai muu merkittävä epäsuotuisa tapahtuma toteutuu, arvioidaan tarvittaessa erikseen tapahtuman vaikutukset ja todennäköisyys

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Fingridille ja yhteiskunnalle

Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid on valitsemissaan strategisissa tavoitteissa ottanut huomioon sekä yhteiskuntaan että yhtiöön vaikuttavien riskien hallinnan.

Yhteisiä merkittävimpiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat suurhäiriö, luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja sähkö- ja työturvallisuusriskit.

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi riittämätön siirtokapasiteetti tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään polttoaine- ja öljyvuotojen vaikutukset maaperään ja veteen. Yhtiön kannalta ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.

Ilmastonmuutokseen liittyvät sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt voivat synnyttää tarvetta uusille teknisille ratkaisuille sekä vaikuttaa kantaverkon käytön ja kunnossapidon käytäntöihin. Lisäksi voimajohtorakentaminen voi vaikeutua leutojen talvien takia. Edellä mainituista vaikutuksista voi aiheutua lisäkustannuksia yhtiölle.

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.

Merkittävimmät riskit Fingridille

Merkittävimmät riskit Fingridille ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, maineriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä omaisuusriski.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin.

Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.

Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi vastapuoliriskin toteutumisesta, reservikulujen kasvusta, yllättävistä vioista tai sähkön aluehinnan äkillisistä muutoksista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua esimerkiksi sähkön kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkotariffiin vuosittain. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.

Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit, hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean ja vakaan luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35.

Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille.
Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaan riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.

Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot kuten laajalle levinneet tai merkittävän omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.

Merkittävimmät riskit yhteiskunnalle

Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti.

Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle.

Vastuullisuus

Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia. Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet. Olennaisuusarvioinnin kautta on asetettu keskeiset vastuullisuustavoitteet. Vastuullisuusnäkökohdat ja -tavoitteet ovat mukana strategiatyössä ja toiminnansuunnittelussa. Vastuullisuustavoitteita on myös johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena.

Toimintavuonna vastuullisuusnäkökohtia on liitetty entistä paremmin yhtiön prosesseihin, vastuullisuus on viety osaksi toiminnansuunnittelua ja raportointiohjeita on kehitetty edelleen. Onnistumista mitataan säännöllisesti. Vuonna 2013 Fingridissä onnistuttiin muun muassa käyttövarman kantaverkon, hankintaketjun vastuullisen toimintamallin ja sen toteuttamisen seurannan osalta. Lisäksi onnistuttiin maankäyttö- ja maisemavaikutusten haittavaikutusten lieventämisessä sekä palvelutoimittajien ja urakoitsijoiden sitouttamisessa ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin.

Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion omistajaohjauksen ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat suositukset. Raportoinnissa sovelletaan kansainvälistä GRI G3.0 -raportointiohjeistoa.

Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää vastuullisuusvaatimuksia koko toimitusketjussa ja seurata niiden toteutumista sekä vaikuttaa mahdollisiin epäkohtiin.

Ympäristöasiat

Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakennetta. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin mikä parantaa energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.

Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka. Ympäristötavoitteet liittyvät maankäyttö- ja maisemavaikutusten lieventämiseen ja palvelutoimittajien sitouttamiseen ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin. Toimintatavat varmistetaan sopimusehtojen, koulutuksen ja seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.

Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 5 566 (21 317) yksikköä (tCO2). Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.

Toimintavuonna uudistettiin jätehuollon toimintamalli, jolla varmistetaan jätteiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö- ja kierrätysaste. Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 24 872 (26 214) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,9) miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 32 (29) tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Vireillä on sähkökauppa-asetuksen (714/2009) ja uuden sähkömarkkinalain (588/2013) mukaiset menettelyt. Sähkökauppa-asetus edellyttää, että kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös siirtoverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta. Tämän lisäksi uusi sähkömarkkinalaki edellyttää, että Fingrid hakee uutta sähköverkkolupaa Energiavirastolta kuukauden kuluessa siitä, kun Energiaviraston päätös kantaverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta on saanut lainvoiman.

Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011: Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Loppuvuodesta 2013 aloitettiin uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden, EstLink 2:n, käyttöönottotestit. Yhteys otettiin kaupalliseen käyttöön 7.2.2014, jolloin se luovutettiin tilaajille. Yhteyden omistavat yhdessä Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering.

Yhtiö korotti kantaverkkotariffeja kahdeksalla prosentilla 1.1.2014 alkaen, mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Fingrid jatkaa pitkäjänteisen puolentoista miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Yhtiö lisää tarvittaessa ulkoisen rahoituksen määrää investointien rahoittamiseksi. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Fingrid on päättänyt yhtenäistää johdannaisten laskentaperiaatteet ja on vuoden 2014 alusta lopettanut sähköjohdannaisten IFRS:n mukaisen suojauslaskennan.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 104 202 141,17 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 97 491 426,67 euroa.

 

Yhtiökokous 2014

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. toukokuuta 2014 Helsingissä.
 
 
Helsingissä 14. helmikuuta 2014
Fingrid Oyj
Hallitus

 

 
 
 
 
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
 
1.1.-31.12.2013
1.1.-31.12.2012
 
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
 
 
 
 
LIIKEVAIHTO
2
543 088
522 064
Liiketoiminnan muut tuotot
3
4 071
3 835
 
 
 
 
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
4
-269 526
-267 103
 
 
 
 
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
5
-22 847
-22 135
 
 
 
 
Poistot
6
-81 704
-75 665
 
 
 
 
Muut liiketoiminnan kulut
7, 8, 9
-57 802
-66 376
 
 
 
 
LIIKEVOITTO
 
115 280
94 621
 
 
 
 
Rahoitustuotot
10
1249
3 126
Rahoituskulut
10
-29 986
-10 293
Rahoitustuotot ja -kulut
 
-28 736
-7 167
 
 
 
 
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
 
709
845
 
 
 
 
VOITTO ENNEN VEROJA
 
87 253
88 299
 
 
 
 
Tuloverot
11
3 446
-21 269
 
 
 
 
TILIKAUDEN VOITTO
 
90 699
67 029
 
 
 
 
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
 
 
 
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
 
 
 
Rahavirran suojaukset
12
-3 992
6 112
Muuntoerot
12
-646
92
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
12
-2
1
 
 
 
 
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
 
86 059
73 235
 
 
 
 
Tuloksen jakautuminen:
 
 
 
Yhtiön osakkeenomistajille
 
90 699
67 029
Laajan tuloksen jakautuminen:
 
 
 
Yhtiön osakkeenomistajille
 
86 059
73 235
 
 
 
 
Tulos/osake, €
13
27 278
20 159
 
 
 
 
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
 
 
 
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €
13
27 278
20 159
Laimennettu osakekohtainen tulos, €
13
27 278
20 159
 
Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedoissa 12.
 
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

 

 

 
 
KONSERNITASE
 
 
 
VARAT
 
31.12.2013
31.12.2012
 
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
 
 
 
 
PITKÄAIKAISET VARAT
 
 
 
 
 
 
 
Aineettomat hyödykkeet:
 
 
 
Liikearvo
15
87 920
87 920
Muut aineettomat hyödykkeet
16
92 751
91 085
 
 
180 671
179 005
 
 
 
 
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:
17
 
 
Maa- ja vesialueet
 
14 224
13 933
Rakennukset ja rakennelmat
 
142 061
126 385
Koneet ja kalusto
 
582 317
527 112
Voimajohdot
 
788 389
684 187
Muut aineelliset hyödykkeet
 
8 525
8 188
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
 
87 910
124 870
 
 
1 623 426
1 484 674
 
 
 
 
Sijoitukset:
18
 
 
Osuudet osakkuusyrityksissä
 
10 416
8 292
Myytävissä olevat sijoitukset
 
300
302
 
 
10 716
8 594
 
 
 
