Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2013: tulos parani, investoinnit edelleen korkealla tasolla
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Loka-joulukuu 2013 • Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 155 (154) miljoonaa euroa • Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 36 (38) miljoonaa euroa Tammi-joulukuu 2013 • Liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 543 (522) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto 91 (67) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -68 (-1) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 1077 (1 030) miljoonaa euroa • Investoinnit 225 (139) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 29,5 (27,3) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 27 278 (20 159) euroa
Avainluvut
|
|||||||
|
|
|
1–12/13
|
1–12/12
|
muutos %
|
10–12/13
|
10–12/12
|
muutos %
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
543,1
|
522,1
|
4,0
|
155,1
|
153,7
|
0,9
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
225,3
|
139,0
|
62,2
|
94,8
|
56,4
|
68,2
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
41,5
|
26,6
|
|
61,1
|
36,7
|
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
1,8
|
1,5
|
15,9
|
0,6
|
0,6
|
8,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,3
|
|
0,4
|
0,4
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
277
|
269
|
3,0
|
|
|
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
|
287
|
275
|
4,4
|
|
|
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
19,0
|
18,2
|
4,3
|
5,5
|
5,3
|
3,8
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
115,3
|
94,6
|
21,8
|
36,5
|
38,5
|
-5,2
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
21,2
|
18,1
|
|
23,5
|
25,0
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
87,3
|
88,3
|
-1,2
|
30,3
|
35,0
|
-13,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
16,1
|
16,9
|
|
19,6
|
22,8
|
|
|
Tilikauden voitto
|
M€
|
90,7
|
67,0
|
35,3
|
47,5
|
26,7
|
77,9
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
M€
|
86,1
|
73,2
|
17,5
|
43,4
|
27,5
|
58,0
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto
|
%
|
6,3
|
5,6
|
|
|
|
|
|
Oman pääoman tuotto
|
%
|
15,0
|
12,4
|
|
|
|
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
29,5
|
27,3
|
|
|
|
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1 076,7
|
1 030,3
|
4,5
|
|
|
|
|
Nettovelkaantumisaste
|
%
|
167,5
|
180,8
|
|
|
|
|
|
Tulos/osake
|
€
|
27 278
|
20 159
|
35,3
|
14 286
|
8 032
|
77,9
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
2 018,26*
|
5 115,89
|
|
|
|
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
2 018,26*
|
2 018,26
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
193 293
|
171 365
|
12,8
|
|
|
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
7,4*
|
25,4
|
|
|
|
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
7,4*
|
10,0
|
|
|
|
|
|
Osakkeiden lukumäärä 31.12
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
-
|
2 078
|
2 078
|
-
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
-
|
1 247
|
1 247
|
-
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
-
|
3 325
|
3 325
|
-
|
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:
Katsauskausi 2013 oli Fingridille monien onnistumisten vuosi. Tuloskehitys oli vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 543 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 91 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tulosta paransivat kantaverkkotariffien nosto: kantaverkkotuotot kasvoivat 321 miljoonaan euroon. Toisaalta pohjoismaiset pullonkaulatulot alenivat merkittävästi.
Kantaverkkoinvestoinnit olivat jälleen korkealla tasolla: kantaverkkoon investoitiin noin 209 miljoonaa euroa. Investointisalkun hallinta vaati paljon venymistä organisaation eri osissa. Omien työntekijöiden lisäksi myös Fingridin palvelutoimittajaorganisaatioissa onnistuttiin hyvin.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen vuonna 2013 huolimatta siitä, että suuri investointiohjelma toi työhön merkittäviä haasteita. Uusi kantaverkkokeskus osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan toimivuutensa. Lisäksi Itämeren alueen sähkömarkkinat etenivät EstLink 2 -yhteyden myötä. EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta alueella. Hyödyt yhteiskunnalle ovat merkittävät. Hanke sopii malliksi koko Euroopalle siitä, miten maiden rajat ylittävällä hyvällä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.
Suomessa tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki syyskuussa 2013. Laissa määritellään kantaverkon omistuksen eriyttäminen EU:n vaatimusten mukaisesti. Lain vaikutusten myötä kantaverkon määrittelyä on täsmennetty ja lisäksi Fingridille tulee uusia vastuita liittyen muun muassa tasepalveluun ja markkinoiden tiedonvaihtoon. Tämä tulee näkymään asiakaskunnan moninkertaistumisena sekä siinä, että joidenkin vuosien päästä kantaverkko tulee ulottumaan myös Helsinkiin.
