Maanomistajat pääosin tyytyväisiä voimajohtohankkeen toteutukseen

Maanomistajien ja viranomaisten mielestä Jyväskylän seudulla toteutettu Toivilan ja Vihtavuoren välinen 400 kilovoltin voimajohtohanke sujui jokseenkin hyvin. Asianosaiset toivovat kuitenkin entistä tehokkaampaa tiedottamista hankkeen suunnitteluvaiheesta aina sen toteutukseen asti. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella valmistuneesta Martti Vaalin pro gradu -työstä, joka käsittelee voimajohtohankkeen sosiaalisia vaikutuksia maanomistajien näkökulmasta. Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja hyvinvointiin. Voimajohtohankkeessa näitä voivat olla kokemukset esimerkiksi metsä- tai maataloudelle aiheutuvista haitoista, meluhaitasta tai maiseman muutoksesta sekä pelot ja epävarmuus mahdollisista terveysvaikutuksista.

Seurantatutkimuksen kohteena oli Suomen sähkönsiirron kantaverkosta vastaavan Fingrid Oyj:n Jämsän Toivilan ja Laukaan Vihtavuoren välille valmistunut 400 kilovoltin voimajohto. Tämän noin 87 kilometriä pitkän voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi kesäkuussa 2003 ja voimajohto valmistui loppuvuodesta 2005.

Sekä voimajohdon suunnittelu että rakentaminen vaikutti tutkimuksen perusteella sujuneen pääosin hyvin. Tutkimuksessa havaitut maanomistajien keskimääräiset kokemukset vastasivat varsin hyvin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioituja sosiaalisia vaikutuksia, eikä merkittävästi aiemmista vastaavista hankkeista poikkeavia vaikutuksia havaittu. Maanomistajien taustatiedoilla tai asenteilla ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, kuinka he kokivat voimajohtohankkeen.

Yhteydenpito lisää tyytyväisyyttä

Maanomistajat ja viranomaiset toivovat kuitenkin nykyistä tehokkaampaa tiedottamista koko hankkeen ajan. Tärkeää olisi saada enemmän tietoa valituista johtoreiteistä ja toteutusaikatauluista. Esimerkiksi maakunta- ja paikallislehdissä voisi tiedottaa hankkeesta aktiivisemmin jo ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Lisäksi tutkimuksen tekijä suosittelee maanomistajien paikallistuntemuksen hyödyntämistä nykyistä enemmän.

Tutkimuksessa todetaan, että sosiaalisten vaikutusten seuranta olisi hyvä suunnitella jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Lisäksi maanomistajille tulisi perustella laajemmin lunastusoikeuden käyttämistä ja heidän omaisuuteensa kohdistuvia vaikutuksia.

Yhteydenpidolla maanomistajiin ja heidän tietämyksensä lisäämisellä näyttää olevan tyytyväisyyttä lisäävä vaikutus. Tutkimuksen tekijä esittääkin kehityskohteeksi vuorovaikutuksen lisäämisen maanomistajiin. Maanomistajat haluavat tulla kuulluksi mahdollisimman tasavertaisina toimijoina.

Tutkimuksen aineisto kerättiin voimajohtoalueen maanomistajille lähetetyn kyselyn ja maanomistajille suunnattujen teemahaastattelujen avulla marraskuun 2008 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana. Yhteensä 193 maanomistajalle lähetetyllä kyselyllä kerättiin tietoa maanomistajien hankkeeseen liittyvistä kokemuksista, heidän taustatiedoistaan sekä ympäristö- ja teknologia-asenteistaan. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin
42 %. Oheisaineistona käytettiin viranomais- ja asiantuntijahaastatteluja.

Lisätietoja:
Fingrid Oyj: Antti Linna (valmistunut voimajohtohanke), puh. 030 395 5168
Fingrid Oyj: Satu Vuorikoski (tutkimus), puh. 030 395 5195
Tutkimuksen tekijä: FM Martti Vaali, puh. 046 65 28771