 
Saamiset:
 
 
 
Johdannaisinstrumentit
30
42 337
81 678
Laskennalliset verosaamiset
27
13 643
21 683
Muut saamiset
20
4 313
 
 
 
60 293
103 361
 
 
 
 
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
 
1 875 107
1 775 634
 
 
 
 
LYHYTAIKAISET VARAT
 
 
 
 
 
 
 
Vaihto-omaisuus
19
11 397
10 443
Johdannaisinstrumentit
30
2 128
3 884
Myyntisaamiset ja muut saamiset
21
76 021
88 251
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
22
194 973
207 426
Rahavarat
23
22 339
6 411
 
 
 
 
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
 
306 858
316 415
 
 
 
 
VARAT YHTEENSÄ
 
2 181 965
2 092 049
 

 

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 
KONSERNITASE
 
 
 
OMA PÄÄOMA JA VELAT
 
31.12.2013
31.12.2012
 
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
 
 
 
 
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
 
 
 
 
 
 
 
Osakepääoma
26
55 922
55 922
Ylikurssirahasto
26
55 922
55 922
Arvonmuutosrahastot
26
-11 559
-7 565
Muuntoerot
26
-3
643
Kertyneet voittovarat
26
542 416
464 865
 
 
 
 
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
 
642 699
569 788
 
 
 
 
PITKÄAIKAISET VELAT
 
 
 
 
 
 
 
Laskennalliset verovelat
27
119 775
152 579
Lainat
28
975 295
1 032 199
Varaukset
29
1 735
1 869
Johdannaisinstrumentit
30
38 757
30 127
 
 
1 135 561
1 216 773
LYHYTAIKAISET VELAT
 
 
 
 
 
 
 
Lainat
28
318 695
211 932
Johdannaisinstrumentit
30
15 508
10 770
Ostovelat ja muut velat
31
69 500
82 786
 
 
403 704
305 488
 
 
 
 
VELAT YHTEENSÄ
 
1 539 265
1 522 261
 
 
 
 
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
 
2 181 965
2 092 049
 

 

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
 
 
 
 
 
 
 
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
 
 
 
 
 
 
 
 
Liitetieto
Osake-pääoma
Ylikurssi-rahasto
Arvon-muutos-rahastot
Muunto-erot
Kertyneet voittovarat
Oma pääoma Yhteensä
1.1.2012
 
55 922
55 922
-13 679
551
408 586
507 304
Tilikauden laaja tulos
 
 
 
 
 
 
 
Tilikauden voitto tai tappio
26
 
 
 
 
67 029
67 029
Muut laajan tuloksen erät
 
 
 
 
 
 
 
Rahavirran suojaukset
12
 
 
6 112
 
 
6 112
Muuntoerot
12
 
 
 
92
 
92
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
12
 
 
1
 
 
1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
 
 
 
6 113
92
 
6 205
Laaja tulos
 
 
 
6 113
92
67 029
73 235
 
 
 
 
 
 
 
Osinko vuodelta 2011
26
 
 
 
 
-10 751
-10 751
31.12.2012
 
55 922
55 922
-7 565
643
464 865
569 788
 
 
 
 
 
 
 
 
1.1.2013
 
55 922
55 922
-7 565
643
464 865
569 788
Tilikauden laaja tulos
 
 
 
 
 
 
 
Tilikauden voitto tai tappio
26
 
 
 
 
90 699
90 699
Muut laajan tuloksen erät
 
 
 
 
 
 
 
Rahavirran suojaukset
12
 
 
-3 992
 
 
-3 992
Muuntoerot
12
 
 
 
-646
 
-646
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
12
 
 
-2
 
 
-2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
 
 
 
-3 994
-646
 
- 4 640
Laaja tulos
 
 
 
-3 994
-646
90 699
86 059
Liiketoimet omistajien kanssa
 
 
 
 
 
 
 
Osinko vuodelta 2012
26
 
 
 
