18.3.2010 00.00
Lehdistötiedotteet

Pohjoismaiset sähkömarkkinat laajenevat Baltiaan - jäävätkö hintapiikit historiaan?

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen etenee asteittain. Huhtikuun alusta pohjoismainen sähköpörssi avaa uuden Estlink- hinta-alueen ja Luoteis-Euroopan alueella sähköpörssit tekevät jo tiivistä yhteistyötä. Eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt ovat laatineet ensimmäistä kertaa koko Euroopan kattavan yhteisen investointisuunnitelman, joka edesauttaa markkinoiden yhdentymistä sekä muita EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita.Fingrid järjesti tänään sähkömarkkinoiden ajankohtaisista haasteista teemapäivän, jonka keskeisenä teemana oli eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen. Perusta teemapäivälle löytyy Lissabonin sopimuksesta, joka astui voimaan joulukuun 2009 alusta. Lissabonin sopimus vahvistaa ensimmäistä kertaa eurooppalaiset energiatavoitteet, joiden keskeisenä osana ovat toimivat energiamarkkinat ja energiaverkkojen yhteen liittäminen.

Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E (European Network of Transmission System Operators - Electricity) on julkaissut lausuntokierrokselle kaikkien aikojen ensimmäisen yhteiseurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman kantaverkon kehitystarpeista. Lopullinen verkkosuunnitelma hyväksytään kesäkuussa. Suunnitelma antaa tietoa verkkoinvestointihankkeista, joita tarvitaan EU:n kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Keskeisenä tavoitteena on myös edistää sähkömarkkinoiden tehokkuutta poistamalla siirtoverkon pullonkauloja.

ENTSO-E:n arvioiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana uusien voimajohtojen rakentamista 35 000 kilometriä ja vanhojen voimajohtojen uusimista 7000 kilometrin matkalta. Verkkojen toteutuksessa yhdistetään olemassa olevaa ja uutta teknologiaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana suunnitellut verkkoinvestoinnit ovat yhteensä 25 miljardia euroa. Itämeren alueen verkkoinvestointien kustannukset ovat noin 11-13 miljardia.

– Sähkömarkkinalaki on meillä ollut voimassa 15 vuotta. Tänä aikana markkinat ovat laajentuneet merkittävästi. Kunhan saamme yhteneväiset pelisäännöt koko Euroopassa ja investointihankkeet toteutettua, niin kilpailu toimii tehokkaasti kuluttajien eduksi, kommentoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sähkömarkkinoita Fingridin sähkömarkkinapäivässä.

Viron markkinoiden avautuminen ja EU tuki vauhdittavat merikaapelihanketta


Yksi ENTSO-E:n kymmenvuotissuunnitelman hankkeista on Suomen ja Viron välinen EstLink 2 merikaapeli. Uusi 650 megawatin ja noin 300 miljoonaa euroa maksava sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön mahdollisesti jo vuoden 2013 lopussa.

– Merikaapelihanke on hyvässä myötätuulessa ja esisuunnittelu on edennyt aikataulussa. Siirtoyhteyden ympäristö-, luonto-, vesiekologia ja merenpohjaselvitykset on saatu valmiiksi rajajohto- ja vesilain mukaisia lupahakemuksia varten. Euroopan Unionin komissio on juuri tehnyt tukipäätöksen, joka sisältää 100 miljoonan euron tuen EstLink2-tasasähköyhteydelle, Ruusunen kertoi.

Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool Spot avaa uuden Estlink -hinta-alueen huhtikuun alussa. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda sähkölle luotettava markkinahinta koko Baltian alueelle. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin kaupankäyntijärjestelmään.

– Olen vakuuttunut, että avoimet markkinat hyödyttävät kuluttajia. Avoimet, yhdentyvät ja aidosti kilpaillut markkinat tuovat tulevaisuudessa enemmän sähköntuottajia ja myyjiä, valinnanvapautta ja enemmän siirtoyhteyksiä. Samalla ne parantavat käyttövarmuutta, totesi Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin toimitusjohtaja Taavi Veskimägi sähkömarkkinapäivillä.

Talven hintapiikit historiaan?

Tänä talvena on sähkön spot-hinta muutamina tunteina kivunnut hyvin korkealle sähköpörssissä. Pakkassäät ovat nostaneet kulutusta Pohjoismaissa, Ruotsin ydinvoiman käytettävyys on ollut huono, ja siirtoa Norjasta Ruotsiin on rajoitettu.

– Markkinoiden integroituminen tekee hintapiikeistä entistä epätodennäköisempiä tai ainakin yhdentyminen lieventää niitä. Laajemmalla markkina-alueella resurssit voidaan hyödyntää tehokkaammin. Suomalaiset ovat hyötyneet pohjoismaisesta vesivoimatuotannosta hyvinä vesivuosina ja vastavuoroisesti norjalaiset ja ruotsalaiset ovat hyötyneet Suomen lämpövoiman tuotannosta huonoina vesivuosina, Ruusunen toteaa markkinoiden tuomista hyödyistä.

Markkinoiden yhdentyminen on vuosia kestävä prosessi eivätkä muutokset näy yhdessä yössä. Tämän päivän hintaerot Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä eivät kerro tilannetta kymmenen vuoden päästä.

Suomessa sähköyhtiöt ovat tehostaneet toimintaansa markkinoiden avautumisen jälkeen ja alan tuottavuus on noussut voimakkaasti. Kilpailun tuoma tehokkuus ei vielä näy Manner-Euroopan hinnoissa.

Sähkömarkkinapäivän aineistoja voi seurata suorana webcasting-lähetyksenä sekä jälkikäteen tallenteina internetissä verkko-osoitteessa http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2010_0318_seminaari/

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh.040 593 8428

Katso myös Jukka Ruususen kommentit aiheesta:
http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2010_0318_ruusunen/ Tästä on kyse energiamarkkinoiden integraatiossa

• Euroopan unioni tavoittelee yhteisiä energiamarkkinoita, tavoitteet vahvistettu joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa
• yhteiset energiamarkkinat tarvitsevat sähköverkkoinvestointeja
• ENTSO-E toteuttaa EU:n energiastrategiaa ja on laatinut verkkosuunnitelman
• isot markkinat koituvat kuluttajien eduksi: EU:ssa sähkönkulutus 3000 TWh vuodessa, tuotantokapasiteetti 650 GW