27.8.2010 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2010

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2010
 

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä huhti - kesäkuussa 19,5 terawattituntia (17,6 TWh vastaavana aikana vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,6 terawattituntia, mikä oli 80 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 44,6 terawattituntia (41,1 TWh), kasvua 8,4 prosenttia vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli selkeästi vientipainotteinen toukokuun puoliväliin saakka. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti - kesäkuun aikana 0,2 terawattituntia (0,6 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 1,6 terawattituntia (0,9 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 0,6 terawattituntia (1,0 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 3,6 (2,4 TWh).

Sähkön siirto Virosta on ollut alkuvuonna enimmäkseen tuontia. Toukokuun puolivälistä lähtien siirto on yöaikaan ja viikonloppuisin kääntynyt vienniksi Viroon. Sähköä tuotiin Virosta huhti - kesäkuussa 0,5 terawattituntia (0,3 TWh). Tammi - kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,2 terawattituntia (0,9 TWh).

Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä on ollut käytössä täysimääräisesti. Luoteislaitoksen huoltotyöt rajoittivat tuontimahdollisuutta huhtikuussa. Huhti-kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,9 terawattituntia (3 TWh) ja tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Venäjältä 6,0 terawattituntia (6,1 TWh).

Kantaverkossa oli alkuvuonna hieman enemmän häiriöitä kuin aikaisempina vuosina. Tarkastelukaudella ei kuitenkaan ollut vakavia häiriöitä.

 
Voimajärjestelmän käyttö
1-6/10
1-6/09
4-6/10
4-6/09
Sähkön kulutus Suomessa TWh
44,6
41,1
19,5
17,6
Fingridin siirtovolyymi TWh
35,2
31,7
15,6
14,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
0,6
0,5
0,2
0,2
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
 
 
vienti Ruotsiin TWh
3,6
2,4
1,6
0,9
tuonti Ruotsista TWh
0,6
1,0
0,2
0,6
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
 
 
vienti Viroon TWh
0
0
0
0,1
tuonti Virosta TWh
1,2
0,9
0,5
0,3
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
 
 
tuonti Venäjältä TWh
6,0
6,1
2,9
3
 
Sähkömarkkinoiden edistäminen
 
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli huhti - kesäkuussa 44,87 euroa megawattitunnilta (34,03 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2009) ja Suomen aluehinta oli 41,71 euroa megawattitunnilta (34,32 €/MWh). Tammi-kesäkuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli 52,33 euroa megawattitunnilta (36,13 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 56,74 euroa megawattitunnilta (36,21 €/MWh).
 
Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla tammi-kesäkuussa 10,2 % ajasta (5,9 % vastaavana aikana vuonna 2009). Siirtoa jouduttiin rajoittamaan alkuvuodesta, sillä siirtokapasiteetti ei riittänyt vastaamaan suurta vientikysyntää Ruotsiin.
 
Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat tammi-kesäkuussa yhteensä 5,7 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Pohjoismaiset pullonkaulatulot tammi-kesäkuulta olivat 104,9 milj euroa (18,2 milj. euroa). Pohjoismaiset pullonkaulatulot muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla.
Tammi-kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa vastaavana aikana 2009).
 
Viron sähkön tukkumarkkinat liittyivät pohjoismaiseen sähköpörssiin huhtikuun alusta ja kaupankäynti lähti vilkkaasti liikkeelle. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering vuokrasivat Estlink-kaapelin omistajilta noin 250 megawattia siirtokapasiteettia Nord Pool Spotin käyttöön. Yhteyden koko kapasiteetti on 350 megawattia.
 
Markkinat ovat hyödyntäneet tarjotun siirtokapasiteetin Elspot-kaupankäyntiin pääsääntöisesti täysimääräisesti. Kantaverkkoyhtiöt Elering ja Fingrid päättivät myös käynnistää päivän sisäisen (intraday) kaupan Viron ja Suomen välillä 3.5.2010 alkaen.
 
Sähkömarkkinat
1-6/10
1-6/09
4-6/10
4-6/09
Nord Pool systeemihinta €/MWh,
keskihinta
52,33
36,13
44,87
34,03
Suomen aluehinta €/MWh,
keskihinta
56,74
36,21
41,71
34,32
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€
104,9
18,2
18,1
8,6
Pullonkaulatulot Suomen ja
Ruotsin välillä M€
5,7
0,5
0,8
0,07
Pullonkaulatunnit Suomen ja
Ruotsin välillä %
10,2
5,9
6,7
0,8
 
 
 
 
 
Fingridin osuus pullonkaulatuloista
Pohjoismaissa M€
6,6
1,3
0,9
0,6
 
Investoinnit ja verkon ylläpito
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat huhti - kesäkuussa 40,4 miljoonaa euroa (37,2 milj. euroa vastaavana aikana 2009). Tammi - kesäkuun bruttoinvestoinnit olivat 63,7 miljoonaa euroa (53,5 milj.euroa).

Fingridin hallitus teki toukokuussa investointipäätöksen toisen tasasähköyhteyden EstLink 2:n rakentamisesta Viron ja Suomen välille. Suunniteltu siirtoyhteys on teholtaan 650 megawattia ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 320 miljoonaa euroa. Merikaapeli toteutetaan yhteistyössä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vielä, että Viron huhtikuussa avattujen sähkömarkkinoiden myönteinen kehitys jatkuu.

Forssan ja Liedon välistä voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui toukokuussa. Suunnitteilla on nykyisten 110 kilovoltin voimajohtojen korvaaminen 400 ja 110 kilovoltin johdoilla. Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville. Menettelyn toisessa vaiheessa arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseksi, jonka oletetaan valmistuvan loppuvuodesta 2010.

