Tuulivoiman syöttötariffin ehdotus valmistunut 7.4.2009

Työ- ja elinkeinoministeriön perustama uusiutuvan energian syöttötariffia selvittävä työryhmä on saanut väliraporttinsa valmiiksi. Väliraportissa on esitetty ehdotus tuulivoiman syöttötariffijärjestelmäksi. Ehdotuksen mukaan Fingrid tai sen täysin omistama tytäryhtiö hallinnoi tuulivoiman syöttötariffin keruu- ja maksatusjärjestelmää. Työryhmä esittää, että Suomessa otetaan tuulivoimalle käyttöön markkinaehtoinen takuuhinta. Hallinnollisesti määrättävä tuulivoiman tavoitehinta olisi 83,5 €/MWh. Tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin syöttötariffina sähkön markkinahinnan ja tämän tavoitetason välinen erotus. Esimerkiksi markkinahinnan ollessa 50 €/MWh olisi syöttötariffin takaama preemio 33,5 €/MWh. Loppuosan tuloista tuottaja saisi tuotetun sähkön myynnistä. Alkuvaiheessa tariffitaso olisi kuitenkin jonkin verran korkeampi, jotta investoinnit saataisiin nopeasti liikkeelle. Työryhmä ottaa tähän tasoon kantaa loppuraportissaan kesäkuussa.

Tuulisähkön takuuhinta otettaisiin käyttöön vuoden 2010 alussa ja sen kesto olisi 12 vuotta. Järjestelmässä tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin syöttötariffia, joka olisi takuuhinnan ja markkinahinnan välinen erotus. Sähköntuottaja myisi sähkön itse ja hänellä olisi myös tasevastuu. Järjestelmä olisi siten markkinaehtoinen ja soveltuu näin hyvin pohjoismaisille markkinoille. Ehdotuksen mukaan tuottaja saisi tariffimaksun kolmen kuukauden välein.

Tariffin piiriin pääsisivät ainoastaan uudet rakennettavat tuulivoimalat. Tariffia saavan voimalan tulisi sijaita Suomessa tai Suomen aluevesillä ja liittyä sähköverkkoon Suomen alueella. Ennen järjestelmän voimaantuloa rakennettujen voimaloiden kohdalla lähtökohtana on, että niiden asema ei heikkene uuden järjestelmän vuoksi.

Työryhmän mukaan syöttötariffin kustannukset olisivat sähkön käyttäjälle aluksi noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja suurimmillaan eli 2010-luvun lopulla noin 200 miljoonaa euroa, jos sähkön markkinahinta olisi 50 euroa/megawattitunti. Keskimääräiselle kerrostalokäyttäjälle tämä merkitsisi noin 4,4 euron lisälaskua vuodessa. Sähköllä lämmittävän vuosittainen lisälasku olisi noin 39,6 euroa.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö