Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2012: tulos parani merkittävästi

 
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

"Yhtiön tulosta paransivat 30 prosentin kantaverkkotariffien nosto ja suurista aluehintaeroista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin rajalla. Toisaalta Venäjän rajasiirtotuotot ja eurooppalaisen markkinapaikan läpisiirtotuotot alenivat merkittävästi Venäjän sähkön tuonnin supistuttua. Kustannuksista kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kustannukset.  Kunnonhallinnan kustannuksia nosti Fenno-Skan 2 kaapelin vikakorjaus.  

Yhtiön nettolainanotto kasvoi hieman mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja maturiteetiltaan 12 vuoden mittaisen julkisen joukkovelkakirjalainan yhtiön kansainvälisen Medium Term Note-joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa.

Fingridin investoinnit kantaverkkoon olivat 139 miljoonaa euroa. Käynnissä olikin useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa.

Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla kahden huonomman vuoden jälkeen. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla, mutta häiriöistä aiheutunut haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle oli erittäin pieni.

Sähkömarkkinoilla oli poikkeuksellinen vuosi. Pohjoismaisen vesivoiman tarjonta oli hyvin runsasta koko vuoden, mikä alensikin selvästi tukkumarkkinoiden hintatasoa. Suomen markkinat eivät kuitenkaan hyötyneet täysimääräisesti edullisesta vesivoimasta. Ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä siirtoyhteyksistä oli poissa käytöstä, minkä seurauksena Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia ei saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Tilanteen seurauksena maiden rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa, pullonkaulatuloja."


Laskentaperiaatteet:

Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2012 tilinpäätökseen. Fingrid on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2012.

 

 

 

Konsernin liikevaihto oli 522 miljoonaa euroa (438 milj. euroa vuonna 2011) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Konsernin loka-joulukuun liikevaihto oli 154 miljoonaa euroa (108 milj. euroa).

 

Kantaverkkotuotot kasvoivat 276 miljoonaan euroon (210 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa kasvoi 1,1 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon. Fingrid siirsi verkossaan sähköä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,2 TWh.Tasesähkön myynti kasvoi 152 miljoonaan euroon (146 milj. euroa). Tasesähkön myynnin kasvuun vaikuttivat kasvanut tasesähkön määrä ja heinäkuun alusta toteutettu tasepalvelumaksujen korotus. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 12 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta aiempaa merkittävästi pienemmän sähkön tuonnin volyymin johdosta. Fingridin saamat Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot alenivat sähkön hintaerotuntien vähentyessä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat 6 miljoonaa euroa (10 milj. euroa), jotka maksettiin yhteyden omistajille.  Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan nousivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen suurten erojen seurauksena. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliltä olivat 44 miljoonaa euroa (16 milj. euroa). Läpisiirtotuotot alenivat 12 miljoonaa euroa, mikä aiheutui lähinnä alentuneesta sähkönviennistä Suomesta Ruotsiin.

 

Tasesähkön kulut kasvoivat hieman edellisestä vuodesta tasesähkön määrän lisäännyttyä ja olivat 133 miljoonaa euroa (131 milj. euroa). Häviösähkökulut nousivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 52,86 euroa megawattitunnilta (52,85 euroa/MWh. Häviösähkökulujen kasvuun vaikutti häviösähkön määrän pieni kasvu.  Poistot kasvoivat 8 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 11 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Henkilöstökulut kasvoivat 22 miljoonaan euroon (20 milj. euroa), mihin osaltaan vaikutti henkilökunnan määrän kasvu. Kunnonhallintakustannukset nousivat 3 miljoonalla eurolla, mikä aiheutui pääasiassa Fenno-Skan 2 kaapelin vikakorjauksen kuluista. Läpisiirtokulut nousivat 2 miljoonalla eurolla, koska sähköntuonti Ruotsista Suomeen nousi merkittävästi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
	1-12/12	1-12/11	muutos %	10-12/12	10-12/11	muutos %
Kantaverkkotuotot	276	210	31,4	85	59	45,4
Tasesähkön myynti	152	146	4,5	48	25	91,2
Rajasiirtotuotot	11	22	-52,6	3	5	-32,0
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*	6	10	-32,8	1	1	-7,8
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot	44	16	180,6	8	4	95,1
Tehoreservituotot**	19	7	159,0	5	5	0,3
Läpisiirtotuotot	10	22	-55,1	3	7	-66,6
Turpeen syöttötariffi		0	-100,0
Muu liikevaihto	3	5	-35,5	1	2	-60,8
Liiketoiminnan muut tuotot	4	3	28,9	2	1	44,7
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	526	441	19,1	156	109	42,6