Vuoden 2013 kehitysteemoja olivat asiakastoiminta ja vastuullisuus. Asiakastoiminnassa on uudistettu toimintamalli, jota on kehitetty hyvässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Fingridin neuvottelukunnan panos tässä työssä on ollut merkittävä. Vastuullisuuden osalta on kehitetty vastuullista johtamista ja konkretisoitu Fingridin vastuullisuustavoitteita. Vastuullisuus kuuluu olennaisena osana kantaverkkoyhtiön toimintaan, ja se on keskeinen osa yhtiön strategiaa. Viime kädessä tärkeintä on se, millaisena toimijana asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta Fingridin näkee.
Laskentaperiaatteet:
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2013 tilinpäätökseen.
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto oli 543 (522) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4 (4) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot kasvoivat 321 (276) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa laski 1,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Fingrid siirsi verkossaan sähköä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,6 (64,2) terawattituntia. Tasesähkön myynti kasvoi 159 (151) miljoonaan euroon. Kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehdyt tasepalvelumaksujen korotukset kasvaneiden reservienhankintakustannusten kattamiseksi. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä sekä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan laskivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen pienentyneiden erojen seurauksena ja olivat 19 (44) miljoonaa euroa. Läpisiirtotuotot alenivat hieman.
Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta säätösähkön määrän vähennyttyä ja olivat 121 (126) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut alenivat 6 miljoonalla eurolla. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 51,10 (52,86) euroa megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 23 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Lisäksi taajuuden laadun parantamiseksi hankittiin lisäreservejä. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
|
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
|
||||||
|
|
1-12/13
|
1-12/12
|
muutos %
|
10-12/13
|
10-12/12
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
321
|
276
|
16,2
|
93
|
85
|
9,3
|
|
Tasesähkön myynti
|
159
|
151
|
4,9
|
45
|
48
|
-6,0
|
|
Rajasiirtotuotot
|
13
|
11
|
24,6
|
4
|
3
|
5,2
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
4
|
6
|
-42,8
|
1
|
1
|
30,3
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
19
|
44
|
-58,0
|
6
|
8
|
-22,4
|
|
Tehoreservituotot**
|
13
|
19
|
-28,5
|
2
|
5
|
-64,1
|
|
Läpisiirtotuotot
|
8
|
10
|
-16,6
|
2
|
2
|
-10,5
|
|
Turpeen syöttötariffi
|
|
|
-
|
|
|
|
|
Muu liikevaihto
|
6
|
5
|
34,5
|
2
|
1
|
110,1
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
4
|
4
|
6,2
|
1
|
2
|
-59,6
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
547
|
526
|
4,0
|
156
|
156
|
0,2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kulut, milj. €
|
||||||
|
|
1-12/13
|
1-12/12
|
muutos %
|
10-12/13
|
10-12/12
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
121
|
126
|
-3,8
|
32
|
39
|
-17,8
|
|
Häviösähkökulut
|
58
|
65
|
-9,8
|
15
|
17
|
-11,2
|
|
Poistot
|
82
|
76
|
8,0
|
22
|
20
|
10,3
|
|
Reservikulut
|
62
|
39
|
59,0
|
13
|
10
|
32,7
|
|
Henkilöstökulut
|
23
|
22
|
3,2
|
6
|
7
|
-4,2
|
|
Kunnonhallintakulut
|
20
|
21
|
-6,2
|
5
|
6
|
-20,8
|
|
Tehoreservikulut**
|
13
|
18
|
-28,6
|
2
|
5
|
-65,1
|
|
Läpisiirtokulut
|
12
|
14
|
-16,9
|
3
|
3
|
-8,1
|
|
Estlink verkkovuokrat*
|
4
|
6
|
-44,5
|
1
|
1
|
6,6
|
|
Muut kulut
|
31
|
32
|
-1,3
|
9
|
9
|
0,6
|
|
Kulut yhteensä
|
425
|
419
|
1,6
|
108
|
116
|
-7,2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
122
|
107
|
13,6
|
48
|
39
|
21,9
|
|
Konsernin liikevoitto
|
115
|
95
|
21,8
|
36
|
38
|
-5,2
|
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 3,7 miljoonaa euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 3,5 miljoonaa euroa, jotka maksettiin Estlink 1 - yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,2 miljoonaa euroa syntyi EstLink 2 -yhteyden koekäyttöjaksolta joulukuussa 2013.