 
-13 148
-13 148
31.12.2013
 
55 922
55 922
-11 559
-3
542 416
642 699
 

 

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 
 
 
 
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
 
1.1.-31.12.2013
1.1.-31.12.2012
 
Liitetieto
1 000 €
1 000 €
 
 
 
 
Liiketoiminnan rahavirrat:
 
 
 
Tilikauden voitto
26
90 699
67 029
Oikaisut:
 
 
 
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
36
85 818
86 206
Korkokulut ja muut rahoituskulut
 
29 986
10 293
Korkotuotot
 
-1 243
-3 120
Osinkotuotot
 
-7
-6
Verot
 
-3 446
21 269
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
 
25
-488
Käyttöpääoman muutokset:
 
 
 
Myynti- ja muiden saamisten muutos
 
10 597
-22 712
Vaihto-omaisuuden muutos
 
-954
-3 736
Osto- ja muiden velkojen muutos
 
-6 572
22 742
Varausten muutos
29
-134
-29
Maksetut korot
 
-25 078
-21 787
Saadut korot
 
1 218
3 556
Maksetut verot
11
-22 071
-14 586
Liiketoiminnan nettorahavirta
 
158 838
144 633
 
 
 
 
Investointien rahavirrat:
 
 
 
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
17
-222 272
-139 611
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
16
-4 699
-5 106
Investoinnit muihin sijoituksiin
18
-2001
0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
17
3 980
612
Saadut osingot
10
306
1 335
Maksetut korot
10
- 1 681
-3 136
Investointien nettorahavirta
 
-226 367
-145 905
 
 
 
 
Rahoituksen rahavirrat:
 
 
 
Lainojen nostot
 
528 640
643 535
Lainojen takaisinmaksut
 
-444 489
-621 516
Maksetut osingot
26
-13 148
-10 751
Rahoituksen nettorahavirta
 
71 003
11 269
 
 
 
 
Rahavarojen muutos
 
3 474
9 996
 
 
 
 
Rahavarat tilikauden alussa
 
213 837
203 841
Rahavarat tilikauden lopussa
22, 23
217 311
213 837
 

 

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätös.

 

 

 
 
 
 
 


 
KONSERNIN
TUNNUSLUVUT
 
2013
IFRS
2012
IFRS
2011
IFRS
2010
IFRS
2009
IFRS
 
 
 
 
 
 
 
Toiminnan laajuus
 
 
 
 
 
 
Liikevaihto
milj.€
543,1
522,1
438,5
456,3
358,9
 
 
 
 
 
 
 
Investoinnit, brutto
milj.€
225,3
139,0
244,4
144,1
135,6
- liikevaihdosta
%
41,5
26,6
55,7
31,6
37,8
 
 
 
 
 
 
 
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
milj.€
 
1,8
1,5
1,8
1,6
1,3
- liikevaihdosta
%
0,3
0,3
0,4
0,3
0,4
 
 
 
 
 
 
 
Henkilöstö keskimäärin
 
277
269
263
260
251
Henkilöstö tilikauden lopussa
 
287
275
266
263
260
 
 
 
 
 
 
 
Palkat ja palkkiot yhteensä
milj.€
19,0
18,2
17,2
17,2
16,0
 
 
 
 
 
 
 
Kannattavuus
 
 
 
 
 
 
Liikevoitto
milj.€
115,3
94,6
56,6
74,4
50,8
- liikevaihdosta
%
21,2
18,1
12,9
16,3
14,1
 
 
 
 
 
 
 
Voitto ennen veroja
milj.€
87,3
88,3
34,2
56,3
33,2
- liikevaihdosta
%
16,1
16,9
7,8
12,3
9,3
 
 
 
 
 
 
 
Sijoitetun pääoman tuotto
%
6,3
5,6
3,6
5,1
3,9
Oman pääoman tuotto
%
15,0
12,4
6,5
8,7
5,7
 
 
 
 
 
 
 
Rahoitus ja taloudellinen asema
 
 
 
 
 