 

Kulut, milj. €
	1-12/12	1-12/11	muutos %	10-12/12	10-12/11	muutos %
Tasesähkön osto	133	131	1,2	40	22	85,8
Häviösähkökulut	65	63	2,6	17	16	6,0
Poistot	76	68	11,5	20	18	13,0
Reservikulut	39	28	38,2	10	7	35,7
Henkilöstökulut	22	20	8,9	7	6	13,0
Kunnonhallintakulut	21	18	16,6	6	6	-0,3
Tehoreservikulut**	18	7	159,9	5	5	-0,5
Läpisiirtokulut	14	12	14,9	3	4	-13,5
Estlink verkkovuokrat*	6	9	-32,9	1	1	-20,0
Muut kulut	25	23	9,4	8	7	19,8
Kulut yhteensä	419	380	10,2	116	90	28,4
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia	107	62	74,2	39	19	111,1
Konsernin liikevoitto	95	57	67,3	38	17	125,1

* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 6,5 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 6,4 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa

Konsernin liikevoitto oli 95 miljoonaa euroa (57 milj. euroa). Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -13 miljoonaa euroa (-5 milj. euroa).  Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 38 miljoonaa euroa (17 milj. euroa).

Konsernin tilikauden voitto oli 67 miljoonaa euroa (33 milj. euroa). Konsernin laaja tulos oli 73 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -1 miljoonaa euroa (-148 milj euroa) johtuen huomattavasti paremmasta tuloksesta ja alhaisemmista investoinneista.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,6 % (3,6 %) ja oman pääoman tuotto 12,4 % (6,5 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 27,3 % (25,7 %).

Emoyhtiön liikevaihto oli 504 (434 milj. euroa) ja tilikauden voitto 41 miljoonaa euroa (22 milj. euroa).

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet jo useita vuosia erittäin mittavat. Vuonna 2012 kokonaisinvestoinnit olivat 139 miljoonaa euroa (244 milj. euroa vuonna 2011). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 94 miljoonaa euroa (173 milj. euroa) ja varavoimaan 26 miljoonaa euroa (68 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 11 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon ja sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (1,8 milj. euroa). Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset suunnattiin reservilajien ja -tarpeiden tutkimiseen, voimajärjestelmätason tilamittausten hyödyntämiseen käyttövarmuuden ylläpidossa ja siirtokapasiteetin optimoinnissa sekä pelloille soveltuvan 110 kV pylvästyypin kehittämiseen. Lisäksi toteutettiin useita tutkimushankkeita tuulivoimatuotannon hallitsemiseksi voimajärjestelmässä.

Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa. Yksi suurimmista on ollut hankekokonaisuus Itä-Suomen verkon vahvistamiseksi välillä Yllikkälä-Huutokoski. Toimintavuonna hankkeessa valmistui kolme osaprojektia, viimeinen voimajohto-osuus valmistuu keväällä 2013. Suomen suurin varavoimalayksikkö puolestaan otettiin käyttöön Forssassa loppuvuodesta. Kantaverkkoon saatiin 320 megawattia lisää nopeaa häiriöreserviä.

Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke, EstLink 2,  on edennyt aikataulussa sekä budjetissa. Merikaapeli laskettiin Itämereen kahdessa erässä syksyn aikana. Tasasähköyhteys otetaan käyttöön alkuvuodesta 2014.

Loppuvuodesta Fingrid teki investointipäätöksen Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kV voimajohtohankkeesta. Hankkeen avulla Suomen länsirannikolla siirrytään 400 kV jännitteen käyttöön. Johdon pituus on yhteensä 215 kilometriä. Tämän ohella rakennetaan Hirvisuon sähköasema sekä laajennetaan useita muita sähköasemia.
 
Kesällä 2012 eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkaisi kymmenvuotisen verkkosuunnitelman sekä Itämeren aluesuunnitelman. Näiden pohjalta laadittiin myös pohjoismainen verkkosuunnitelma.

Suomessa kulutettiin vuonna 2012 sähköä 85,2 terawattituntia (84,2 terawattituntia vuonna 2011). Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 64,2 terawattituntia (64,2 terawattituntia vuonna 2012), joka vastasi 75,4 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli tuontia Ruotsista Suomeen. Markkinoille tarjottavaa kapasiteettia rajoittivat merikaapeliyhteyksillä kaapelivika ja automaatiouudistuksen työt. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2012 aikana 14,8 terawattituntia (5,9 terawattituntia) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,4 terawattituntia (4,0 terawattituntia).

Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa siirtosuunta vaihteli vallitsevan siirtosuunnan ollessa kuitenkin vientiä Suomesta Viroon. Siirtokapasiteetti oli markkinoiden käytössä normaaliin tapaan. Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 0,4 terawattituntia (1,6 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 1,5 terawattituntia (0,5 terawattituntia).

Sähkön tuonti Venäjältä oli selvästi aiempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 4,4 terawattituntia (10,8 terawattituntia).

Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla. Häiriöistä aiheutunut haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle oli kuitenkin erittäin pieni. Merkittävin asiakkaille haittaa aiheuttanut häiriö sattui Vaasan alueella elokuussa, jolloin 63 000 ihmistä jäi ilman sähköä muutamiksi minuuteiksi.

Voimajärjestelmän käyttö	1-12/12	1-12/11	10-12/12	10-12/11
Sähkön kulutus Suomessa TWh	85,2	84,2	23,3	21,5
Fingridin siirtovolyymi TWh	64,2	64,2	17,2	16,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh	1,2	1,2	0,3	0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh	0,4	4,0	0,2	0,7
tuonti Ruotsista TWh	14,8	5,9	3,2	2,2
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh	1,5	0,5	0,3	0,2
tuonti Virosta TWh	0,4	1,6	0,1	0,3
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
tuonti Venäjältä TWh	4,4	10,8	1,4	2,3

Sähkömarkkinat

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli vesivoiman tarjonta hyvin runsasta koko vuoden. Se alensi selvästi tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähköpörssissä keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 31 euroa megawattitunnilta (47 €/MWh) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 37 euroa megawattitunnilta (49 €/MWh).

Suomen markkinat eivät hyötyneet edullisesta vesivoimasta täysimääräisesti, sillä ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä merikaapeleista oli poissa käytöstä. Markkinat olisivat vetäneet keskimääräistä huomattavasti enemmän sähköä lännestä, mutta siirtokapasiteettia oli yhteyksien vikaantumisten vuoksi vähemmän käytettävissä. Tilanteen seurauksena maiden rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa pullonkaulatuloja, josta Fingridin osuus oli 44 miljoonaa euroa. 

Suomen markkina-alueen tarjontaan vaikutti myös Venäjän sähkökaupan merkittävä aleneminen. Vuosikymmeniä vakaana jatkunut tuonti alkoi nopeasti vaihdella ja alentui vuoden 2011 syksyllä, ja oli vuonna 2012 enää noin kolmasosa aiempien vuosien tasosta.

Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 4,7 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaanyhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittäminen jatkui tiiviinä. EU:n kolmannen sähkömarkkinasäädöspaketin myötä käynnistettiin useiden markkinasääntöjen valmistelu ENTSO-E:ssä ja ensimmäisiä sääntöehdotuksia saatiin valmiiksi. Samanaikaisesti valmisteltiin eri markkina-alueiden täyttä integrointia, ensivaiheessa Luoteis-Euroopan osalta.

 

Vakinaisen henkilöstön lukumäärä
Ikä	2012	2011
24 - 29-vuotiaita	22	24
30 - 34-vuotiaita	34	33
35 - 39-vuotiaita	41	41
40 - 44-vuotiaita	37	32
45 - 49-vuotiaita	38	40
50 - 54-vuotiaita	36	37
55 - 59-vuotiaita	30	23
60 - 65-vuotiaita	23	21
yli 65-vuotiaita	0	1

 

Vuoden 2012 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 9 528 tuntia
(14 333), keskimäärin 37 tuntia (57)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2012 aikana olivat 2 prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus hyväksyi yhtiön henkilöstön ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien periaatteet vuodelle 2013.

 

Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.3.2012 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Oy, johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

Hallituksen jäseninä 22.3.2012 saakka toimivat Helena Walldén, Arto Lepistö, Elina Engman (29.2.2012 saakka), Timo Kärkkäinen ja Esko Raunio.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.  Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 alkaen Juha Majanen (pj.), Esko Torsti ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 saakka Arto Lepistö (pj), Helena Walldén ja Timo Kärkkäinen.

Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 alkaen Helena Walldén (pj.) ja Sirpa Ojala. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 saakka Helena Walldén (pj) ja Arto Lepistö.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.

Riskienhallinta

Yhtiön ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta sähköverkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, mikä estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.