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli -10 (14) miljoonaa euroa. Suomen yhtiöverokannan laskusta aiheutunut laskennallinen vaikutus tilikauden voittoon on 24,5 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) ja korolliset lainat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,3 (5,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (12,4) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,5 (27,3) prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 530 (504) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 65 (41) miljoonaa euroa.
Investoinnit
Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla varmistetaan Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin mittavat. Vuonna 2013 kokonaisinvestoinnit olivat 225 (139) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 209 (94) miljoonaa euroa ja varavoimaan 4 (26) miljoonaa euroa.
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 9 (11) miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 (1,5) miljoonaa euroa. Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Tutkimustoiminta pysyi määrällisesti samalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Tutkimuksen painopisteitä toimintavuonna oli muun muassa uusiutuvan tuotannon tuomat haasteet voimajärjestelmälle, johon liittyvän tutkimuksen tuloksena otettiin käyttöön uusi reservilaji. Toimintavuonna selvitettiin myös miten kysyntäjoustoa voisi edistää niin, että pienkuluttajia ja muita kuluttajaryhmiä saataisiin aktivoitua mukaan kysyntäjouston piiriin.
Vuonna 2013 Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa. Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke EstLink 2 läheni valmistumistaan. Linkki otettiin koekäyttöön ja sen kapasiteetti annettiin onnistuneesti markkinoiden käyttöön 6.12.2013. Yhteys tuo noin 650 megawattia lisää siirtokapasiteettia Suomen ja Viron välille. Hankekokonaisuus vastaanotettiin 7.1.2014. Joulukuussa 2013 Fingrid ja Elering hankkivat yhteisomistukseensa Estlink 1 tasasähköyhteyden Nordic Energy Linkiltä (NEL). Estlink 1:n kapasiteetti on 350 megawattia, joten kokonaisuudessaan siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä on nyt 1 000 megawattia.
Suurimpia valmistuneita hankkeita oli Yllikkälä - Huutokoski 400 kilovoltin siirtoyhteys Itä-Suomessa, joka valmistui vuoden 2013 aikana. Myös Etelä-Suomen suurjänniteverkkoa vahvistava Nurmijärvi - Hyvinkää - Hikiä -hanke valmistui loppuvuodesta 2013 suunnitelman mukaisesti.
Länsi-Suomen siirtokykyä vahvistaa Ulvila-Kristinestad 400 kilovoltin siirtoyhteys, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopulla Fingrid teki merkittävän investointipäätöksen, jonka tuloksena Pohjanmaalla siirrytään 220 kilovoltin jännitteestä 400 kilovoltin jännitteeseen vuoteen 2016 mennessä. Hankekokonaisuus käsittää muun muassa 212 kilometriä pitkän Kokkolasta Oulujoelle ulottuvan Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kilovoltin johdon sekä useita kytkinlaitoksia. Nämä mahdollistavat muun muassa tuulivoiman laajamittaisen liittämisen suoraan 400 kilovoltin kantaverkkoon, mutta samalla luopumisen ikääntyvästä 220 kilovoltin verkosta. Uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa on vireillä paljon tuulivoimahankkeita, joista monet sijoittuvat nimenomaan länsirannikolle.
