29.7.2010 00.00
Lehdistötiedotteet

Lisää sähkön siirtokapasiteettia Kaakkois-Suomeen

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa yli 150 kilometrin pituisen voimajohdon Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken välille. Hanke on osa Fingridin investointiohjelmaa, jossa varaudutaan vahvistamaan verkkoa uutta sähköntuotantoa varten. Valtioneuvosto on myöntänyt maa-alueiden lunastusluvan sähkönsiirtoyhteyttä varten. ​
Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa lähes 3000 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa.
 
Koko maan kattava kantaverkon investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, jolla Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä, siirtymään sähkön tuontiriippuvuudesta omavaraisuuteen ja korvaamaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Sähkön tuotannossa tavoitteena on lisätä ydinvoimaa sekä uusiutuvaa energiaa eli metsäenergiaa ja tuulivoimaa.
 
- Kantaverkon on kyettävä ottamaan vastaan uusi tuotanto, mutta verkon kehittämiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten sähkön kulutuksen muutokset, poistuva tuotanto ja vanhan verkon vaatimat peruskorjaukset, kertoi investointiohjelman perusteista yhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään Mikkelissä Farmari-messuilla.
 
Fingrid on jälleen mukana Farmari-näyttelyssä, joka pidetään tänä vuonna Mikkelissä 29.7. - 1.8. Tapahtuma tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden tavata maanomistajia kasvokkain ja käydä keskusteluja muun muassa uusista rakennushankkeista sekä johtoalueiden moninaiskäytöstä.
 
Yllikkälän ja Huutokosken välinen voimajohto lisää kantaverkon siirtokapasiteettia Kaakkois-Suomessa. Tarkoituksena on rakentaa uusi 400 kilovoltin voimajohto jo olemassa olevien voimajohtojen rinnalle ja osin yhteispylväillä 110 kilovoltin johdon kanssa. Voimajohtourakka valmistuu näillä näkymin keväällä 2013.
 
- Yhteys palvelee sekä paikallisia että koko Suomen tarpeita. Kaakkois-Suomessa on paljon sähköntuotantoa, ja lisäksi alueelle on siirtoyhteydet Venäjältä. Toisaalta Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset uudet tuotanto- ja rajasiirtohankkeet lisäävät tämän yhteyden tarvetta. Fingrid huolehtii myös jatkossa siitä, että "valot ovat päällä valtakunnassa", totesi Ruusunen.

Lunastuskorvaukset
paljon esillä

Voimajohdon rakentaminen edellyttää valtioneuvoston lupaa, mitä edeltää viranomaisten ja maanomistajien kuuleminen. Johtojen sijoittamisessa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä maankäyttöperiaatteita, joiden mukaan uudet voimajohdot on sijoitettava ensisijaisesti olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen. Voimajohtoalueen käyttöoikeus korvataan maanomistajille lunastuslain mukaisesti. Korvaus ei ole vuotuista vuokraa, vaan se maksetaan kertakorvauksena.
 
Lunastuskorvaukset ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Korvaustasoja on pidetty alhaisina.
Fingrid ei kuitenkaan itse päätä korvauksista, vaan niistä päättää puolueeton lunastustoimikunta. Korvaukset määrätään muun muassa maa- ja metsätalousmaan hinnan tai tulevaisuuden käyttöarvojen mukaan. Lisäksi pylväistä saa viljelysalueella nk. pylväshaittakorvausta ja metsän ennenaikaisesta puiden kaadosta, josta syntyy kasvutappio, saa ennenaikaisen hakkuun vahingonkorvauksen tai taimistokorvauksen.
 
- Voimajohdot ovat osa yhteiskunnan välttämätöntä perusrakennetta, yhtään voimajohtoa ei rakenneta turhaan. Toki maanomistajille kuuluu oikeudenmukainen korvaus maan käyttöoikeuden lunastuksen mukaisesta haitasta. Jos katsotaan, että yhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisen - teiden, rautateiden, maakaasuputkistojen ja voimajohtojen - aiheuttamien menetysten ja haittojen korvaamisperiaatteissa on jälkeenjääneisyyttä, se pitää korjata ja lakia muuttaa, Ruusunen kommentoi.

Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.
 
Voit tavata Fingridin edustajia Farmari 2010-näyttelyssä Mikkelissä 29.7. - 1.8.2010. Osastomme sijaitsee A-hallissa.