 
Omavaraisuusaste
%
29,5
27,3
25,7
28,6
27,2
Korolliset nettolainat
milj.€
1076,7
1 030,3
1 020,2
855,2
797,5
 
 
 
 
 
 
 
Osakekohtaiset tunnusluvut
 
 
 
 
 
 
Tulos/osake
27 277,9
20 159,2
9 924,1
12 561,9
7 417,4
Osinko/A-osake
2 018,26*
5 115,89
3 962,52
2 018,26
2 022,29
Osinko/B-osake
2 018,26*
2 018,26
2 018,26
2 018,26
2 022,29
 
 
 
 
 
 
 
Osinko/tulos A-osake
%
7,4
25,4
39,9
16,1
27,3
Osinko/tulos B-osake
%
7,4
10,0
20,3
16,1
27,3
Oma pääoma/osake
193 293
171 365
152 573
154 654
134 676
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
 
 
 
 
 
 
- A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
2 078
2 078
2 078
- B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
1 247
1 247
1 247
  Yhteensä
kpl
3 325
3 325
3 325
3 325
3 325
 
 
 
 
 
 
 

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.



 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
 
 
Sijoitetun pääoman tuotto, %
=
voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
 
 
Oman pääoman tuotto, %
=
tilikauden voitto
x 100
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
 
 
Omavaraisuusaste, %
=
oma pääoma
x 100
taseen loppusumma - saadut ennakot
 
 
Tulos/osake, €
=
tilikauden voitto
 
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
 
 
Osinko/osake, €  
=
tilikauden osinko
 
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
 
 
Osinko/tulos, %  
=
osinko/osake
x 100
tulos/osake
 
 
Oma pääoma/osake, €
=
oma pääoma
 
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
 
 
Korolliset nettolainat, €
=
korolliset lainat - rahavarat
 
 
 
Nettovelkaantumisaste, %
=
korolliset lainat - rahavarat
x 100
oma pääoma
 
 
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
 
 
 
Q4/2013
Q3/2013
Q2/2013
Q1/2013
Liikevaihto
Me
155,1
107,8
109,5
170,6
Liikevoitto
Me
36,5
9,9
-10,2
79,1
Liikevoitto
%
23,5
9,2
-9,3
46,4
 
 
Q4/2011
Q3/2011
Q2/2011
Q1/2011
Liikevaihto
Me
107,9
88,0
91,0
151,6
Liikevoitto
Me
17,1
-4,3
2,0
41,7
Liikevoitto
%
15,8
-4,8
2,2
27,5

 .

 

TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
 
 
Q4/2012
Q3/2012
Q2/2012
Q1/2012
Liikevaihto
Me
153,7
106,0
92,7
169,6
Liikevoitto
Me
38,5
7,1
-5,1
54,2
Liikevoitto
%
25,0
6,7
-5,5
32,0
 
 
Q4/2010
Q3/2010
Q2/2010
Q1/2010
Liikevaihto
Me
138,0
85,6
87,5
145,2
Liikevoitto
Me
23,1
4,5
5,9
40,9
Liikevoitto
%
16,7
5,3
6,8
28,1

 

 

 

INVESTOINNIT, M€
 
 
 
1-12/2013
1-12/2012
Verkkoinvestoinnit
208,5
94,4
Asemat
95,3
44,0
Johdot
113,2
50,4
 
 
 
Investoinnit kaasuturbiineihin
4,2
25,6
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset
0,4
2,3
Uudet kaasuturbiinilaitokset
3,8
23,3
 
 
 
Muut investoinnit
12,6
19,0
ICT
9,4
10,7
Muut
3,2
8,3
 
 
 
Investoinnit yhteensä
225,3
139,0

 

 

 

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€
 
 
 
1-12/2013
1-12/2012
Tutkimus- ja kehitysmenot
1,8
1,5

 

 

 

HENKILÖSTÖ
 
 
 
1-12/2013
1-12/2012
Keskimäärin
277
269
Kauden lopussa
287
275

 