Fingrid teki marraskuussa 2013 hankintapäätökset Hikiä-Forssa 400 kilovoltin voimansiirtoyhteyden urakoista. Yhtiö teki myös hankintapäätöksen kolmen uuden muuntajan tilaamisesta eteläkorealaiselta Hyundai Heavy Industries Co., Ltd:ltä, minkä yhteydessä tehtiin Hyundain Etelä-Korean tehtaalla auditointeja, joissa tarkasteltiin Fingridin vastuullisuustavoitteiden toteutumista tilaus- ja toimitusketjussa.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2013 sähköä 83,9 (85,2) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 64,6 (64,2) terawattituntia, joka vastasi 77,0 (75,4) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen eikä laajoja häiriöitä sattunut. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli valtaosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia rajoitti Ruotsissa tehdyt verkonkunnostustyöt sekä alkuvuonna Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden kaapelivika , jonka seurauksena maksimikapasiteettia on jouduttu laskemaan kaapelin tutkimusten ajaksi. Tutkimusten tulokset voivat johtaa siihen, että rajoituksesta muodostuu pysyvä. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2013 aikana 12,8 (14,8) terawatti-tuntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,7 (0,4) terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 4,7 (4,4) terawattituntia. Kaksisuuntaisen sähkökaupan avaamiseen Suomen ja Venäjän välillä valmistauduttiin teknisin testein.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-12/13
|
1-12/12
|
10-12/13
|
10-12/12
|
|
Sähkön kulutus Suomessa TWh
|
83,9
|
85,2
|
22,2
|
23,3
|
|
Fingridin siirtovolyymi TWh
|
64,6
|
64,2
|
16,9
|
17,2
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
1,1
|
1,2
|
0,3
|
0,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,7
|
0,4
|
0,0
|
0,2
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
12,8
|
14,8
|
3,7
|
3,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
1,6
|
1,5
|
0,7
|
0,3
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,5
|
0,4
|
0,1
|
0,1
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
4,7
|
4,4
|
1,3
|
1,4
|
Sähkömarkkinat
Suomen sähkömarkkinat ovat tulleet uuteen vaiheeseen. Naapurimaiden markkinoiden vaihtelut vaikuttavat Suomeen aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa muun muassa siirtoyhteyksien lisääntyminen, Baltian liittyminen samaan pörssialueeseen ja Venäjän markkinamuutokset.
Latvia ja Liettua tulivat kesäkuussa tarjousalueiksi Nord Pool Spot -sähköpörssiin. Vallitseva kauppasuunta oli Suomesta Viroon. Koekäyttöön otettu EstLink 2 kolminkertaisti maiden välisen siirtokapasiteetin ja vahvistaa merkittävästi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden integraatiota.
Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä edettiin, kun Luoteis-Euroopan spot-markkinat yhdistettiin (toteutui helmikuussa 2014). Se luo maailman suurimmat yhtenäiset sähkömarkkinat kattaen Pohjoismaat, Baltian, läntisen Keski-Euroopan ja Iso-Britannian. Euroopan Unionin kolmanteen sähkömarkkinasäädöspakettiin liittyen ENTSO-E sai valmiiksi ehdotukset kolmesta keskeisestä markkinasäännöstä.
Fingrid kehittää uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta. Alkuperätakuita koskeva laki muuttui 2013 siten, että kaikki uusiutuvaa energiaa myyvät joutuvat hankkimaan alkuperätakuun. Aikaisemmin järjestelmä perustui vapaaehtoisuuteen. Fingridin vastuulle tuli alkuperätakuun sähköisen rekisterin ylläpito 1.3.2014 alkaen. Fingrid on käynnistämässä myös markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä.
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen toteuttamista. Vuonna 2015 käynnistyvää palvelua varten perustettiin yhteinen yhtiö eSett Oy.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoiman tarjonta oli jonkin verran vähäisempää kuin edellisvuonna, mikä korotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähköpörssissä keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 38 (31) euroa megawattitunnilta. Vesivoimaa oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja Suomeen tuotiin sähköä Ruotsin ja Norjan suunnasta12,8 (14,9) terawattituntia. Rajansiirtoyhteyksien pullonkaulat, verkonkunnostustyöt Ruotsissa ja Fenno-Skan 1 -kaapelin vika nosti Suomen aluehinnan noin kaksi euroa Ruotsin hintaa korkeammaksi. Suomen aluehinnan keskiarvo oli 41 (37) euroa megawattitunnilta. Hintaerosta kertyi yhtiölle 19 (44) miljoonaa euroa niin sanottuja pullonkaulatuloja.
Tuonti Venäjältä Suomeen vaihteli suuresti kokonaismäärän jäädessä 4,7 (4,4) terawattituntiin.
|
Sähkömarkkinat
|
|
|
|
|
|
|
1-12/13
|
1-12/12
|
10-12/13
|
10-12/12
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
38
|
31
|
36
|
37
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
41
|
37
|
40
|
41
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
37,2
|
88,5
|
12,4
|
16,0
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
19,4
|
35,1
|
27,9
|
32,0
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
7,4
|
12,9
|
1,9
|
1,5
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
27,3
|
34,7
|
26,4
|
22,4
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.
Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. Korkotuotot olivat 1 (3) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 10 negatiivinen (14 positiivinen) miljoonaa euroa.
Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) miljoonaa euroa. Korolliset lainat olivat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 975 (1 032) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 319 (212) miljoonaa euroa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 34 (77) miljoonaa euroa.
Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset:
Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän negatiivisesta vakaaksi. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-. Fitch Ratings vahvisti 8.11.2013 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1 sekä Fingridin pitkäaikaisen velan luokituksen A+. Fingridin tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings arvioi vakaaksi. Moody's Investors Service vahvisti 19.12.2013 Fingrid Oyj:n luottoluokituksen A1, pitkäaikaisen velan luokituksen A 1 ja lyhytaikaisen velan luokituksen P-1. Moody's arvioi tulevaisuuden näkymän vakaaksi.
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.
A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2013 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Networks Oy, arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Hallituksen jäseninä 27.5.2013 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Esko Raunio, LähiTapiola Eläkevakuutusyhtiö, (nykyisin Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo).
Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus
Fingrid Oyj:n sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa yhtiön strategian toteutuminen sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän, periaatteiden ja ohjeiden mukainen toiminta. Fingridin sisäinen valvonta perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin, johtoryhmän hyväksymiin politiikkoihin sekä toiminto- ja yksikkötason ohjeisiin, riskienhallintaan, taloudelliseen raportointiin, prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen sekä objektiiviseen ja riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen.
Fingridin riskienhallinta perustuu yhtiön tavoitteisiin, strategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Merkittävien riskien vaikutus arvioidaan sekä yhtiön että yhteiskunnan näkökulmasta, koska yhtiöllä on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Riskien hallitsemiseksi laaditaan tarvittaessa suojaustoimenpiteitä ja riskienhallinnasta raportoidaan säännöllisesti.
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja hyväksyy niihin liittyvät toimenpiteet. Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta ja valvoo niiden toteutumista. Yhtiön johto määrittelee toimintaa säätelevät periaatteet hallituksen hyväksyntää varten ja toimeenpanee ne. Hallitus saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Yhtiön sisäisen valvonnan järjestelmä sekä riskienhallinnan organisointi ja vastuut on määritelty niin, että sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan ja varmennetaan yhtiössä kattavasti, tehokkaasti ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet, menetelmät sekä roolit ja vastuut on kuvattu yhtiön hallituksen hyväksymissä periaatedokumenteissa.
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Riskien seuranta, koordinointi ja hallinta toteutuvat johtoryhmässä. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien toimivuudesta sekä riskien ja poikkeamien raportoimisesta. Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin sekä riskien jatkuvaan seurantaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään jatkuvasti.
Fingridin hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin, mikä antaa asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset investointiohjelmat hyväksytään yhtiön hallituksessa. Mahdolliset budjetin ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy yhtiön hallitus. Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä yhtiön hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin hankintaohjeen mukaisesti kilpailutettu.
Yhtiön sisäinen tarkastus tarkastaa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa toiminnoista ja prosesseista riippumattomana toimijana. Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus on toteutettu hankkimalla palvelu riippumattomalta ulkoiselta toimijalta. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin tasepalveluihin, rahoitustoimintaan, työturvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan liittyviä prosesseja. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuoden 2014 kattava tarkastussuunnitelma.
Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan strategisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan vastapuoliriskeistä säännöllisesti. Päivitetty strategia esitetään hallitukselle vuosittain elokuussa. Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja vastapuoliriskeistä. Liiketoimintayksiköille raportoidaan säännöllisesti oman yksikön vastapuoliriskeistä ja operatiivisista riskeistä.
Mikäli merkittävä riski tai muu merkittävä epäsuotuisa tapahtuma toteutuu, arvioidaan tarvittaessa erikseen tapahtuman vaikutukset ja todennäköisyys
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Fingridille ja yhteiskunnalle
Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid on valitsemissaan strategisissa tavoitteissa ottanut huomioon sekä yhteiskuntaan että yhtiöön vaikuttavien riskien hallinnan.
Yhteisiä merkittävimpiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat suurhäiriö, luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja sähkö- ja työturvallisuusriskit.
