23.10.2009 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2009

  Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2009
 
Toimintakatsaus
 
Fingrid menestyi erinomaisesti eurooppalaisten energia-alan viranomaisten yhteistyöjärjestön CEERin (Council of European Energy Regulators) teettämässä tutkimuksessa, jossa mitattiin kantaverkkotoiminnan kokonaistehokkuutta. Syyskuun alussa julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 22 eurooppalaista kantaverkkoyhtiötä 19 eri maasta. Fingrid Oyj sekä kaksi muuta kantaverkkoyhtiötä arvioitiin poikkeuksellisen tehokkaiksi.
 
Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian syöttötariffityöryhmä sai raporttinsa valmiiksi syyskuun lopulla. Työryhmä ehdottaa, että Fingrid tai sen kokonaan omistama tytäryhtiö ryhtyisi koordinoimaan syöttötariffijärjestelmää. Fingrid hoitaa tällä hetkellä vastaavanlaisia järjestelyitä, kuten turpeen syöttötariffijärjestelmää sekä tehoreservijärjestelmää.
 
Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 17,1 terawattituntia (19,4 TWh vastaavana aikana vuonna 2008). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 13,9 TWh, mikä oli 81 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 58,0 TWh (64,8 TWh), mikä oli 10,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 1,2 TWh (0,5 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 TWh (1,3 TWh). Tammi - syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 2,2 TWh (3,5 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,8 TWh (2,2 TWh).

Sähköä tuotiin Virosta heinä - syyskuussa 0,2 TWh (0,6 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,1 TWh (1,6 TWh).

Heinä - syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,5 TWh (2,8 TWh) ja tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 8,6 TWh (7,8 TWh).

Ukkosmyrsky aiheutti 10.8. rajajohtohäiriön Suomen ja Ruotsin välillä, minkä seurauksena Suomen sähköjärjestelmä erosi muista Pohjoismaista omaksi taajuusalueeksi. Häiriöstä ei kuitenkaan aiheutunut merkittäviä toimituskeskeytyksiä eikä voimalaitosten irtikytkeytymisiä. Edellisen kerran Suomen sähköjärjestelmä on ollut erossa muista Pohjoismaista 27.12.1983 Ruotsin Hamrasta alkaneen suurhäiriön seurauksena.

Pohjois-Suomessa tapahtui laaja noin 60 000 ihmistä koskeva sähkökatkos 15.9. Katkos sai alkunsa vikaantuneesta suojareleestä Petäjäskosken sähköasemalla, jossa on käynnissä laaja aseman uusimisprojekti ja sen vuoksi poikkeuksellinen kytkentätilanne.
 
Voimajärjestelmän käyttö 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08
Sähkön kulutus Suomessa TWh 58,0 64,8 17,1 19,4
Fingridin siirtovolyymi TWh 45,6 48,1 13,9 15,5
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,7 0,7 0,2 0,2
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi        
vienti Ruotsiin TWh 2,8 2,2 0,4 1,3
tuonti Ruotsista TWh 2,2 3,5 1,2 0,5
Sähkön siirto Suomi-Viro        
vienti Viroon TWh 0,1 0 0 0
tuonti Virosta TWh 1,1 1,6 0,2 0,6
Sähkönsiirto Suomi-Venäjä        
tuonti Venäjältä TWh 8,6 7,8 2,5 2,8


Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli heinä - syyskuussa 31,28 €/MWh (55,51 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2008) ja Suomen aluehinta oli 35,56 €/MWh (65,90 €/MWh). Tammi-syyskuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli keskimäärin 34,51 €/MWh (42,74 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli vastaavasti 35,99 €/MWh (50,56 €/MWh).

Suomen ja Ruotsin välillä pullonkaulat rajoittivat kaupankäyntiä 5,14 % alkuvuoden tunneista. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat heinä-syyskuussa yhteensä 0,38 milj. euroa. Pohjoismaiset pullonkaulatulot tarkastelujaksolla olivat 36,17 milj euroa (81,19) milj. euroa). Fingridin osuus näistä pohjoismaisista pullonkaulatuloista oli 2,4 miljoonaa euroa (7,7) milj.euroa). Tammi-syyskuussa Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot olivat 0,92 milj. euroa (0,22 milj. euroa). Tammi-syyskuun pohjoismaiset pullonkaulatulot olivat 54,36 milj. euroa (222,12 milj. euroa). Fingridin osuus näistä alkuvuoden pullonkaulatuloista oli 3,7 milj. euroa (21,2 milj. euroa).

Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,6 miljoonaa euroa (0 milj. euroa vastaavana aikana 2008).

EU:n komissio antoi kesäkuussa kaikille jäsenmaille huomautukset sähkömarkkinasäädöksiä koskevista laiminlyönneistä. Suomen osalta huomautukset koskivat pääosin viranomaistoimintaa ja muutamilta osin myös Fingridiä. Vastauksessaan Suomen hallitus kiisti laiminlyönnit. Huomautukset olivat monilta osin epärelevantteja ja mahdolliset aiemmat puutteet on jo korjattu.

Suomen kilpailuvirasto antoi syyskuun 9. päivä päätöksen RAO Nordicin toimenpidepyynnöstä. RAO Nordic väitti Fingridin käyttäneen määräävää markkina-asemaa väärin sähkön rajasiirron markkinoilla. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ja poisti asian käsittelystä.

Sähkömarkkinat 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08
NordPool systeemihinta €/MWh,
keskihinta
34,51 42,74 31,28 55,51
Suomen aluehinta €/MWh,
keskihinta
35,99 50,56 35,56 65,90
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€ 54,4 222,1 36,2 81,2
Pullonkaulatulot
Suomen ja Ruotsin välillä M€
0,9 0,2 0,4 0,1
Pullonkaulatunnit
Suomen ja Ruotsin välillä %
5,1 0,7 3,7 1,3
Fingridin osuus pullonkaulatuloista
Pohjoismaissa M€
3,7 21,1 2,4 7,7
 
Investoinnit ja verkon ylläpito
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat heinä-syyskuussa 34,8 miljoonaa euroa (20 milj. euroa vastaavana aikana 2008). Tammi-syyskuun bruttoinvestoinnit olivat 88,1 miljoonaa euroa (55 milj. euroa).

Vuoden 2009 aikana investoinnit sekä kotimaan verkkoon että rajayhteyksiin ovat merkittäviä. Syksyn aikana otetaan käyttöön useita uusia ja peruskorjattuja yhteyksiä. Näistä hankkeista kesän 2009 aikana valmistui Siemens Osakeyhtiön urakoima Pikkaralan 400/110/20 kV muunto.

Fingrid on siirtymässä Pohjanmaan alueella vaiheittain 220 kilovoltin jännitetasosta 400 kilovoltin jännitetasoon. Ensimmäisen vaiheeseen Seinäjoki-Tuovila yhteyden voimajohdon urakoitsijaksi on valittu saksalainen SAG ja Tuovilan sähköaseman urakoitsijaksi on valittu Infratek Oy. Lisäksi Fingrid on solminut urakkasopimuksen Eltel Networksin kanssa 2x110 kilovoltin voimajohdon uusimisesta välillä Lieto - Koroinen.

Syksyn aikana on käynnistynyt myös merkittäviä nykyisen kantaverkon perusparannus- ja kunnossapitohankkeita. Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat tilanneet Suomen ja Ruotsin välisen vuonna 1989 käyttöön otetun Fenno-Skan 1 merikaapeliyhteyden ohjaus- ja suojausjärjestelmän uusinnan ABB:ltä. Voimajohtojen 220 kV Leväsuo - Kalajoki ja Kalajoki - Ventusneva perusparannustyöt sekä kauden 2009-2010 haruskorroosiotyöt on tilattu Empower Oy:ltä.

EstLink2-hankkeen edellytyksenä oleva Viron sähkömarkkinoiden avautuminen on edennyt. Viron hallitus on päättänyt maan tukkumarkkinoiden avaamisesta ja esitys menee Viron parlamentin käsittelyyn myöhemmin syksyllä. Nykyisen yhteyden EstLink1:n sääntöjä ollaan muuttamassa siten, että pohjoismainen sähköpörssi voisi aloittaa toimintansa Virossa huhtikuussa 2010.
 
Talous
 
Konsernin heinä-syyskuun liikevaihto oli 71 miljoonaa euroa (87 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 18 miljoonaa euroa (28 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 18 miljoonaa euroa (22 milj. euroa). IFRS:n mukainen voitto/tappio ennen veroja oli -6 miljoonaa euroa (9 milj euroa).