 

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €
2013
2012
Annetut pantit
 
 
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi
9
47
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi
280
280
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi
4 313
 
 
4 601
327
 
 
 
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
137 441
217 193
 
 
 
Muut taloudelliset vastuut
 
 
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus
1 700
1 700
Vuokravakuus, takaus
38
 
 
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
 
 
Tuleva vuosi
565
459
Myöhemmin
1 170
1 218
 
3 473
3 378

 

 

JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
 
2013
2012
Korko- ja valuutta-johdanneiset
Käypä arvo
Pos.
31.12.13
Käypä arvo
Neg.

31.12.13
Käypä nettoarvo
31.12.13
Nimellis-arvo
31.12.13
Käypä arvo
Pos. 31.12.12
Käypä arvo
Neg. 31.12.12
Käypä nettoarvo
31.12.12
Nimellis-arvo
31.12.12
Valuutanvaihto-sopimukset
39 830
-9 225
30 605
366 033
78 713
-6 621
72 092
418 578
Valuuttatermiinit
 
-872
-872
135 347
 
-90
-90
2 837
Koronvaihto-sopimukset
11 939
-8 036
3 904
471 000
15 032
-9 733
5 299
406 000
Ostetut korko-
optiot
     
350 000
2
 
2
810 000
Yhteensä
51 770
-18 133
33 637
1 322 381
93 747
-16 444
77 303
1 637 415
                 
Sähköjoh-dannaiset
Käypä arvo
Pos.

31.12.13
Käypä arvo
Neg.

31.12.13
Käypä nettoarvo
31.12.13
Määrä
TWh
31.12.13
Käypä arvo
Pos.

31.12.12
Käypä arvo
Neg. 31.12.12
Käypä
nettoarvo
31.12.12
Määrä TWh
31.12.12
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset
 
-18 091
-18 091
1,76
 
-16 844
-16 844
2,68
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset
 
-20 117
-20 117
2,21
 
-10 450
-10 450
1,20
Yhteensä
 
-38 208
-38 208
3,97
 
-27 294
-27 294
3,88


Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.

Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.

Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.


Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu
Nimellisarvo, 1 000 €
2014
2015
2016
2017
2018
2018+
Yhteensä
Koronvaihtosopimukset
36 000
30 000
70 000
30 000
105 000
200 000
471 000
Korko-optiot
130 000
220 000
 
 
 
 
350 000
Valuutanvaihtosopimukset
40 081
90 714
148 081
51 285
 
35 872
366 033
Valuuttatermiinit
134 702
645
 
 
 
 
135 347
Yhteensä
340 784
341 359
218 081
81 285
105 000
235 872
1 322 381
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
TWh
2014
2015
2016
2017
2018
2018+
Yhteensä
Sähköjohdannaiset
1,25
1,14
0,79
0,53
0,26
 
3,97
Yhteensä
1,25
1,14
0,79
0,53
0,26
 
3,97

 

 

 

Osakkeenomistajat ryhmittäin
Osakemäärä
 kpl
Osakkeista %
 Äänistä            %
 
 
 
 
Julkisyhteisöt
1 767
53,14
70,86
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
1 558
46,86
29,14
Yhteensä
3 325
100,00
100,00

 

 

 

Osakkeenomistajat
Osakemäärä kpl
Osakkeista %
Äänistä           %
 
 
 
 
Suomen valtio
1 382
41,56
55,42
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
661
19,88
17,15
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
405
12,18
5,41
Huoltovarmuuskeskus
385
11,58
15,44
LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
150
4,51
2,01
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi
75
2,26
1,00
Pohjola Vakuutus Oy
75
2,26
1,00
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
54
1,62
0,72
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
50
1,50
0,67
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
47
1,41
0,63
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
25
0,75
0,33
Imatran Seudun Sähkö Oy
10
0,30
0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
6
0,18
0,08
 
3 325
100,00
100,00

 

 
Liitteet:

Tilinpäätöstiedote

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013