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.
Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi riittämätön siirtokapasiteetti tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.
Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään polttoaine- ja öljyvuotojen vaikutukset maaperään ja veteen. Yhtiön kannalta ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.
Ilmastonmuutokseen liittyvät sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt voivat synnyttää tarvetta uusille teknisille ratkaisuille sekä vaikuttaa kantaverkon käytön ja kunnossapidon käytäntöihin. Lisäksi voimajohtorakentaminen voi vaikeutua leutojen talvien takia. Edellä mainituista vaikutuksista voi aiheutua lisäkustannuksia yhtiölle.
Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.
Merkittävimmät riskit Fingridille
Merkittävimmät riskit Fingridille ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, maineriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä omaisuusriski.
Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin.
Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.
Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit, hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean ja vakaan luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35.
Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille.
Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.
Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot kuten laajalle levinneet tai merkittävän omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.
Merkittävimmät riskit yhteiskunnalle
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti.
Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle.
Vastuullisuus
Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia. Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet. Olennaisuusarvioinnin kautta on asetettu keskeiset vastuullisuustavoitteet. Vastuullisuusnäkökohdat ja -tavoitteet ovat mukana strategiatyössä ja toiminnansuunnittelussa. Vastuullisuustavoitteita on myös johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena.
Toimintavuonna vastuullisuusnäkökohtia on liitetty entistä paremmin yhtiön prosesseihin, vastuullisuus on viety osaksi toiminnansuunnittelua ja raportointiohjeita on kehitetty edelleen. Onnistumista mitataan säännöllisesti. Vuonna 2013 Fingridissä onnistuttiin muun muassa käyttövarman kantaverkon, hankintaketjun vastuullisen toimintamallin ja sen toteuttamisen seurannan osalta. Lisäksi onnistuttiin maankäyttö- ja maisemavaikutusten haittavaikutusten lieventämisessä sekä palvelutoimittajien ja urakoitsijoiden sitouttamisessa ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin.
Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion omistajaohjauksen ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat suositukset. Raportoinnissa sovelletaan kansainvälistä GRI G3.0 -raportointiohjeistoa.
Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää vastuullisuusvaatimuksia koko toimitusketjussa ja seurata niiden toteutumista sekä vaikuttaa mahdollisiin epäkohtiin.
Ympäristöasiat
Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakennetta. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin mikä parantaa energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.
Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka. Ympäristötavoitteet liittyvät maankäyttö- ja maisemavaikutusten lieventämiseen ja palvelutoimittajien sitouttamiseen ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin. Toimintatavat varmistetaan sopimusehtojen, koulutuksen ja seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 5 566 (21 317) yksikköä (tCO2). Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.
Toimintavuonna uudistettiin jätehuollon toimintamalli, jolla varmistetaan jätteiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö- ja kierrätysaste. Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 24 872 (26 214) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,9) miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 32 (29) tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Vireillä on sähkökauppa-asetuksen (714/2009) ja uuden sähkömarkkinalain (588/2013) mukaiset menettelyt. Sähkökauppa-asetus edellyttää, että kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös siirtoverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta. Tämän lisäksi uusi sähkömarkkinalaki edellyttää, että Fingrid hakee uutta sähköverkkolupaa Energiavirastolta kuukauden kuluessa siitä, kun Energiaviraston päätös kantaverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta on saanut lainvoiman.
Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011: Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Loppuvuodesta 2013 aloitettiin uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden, EstLink 2:n, käyttöönottotestit. Yhteys otettiin kaupalliseen käyttöön 7.2.2014, jolloin se luovutettiin tilaajille. Yhteyden omistavat yhdessä Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering.
Yhtiö korotti kantaverkkotariffeja kahdeksalla prosentilla 1.1.2014 alkaen, mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Fingrid jatkaa pitkäjänteisen puolentoista miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Yhtiö lisää tarvittaessa ulkoisen rahoituksen määrää investointien rahoittamiseksi. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Fingrid on päättänyt yhtenäistää johdannaisten laskentaperiaatteet ja on vuoden 2014 alusta lopettanut sähköjohdannaisten IFRS:n mukaisen suojauslaskennan.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 104 202 141,17 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 97 491 426,67 euroa.
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. toukokuuta 2014 Helsingissä.
