Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus - Valaistus kuluttaa eniten

Tiedot ilmenevät 2.10.2008 julkistetusta Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotitaloussähkön käyttöä laiteryhmittäin ja arvioitiin myös niiden säästöpotentiaaleja vuoteen 2015 ja 2020. Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin. Lukuihin ei sisälly asumisen sähkölämmitystä. Suomessa kulutettiin sähköä vuonna 2006 yhteensä 90 TWh.
 
Selvityksen mukaan kylmälaitteiden eli jääkaappien, pakastimien ja niiden yhdistelmien kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa noin 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin. Sähkönkulutuksen toteutunut 0,5 TWh:n lasku on laitteille ennakoidun tehostumispotentiaalin mukainen. Tänään julkistetun selvityksen mukaan säästöpotentiaali vuoteen 2020 mennessä on vielä noin 0,46 TWh, jos kylmälaitteiden energiatehokkuus paranee odotetusti ja kuluttajat valitsevat edelleen vähemmän sähköä kuluttavia laitteita.
 
Kotien valaistuksessa tehostumispotentiaali on toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Valaistuksen kulutusosuus on pysynyt ennallaan, mutta sähkönkulutus on kasvanut vuoden 1993 runsaasta 1,5 terawattitunnista vuoden 2006 yli 2,4 terawattituntiin. Syynä tähän on ollut valaistustason paraneminen ja lamppujen lukumäärän kasvu kotitaloutta kohti. Valaistuksessa on myös suurin tekninen tehostamispotentiaali vuodelle 2020 eli yhteensä liki 1,2 TWh. Tämä edellyttäisi kaikkien hehkulamppujen korvaamista pienloistelampuilla ja että LED-valot korvaavat osin halogeenilamput.
 
Kodin elektroniikan, johon lasketaan televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti 0,5 terawattitunnista vuonna 1993 yli 1,2 terawattituntiin vuonna 2006. Elektroniikan aiheuttama sähkönkulutus on tasoltaan jo samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Vuodelle 2020 laskettu tekninen tehostamispotentiaali on 0,3 TWh.
 
Sähkönkulutus on kasvanut omakotitaloissa
 
Eniten sähkön kokonaiskulutus on kasvanut omakotitaloissa eli noin 60 prosenttia. Kasvu oli samaan aikaan kerrostaloissa 29 prosenttia ja rivitaloissa vain 13 prosenttia. Kerros- ja rivitaloissa muun muassa tietokoneiden ja viihde-elektroniikan kasvu on vastannut kylmälaitteiden ja mahdollisesti myös valaistuksen tehostumisen tuomaa säästöä.
Kerros- ja rivitalojen keskikulutus ei kuitenkaan ole lisääntynyt vaan kulutuksen kasvun selittyy pääosin asuntojen lukumäärän lisääntymisellä. Uusissa kerrostaloissa keskikulutus on tosin nousussa huoneistokohtaisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä.
 
Omakotitalojen keskikulutukset ovat kasvaneet 42 prosentilla, samoin kulutuksen hajonta. Pientaloissa keskikulutuksen ja hajonnan kasvua selittää nimenomaan koneellisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja sekalämmitysjärjestelmien yleistyminen.
 
Kotitalouksien sähkönkäyttö 2007 tutkimuksen tulokset perustuvat yli 3000 talouden aineistoon, joka on painotettu vastaamaan suomalaisia kotitalouksia. Kyselyaineiston mallinnuksessa on hyödynnetty noin 100 taloudessa tehtyjä laitekohtaisia mittauksia ja kotitalouksien pitämiä käyttöpäiväkirjoja noin 950 yksittäisestä laitteesta. Säästöpotentiaalit vuosille 2015 ja 2020 laskettiin laiteryhmittäin arvioiden kulutuksen kehitystä tilanteessa, jossa kaikki uudet laitteet olisivat parasta mahdollista, energiatehokkainta tekniikkaa.
 
Tutkimushankkeen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö. Muita rahoittajia ovat Energiateollisuus ry, Sähköenergialiitto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ja Adato Energia Oy. 
 
Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -selvitys on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.tem.fi ja Adato Energia Oy:n verkkosivustolla osoitteessa www.adato.fi