1.8.2000 00.00
Lehdistötiedotteet

Voimajohtorakenteet eivät ohjaa ukkospilvien liikkeitä eivätkä lisää salamointia

Suomen päävoimansiirtoverkosta eli kantaverkosta vastaava Fingrid Oyj on viime viikkojen aikana saanut toistuvasti vastata ukkosrikkaan kesän ajankohtaiseen kysymykseen: lisäävätkö voimajohtorakenteet salamoiden määrää? Vastaus kysymykseen on selkeä: eivät lisää, eivätkä myöskään ohjaa ukkospilvien liikkeitä.

Fingridille on esitetty erityisesti tämän kesän aikana lukuisia väittämiä ja "varmana tietona" kerrottu voimajohtorakenteiden ukkosrintamia ohjaavasta vaikutuksesta. Kysymys salamaturvallisuudesta voimajohtorakenteiden läheisyydessä on noussut esille mm. ympäristövaikutusten arviointi - ja maanlunastustilaisuuksissa. "Rauhoittava tieto rakenteiden turvallisuudesta on paikallaan, joten pyysimme Ilmatieteen laitokselta faktaa asiasta", kertoo Fingridin ympäristöjohtaja Erkki Partanen.

"Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomen lausunto on yksiselitteinen: voimajohtorakenteet eivät lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien liikkeitä, vaan itse asiassa lisäävät salamaturvallisuutta lähiympäristössään "houkuttelemalla" itseensä lähistöön joka tapauksessa iskevät salamat", Erkki Partanen toteaa.

Tapio Tuomen mukaan ukkonen ja siihen liittyvä salamointi on sääilmiö, jonka esiintyminen liittyy kiinteästi vallitsevan sään luonteeseen. Ilman muuttuessa epävakaaksi lämpötila maanpinnan lähellä nousee tai muutaman kilometrin korkeudella laskee niin, että ero ylittää tietyn rajan. Tällöin syntyvät pystyvirtaukset yhdessä riittävän ilmankosteuden kanssa saattavat synnyttää ukkospilviä. "Epävakauden voi aiheuttaa tai liipaista auringon lämmitys maanpinnalla - yleensä iltapäivisin - lämmin meri kylmemmän ilman alla, kylmä ylävirtaus lämpimän ilman ylle, tai säärintaman eteneminen. Myös ilmamassan virtaaminen nousevaan maastoon, esimerkiksi Salpausselälle, voi liipaista pystyvirtauksen", Tuomi selvittää.

Hän tähdentää, että paikallisilla tekijöillä on eniten merkitystä näissä iltapäivisin esiintyvissä ns. ilmamassa-ukkosissa. "Ne suosivat auringon lämmittämiä harjualueita ja välttelevät suuria vesistöjä. Suurella kaupungilla ympäristöään lämpimämpänä voi olla marginaalinen merkitys ukkospilvien lisääjänä, mutta ainakaan Suomesta ei tilastollisesti näin pientä vaikutusta voida saada esiin. Voimalinjoilla ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka pystyisi lämmittämään merkittävästi ilmaa tai ohjaamaan ilmavirtoja", Tuomi toteaa.

Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevasta maastosta. Poikkeuksena ovat 300 metriä tai sitä korkeammat mastot, joista voi alkaa "ylöspäin iskevä" salama. Mastot, voimajohdot ja muut korkeat rakenteet kyllä synnyttävät ukkospilven alla ioneja, jotka virtaavat ylös kohti pilveä, mutta Tuomen mukaan tapahtuma on sekä heikko että niin hidas, että mahdollisesti syntyvät lisäsalamat eivät mitenkään kytkeydy ionilähteeseen, koska pilvet liikkuvat koko ajan.

Lisätietoja:
Erkki Partanen, Fingrid Oyj 030 395 5156, 040 041 7036
Tapio Tuomi, Ilmatieteen laitos (09) 192 91 (Vaihde)