Muita merkittäviä riskejä ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet tai ennakoimattomat investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, maineriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä omaisuusriski.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Sääntelyyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssa ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn vaikutuksiin.

Tarpeettomiksi muuttuneet tai ennakoimattomat investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Mahdollisia vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään jatkuvalla vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille, sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.

Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi rahoituksen vastapuoliriskin toteutumisesta, sähkön pörssihinnan tai korkotason noususta tai yllättävistä vioista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkotariffiin vuosittain. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.
Rahoitusriskejä ovat esimerkiksi valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit, hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan johdannaisilla, vastapuoliseurannalla ja päättämällä ylärajat sijoituksille ja vastapuolille. Lisäksi raha- ja pääomamarkkinoiden häiriöistä aiheutuvaa jälleenrahoitusriskiä pienentää velkojen tasainen erääntymisprofiili ja monipuoliset varainhankinnan lähteet. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 34.

Henkilöstöriskit liittyvät osaamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuuden kannalta tärkeintä on sähköturvallisuuteen ja rakennus- ja korjaushankkeisiin liittyvät riskit. Osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että palveluntoimittajille. Fingrid auditoi työmaita suunnitelmallisesti työturvallisuuden parantamiseksi.

Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaalla riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät haitat voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia kyberturvallisuusuhkia.

Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vikaantumiset korjauskelvottomaksi tai omaisuuden käyttökelpoisuuden alentumisen. Näitä voivat olla esimerkiksi määrällisesti ja omaisuusarvoltaan merkittävät vikaantumiset. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät. Fingridin hallitsemiskeinoja omaisuusriskin varalle ovat esimerkiksi ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.

Yhtiöön vaikuttavien merkittävimpien riskien lisäksi osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid on ottanut huomioon myös näiden riskien hallinnan ja vaikuttaa riskeihin toimenpitein. Yhteisiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat edellä kuvattu suurhäiriöriski, luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntyminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi siirtoverkon pullonkaulat tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.

Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät ympäristövahinkoihin ja ympäristölainsäädännön vaatimuksiin. Merkittävimpiä riskejä ovat investointihankkeiden viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen ja muutokset ympäristölainsäädännössä. Varautumistoimenpiteitä ympäristöriskeihin ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, sopimusehtojen kehittäminen ja tarkastukset.

Riski yhteiskunnalle on myös merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntyminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset. Syynä merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntymiseen voivat olla esimerkiksi lupaprosessin lykkääntyminen, taloustilanne, resurssipula, lakko- tai yleislakko. Lykkääntyminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille. Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla.


Osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.


Vastuullisuus

Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia. Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet. Vuoden 2012 aikana tarkistettiin johtoryhmätyönä vastuullisuuden olennaisten asioiden ajantasaisuus. Lisäksi asetettiin keskeiset vastuullisuustavoitteet.

Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion omistajaohjauksen vaatimukset ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat suositukset. Vahvaan tilaajaosaamiseen ja ulkoistamiseen perustuvassa toimintamallissa yksi keskeinen tavoite on kehittää vaatimuksia koskien toiminnan vastuullisuutta ja seurata niiden toteutumisen valvontaa hankintaketjussa.

Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka. Keskeistä on toiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen. Toimintatavat varmistetaan sopimusehtojen, koulutuksen ja seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.

Fingridin toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset aiheutuvat voimajohdoista, sähköasemista ja varavoimalaitoksista, jotka ovat elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä infrastruktuuria. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Muiden sähkölaitteiden lailla voimajohdot aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn.  Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin parantaen näin energiatehokkuutta. Merkittävänä nähdään myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.

Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 26 214 tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 29 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Polttoaineen kulutuksen mittaus- ja raportointijärjestelmien toiminnan oikeellisuus todennetaan virallisen akkreditoidun ulkopuolisen päästökauppatodentajan toimesta. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 21 317 yksikköä. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.

Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.

 

 

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) negatiivisesta vakaaksi. Luokitukset säilyivät muutoin ennallaan. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA- , lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-.

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Yhtiö korotti tariffeja 15 prosentilla 1.1.2013 alkaen. Yhtiö jatkaa pitkäjänteisen 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta.

Päättyneellä tilikaudella 2012 pullonkaulatuotot olivat poikkeuksellisen suuret, mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden tuloksen ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan hieman laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 52 500 000,00 euroa.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 45 789 285,50 euroa.

 

Yhtiökokous 2013

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 19. maaliskuuta 2013 Helsingissä.

 

 

Helsingissä 18. helmikuuta 2013
Fingrid Oyj
Hallitus