Fingridille myönnettiin kesäkuussa ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa PAS 55 sertifikaatti. Yritysten turvallisuuteen ja riskien hallintaan erikoistunut kansainvälinen organisaatio Lloyd's Register tutki kevään aikana Fingridin omaisuuden hallinnan. Lloyd's Registerin mukaan Fingrid toiminta ylittää spesifikaation asettamat vaatimukset.
 
Taloudellinen tulos
 
Konsernin huhti - kesäkuun liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa (68 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 31 miljoonaa euroa (19 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 26 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). IFRS:n mukainen voitto/tappio ennen veroja oli 5 miljoonaa euroa (-3 milj. euroa) huhti-kesäkuussa.

Konsernin tammi - kesäkuun liikevaihto oli 233 miljoonaa euroa (184 milj. euroa). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,1 miljoonaa euroa (0,9 milj. euroa).

Kantaverkkotulot nousivat alkuvuoden sähkön kulutuksen kasvun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkotariffin 4,5 % noston vaikutuksesta edellisvuoteen verrattuna ja olivat 112 miljoonaa euroa (98 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin saamat pullonkaulatuotot nousivat noin 5 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 79 miljoonaa euroa (48 milj. euroa) ja osto 70 miljoonaa euroa (43 milj. euroa).

Alkuvuoden ennätyssuuret kantaverkon häviöt ja Suomen korkea aluehinta kasvattivat Fingridin häviösähkökustannuksia 9 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kantaverkon kunnonhallinnan ja voimajärjestelmäreservien kustannukset olivat molemmat noin miljoona euroa edellisvuotta suuremmat. Lisäksi kasvaneet investoinnit nostivat poistoja. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni hieman. Tehoreservijärjestelmän ja turpeen syöttötariffin kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla.
 
 
Liikevaihto
1-6/10
1-6/09
4-6/10
4-6/09
Kantaverkkotulot
111,6
98,5
36,8
32,4
Tasesähkön myynti
79,1
48,1
30,8
18,6
Rajasiirto
12,3
12,5
6,0
6,2
Pohjoismaiset pullonkaulatulot
6,6
1,3
0,9
0,6
Tehoreservi
8,1
6,4
3,5
3,1
Läpisiirtotuotot
9,6
14,1
6,9
6,3
Turpeen syöttötariffi
0,4
0,2
0,3
0,1
Muu liikevaihto
5,0
2,5
2,4
1,0
Liiketoiminnan muut tuotot
2,1
0,9
1,5
0,5
 
 
 
 
 
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
234,8
184,6
89,0
68,7
 
 
Kulut
1-6/10
1-6/09
4-6/10
4-6/09
Tasesähkön osto
70,0
43,3
25,9
15,4
Häviösähkön hankinta
34,7
25,3
12,0
10,3
Poistot
33,3
32,4
16,7
17,1
Reservit
10,8
9,8
5,7
5,0
Tehoreservi
6,5
6,8
3,1
3,1
Henkilöstö
10,0
10,2
5,2
5,2
Kunnonhallinta
9,1
7,7
5,4
4,5
Läpisiirtomaksut
4,4
8,5
2,3
4,2
Turpeen syöttötariffi
0,4
0,1
0,2
0,0
Muut kustannukset
11,1
9,6
6,6
5,3
 
 
 
 
 
Kulut yhteensä
190,4
153,6
83,1
70,0


Tammi - kesäkuun liikevoitto oli 47 miljoonaa euroa (34 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 40 miljoonaa euroa (26 milj. euroa) ja laaja tulos 36 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,2 % (27,5 %).
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kuuden kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
 
Rahoitus
 
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Yhtiö laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä arvoltaan 86 miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituskulut huhti - kesäkuun aikana olivat 1 miljoonaa euroa (3 milj.euroa). Myös tammi - kesäkuun aikana yhtiön nettorahoituskulut alenivat ja olivat 7 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. kesäkuuta olivat 202 miljoonaa euroa (207 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 1 030 miljoonaa euroa (milj. 953 euroa), joista pitkäaikaisia oli 720 miljoonaa euroa (609 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 309 miljoonaa (345 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 47 miljoonaa euroa (16 milj. euroa) Johdannaissopimusten vastapuoliriski koostuu pääosin yhtiön pitkäaikaisista valuutanvaihtosopimuksista, joissa vieraan valuutan vahvistuminen suhteessa euroon on nostanut vastapuolien kanssa solmittujen valuutanvaihtosopimusten markkina-arvoa.

Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
 
Henkilöstö
 
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 260 (249).
 
Tilintarkastus
 
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
 
Euroopan komissio teki 8.7.2010 päätöksen 100 miljoonan euron tuesta EstLink 2 -siirtoyhteydelle. Uuden yhteensä noin 320 miljoonaa euroa maksavan tasasähköyhteyden teho Suomen ja Viron välillä on 650 MW ja käyttöönotto on aikaisintaan vuoden 2014 alussa. EU-tuki on osa laajempaa EU:n elvytyspakettia, jonka tavoitteena on piristää yhteisön taloutta ja samalla tukea EU:n energiapoliittisia tavoitteita.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings alensi 9.8.2010 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) tasolle. Fingrid Oyj:n liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille Fitch Ratings on antanut pitkäaikaisen luottoluokituksen AA-. Fingrid Oyj:n lyhytaikainen luottoluokitus aleni F1 tasolle. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä on negatiivinen.

Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan paranevan viime vuoden tulokseen verrattuna.
Hallitus
 
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. -30.6.2010

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041