Konsernin liikevaihto oli 255 miljoonaa euroa (280 milj. euroa) tammi-syyskuun aikana. Kantaverkkotariffia ja Venäjän siirtotariffia nostettiin vuoden alusta 4,5 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Sähkön kulutuksen laskun seurauksena kantaverkkotulot alenivat vuoden alussa toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta.

Tasesähkön myynti aleni viime vuoteen verrattuna ja oli 66 milj. euroa (76 milj. euroa). Myös tasesähkön osto, 61 miljoonaa euroa, oli viime vuotta matalampi (68 milj. euroa). Nämä muutokset ostossa johtuivat lähinnä kulutus- ja tuotantotaseiden käsittelystä kahdessa eri taseessa. Pohjoismaiset pullonkaulatulot, 4 miljoonaa euroa, alenivat merkittävästi viime vuodesta (21 milj. euroa). Rajasiirto- ja huippuvoimatuotot nousivat viime vuoden tasosta hieman. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden välisten läpisiirtokorvausten nettotuotot nousivat 10 miljoonaan euroon. Turpeen syöttötariffituotot ja -kulut nousivat hieman. Poistot, kunnonhallinta-, reservi- ja henkilöstökulut nousivat, kun taas häviösähkökulut laskivat hieman. Tammi-syyskuun ja heinä-syyskuun muutokset verrattuna viime vuoden vastaaviin ajanjaksoihin ilmenevät alla olevasta taulukosta.
 
Liikevaihto 1-9 2009 1-9 2008 7-9 2009 7-9 2008
Kantaverkkotulot 130,7 135,6 32,2 33,7
Tasesähkön myynti 66,4 76,3 18,3 27,9
Rajasiirto 18,0 16,4 5,4 5,8
Läpisiirtotuotot 21,9 16,3 7,8 6,7
Huippuvoima 9,4 7,8 3,0 2,5
Turpeen syöttötariffi 0,3 0,2 0,1 0,1
Pullonkaulatulot 3,7 21,2 2,4 7,7
Muu liikevaihto 4,2 6,5 1,6 2,7
Liiketoiminnan muut tuotot 1,5 1,6 0,5 0,6
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 255,9 281,9 71,3 87,7
 
Kulut 1-9 2009 1-9 2008 7-9 2009 7-9 2008
Poistot 48,2 44,5 15,9 14,9
Tasesähkön osto 60,8 67,6 17,5 21,6
Läpisiirtomaksut 11,9 11,0 3,4 4,1
Huippuvoima 9,9 7,2 3,1 2,0
Turpeen syöttötariffi 0,2 0,0 0,0 0,0
Häviösähkön hankinta 36,7 37,5 11,4 11,0
Reservit 15,7 14,2 5,9 4,9
Kunnonhallinta 12,3 9,0 4,7 3,3
Henkilöstö 14,1 13,7 3,9 3,9
Muut kustannukset 13,6 13,6 4,3 5,3
Kulut yhteensä 223,4 218,5 70,0 71,1

Tammi-syyskuun liikevoitto oli ilman sähköjohdannaisten käyvänarvonmuutoksia 33 miljoonaa euroa (63 milj. euroa). Liikevoitto laski lähinnä kantaverkkotulojen ja siirtorajoituksista johtuvien pullonkaulatulojen alenemisen vuoksi. IFRS:n mukainen liikevoitto oli 35 miljoonaa euroa (61 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (-2 milj.euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 20 miljoonaa euroa (37 milj.euroa) ja laaja tulos oli 11 miljoonaa euroa (38 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (29,3 %).

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat heinä-syyskuun aikana -6 miljoonaa euroa (-7 milj. euroa). Myös tammi-syyskuun aikana yhtiön nettorahoituskulut alenivat ja olivat -15 miljoonaa euroa (-25 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat olivat 204 miljoonaa euroa (213 milj. euroa) 30. syyskuuta 2009. Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 977 miljoonaa euroa (939 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 627 miljoonaa euroa (686 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 350 milj. euroa (254 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 19 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 250 (240).

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Moody's Investors Service alensi 9.10.2009 yhtiön pitkäaikaisen luottoluokituksen A1:een Aa3:sta. Lyhytaikainen luottoluokitus säilyi P-1:nä.

Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi.

Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2009

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041