Fingrid Oyj
Hallitus
|
|
|
|
|
|
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
|
|
1.1.-31.12.2013
|
1.1.-31.12.2012
|
|
|
Liitetieto
|
1 000 €
|
1 000 €
|
|
|
|
|
|
|
LIIKEVAIHTO
|
2
|
543 088
|
522 064
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
3
|
4 071
|
3 835
|
|
|
|
|
|
|
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
|
4
|
-269 526
|
-267 103
|
|
|
|
|
|
|
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
|
5
|
-22 847
|
-22 135
|
|
|
|
|
|
|
Poistot
|
6
|
-81 704
|
-75 665
|
|
|
|
|
|
|
Muut liiketoiminnan kulut
|
7, 8, 9
|
-57 802
|
-66 376
|
|
|
|
|
|
|
LIIKEVOITTO
|
|
115 280
|
94 621
|
|
|
|
|
|
|
Rahoitustuotot
|
10
|
1249
|
3 126
|
|
Rahoituskulut
|
10
|
-29 986
|
-10 293
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut
|
|
-28 736
|
-7 167
|
|
|
|
|
|
|
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
|
|
709
|
845
|
|
|
|
|
|
|
VOITTO ENNEN VEROJA
|
|
87 253
|
88 299
|
|
|
|
|
|
|
Tuloverot
|
11
|
3 446
|
-21 269
|
|
|
|
|
|
|
TILIKAUDEN VOITTO
|
|
90 699
|
67 029
|
|
|
|
|
|
|
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
|
|
|
|
|
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
|
|
|
|
|
Rahavirran suojaukset
|
12
|
-3 992
|
6 112
|
|
Muuntoerot
|
12
|
-646
|
92
|
|
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
|
12
|
-2
|
1
|
|
|
|
|
|
|
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
|
|
86 059
|
73 235
|
|
|
|
|
|
|
Tuloksen jakautuminen:
|
|
|
|
|
Yhtiön osakkeenomistajille
|
|
90 699
|
67 029
|
|
Laajan tuloksen jakautuminen:
|
|
|
|
|
Yhtiön osakkeenomistajille
|
|
86 059
|
73 235
|
|
|
|
|
|
|
Tulos/osake, €
|
13
|
27 278
|
20 159
|
|
|
|
|
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
|
|
|
|
|
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €
|
13
|
27 278
|
20 159
|
|
Laimennettu osakekohtainen tulos, €
|
13
|
27 278
|
20 159
|
|
KONSERNITASE
|
|
|
|
|
VARAT
|
|
31.12.2013
|
31.12.2012
|
|
|
Liitetieto
|
1 000 €
|
1 000 €
|
|
|
|
|
|
|
PITKÄAIKAISET VARAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Aineettomat hyödykkeet:
|
|
|
|
|
Liikearvo
|
15
|
87 920
|
87 920
|
|
Muut aineettomat hyödykkeet
|
16
|
92 751
|
91 085
|
|
|
|
180 671
|
179 005
|
|
|
|
|
|
|
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:
|
17
|
|
|
|
Maa- ja vesialueet
|
|
14 224
|
13 933
|
|
Rakennukset ja rakennelmat
|
|
142 061
|
126 385
|
|
Koneet ja kalusto
|
|
582 317
|
527 112
|
|
Voimajohdot
|
|
788 389
|
684 187
|
|
Muut aineelliset hyödykkeet
|
|
8 525
|
8 188
|
|
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
|
|
87 910
|
124 870
|
|
|
|
1 623 426
|
1 484 674
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitukset:
|
18
|
|
|
|
Osuudet osakkuusyrityksissä
|
|
10 416
|
8 292
|
|
Myytävissä olevat sijoitukset
|
|
300
|
302
|
|
|
|
10 716
|
8 594
|
|
|
|
|
|
|
Saamiset:
|
|
|
|
|
Johdannaisinstrumentit
|
30
|
42 337
|
81 678
|
|
Laskennalliset verosaamiset
|
27
|
13 643
|
21 683
|
|
Muut saamiset
|
20
|
4 313
|
|
|
|
|
60 293
|
103 361
|
|
|
|
|
|
|
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
|
|
1 875 107
|
1 775 634
|
|
|
|
|
|
|
LYHYTAIKAISET VARAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vaihto-omaisuus
|
19
|
11 397
|
10 443
|
|
Johdannaisinstrumentit
|
30
|
2 128
|
3 884
|
|
Myyntisaamiset ja muut saamiset
|
21
|
76 021
|
88 251
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
|
22
|
194 973
|
207 426
|
|
Rahavarat
|
23
|
22 339
|
6 411
|
|
|
|
|
|
|
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
|
|
306 858
|
316 415
|
|
|
|
|
|
|
VARAT YHTEENSÄ
|
|
2 181 965
|
2 092 049
|
|
KONSERNITASE
|
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT
|
|
31.12.2013
|
31.12.2012
|
|
|
Liitetieto
|
1 000 €
|
1 000 €
|
|
|
|
|
|
|
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osakepääoma
|
26
|
55 922
|
55 922
|
|
Ylikurssirahasto
|
26
|
55 922
|
55 922
|
|
Arvonmuutosrahastot
|
26
|
-11 559
|
-7 565
|
|
Muuntoerot
|
26
|
-3
|
643
|
|
Kertyneet voittovarat
|
26
|
542 416
|
464 865
|
|
|
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
|
|
642 699
|
569 788
|
|
|
|
|
|
|
PITKÄAIKAISET VELAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verovelat
|
27
|
119 775
|
152 579
|
|
Lainat
|
28
|
975 295
|
1 032 199
|
|
Varaukset
|
29
|
1 735
|
1 869
|
|
Johdannaisinstrumentit
|
30
|
38 757
|
30 127
|
|
|
|
1 135 561
|
1 216 773
|
|
LYHYTAIKAISET VELAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lainat
|
28
|
318 695
|
211 932
|
|
Johdannaisinstrumentit
|
30
|
15 508
|
10 770
|
|
Ostovelat ja muut velat
|
31
|
69 500
|
82 786
|
|
|
|
403 704
|
305 488
|
|
|
|
|
|
|
VELAT YHTEENSÄ
|
|
1 539 265
|
1 522 261
|
|
|
|
|
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
|
|
2 181 965
|
2 092 049
|
|
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|||||
|
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
|
|
|
|
|
|
|||||
|
|
|
|
Liitetieto
|
Osake-pääoma
|
Ylikurssi-rahasto
|
Arvon-muutos-rahastot
|
Muunto-erot
|
Kertyneet voittovarat
|
Oma pääoma Yhteensä
|
|
|
1.1.2012
|
|
55 922
|
55 922
|
-13 679
|
551
|
408 586
|
507 304
|
|||
|
Tilikauden laaja tulos
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Tilikauden voitto tai tappio
|
26
|
|
|
|
|
67 029
|
67 029
|
|||
|
Muut laajan tuloksen erät
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Rahavirran suojaukset
|
12
|
|
|
6 112
|
|
|
6 112
|
|||
|
Muuntoerot
|
12
|
|
|
|
92
|
|
92
|
|||
|
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
|
12
|
|
|
1
|
|
|
1
|
|||
|
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
|
|
|
|
6 113
|
92
|
|
6 205
|
|||
|
Laaja tulos
|
|
|
|
6 113
|
92
|
67 029
|
73 235
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
||||
|
Osinko vuodelta 2011
|
26
|
|
|
|
|
-10 751
|
-10 751
|
|||
|
31.12.2012
|
|
55 922
|
55 922
|
-7 565
|
643
|
464 865
|
569 788
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
1.1.2013
|
|
55 922
|
55 922
|
-7 565
|
643
|
464 865
|
569 788
|
|||
|
Tilikauden laaja tulos
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Tilikauden voitto tai tappio
|
26
|
|
|
|
|
90 699
|
90 699
|
|||
|
Muut laajan tuloksen erät
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Rahavirran suojaukset
|
12
|
|
|
-3 992
|
|
|
-3 992
|
|||
|
Muuntoerot
|
12
|
|
|
|
-646
|
|
-646
|
|||
|
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
|
12
|
|
|
-2
|
|
|
-2
|
|||
|
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
|
|
|
|
-3 994
|
-646
|
|
- 4 640
|
|||
|
Laaja tulos
|
|
|
|
-3 994
|
-646
|
90 699
|
86 059
|
|||
|
Liiketoimet omistajien kanssa
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Osinko vuodelta 2012
|
26
|
|
|
|
|
-13 148
|
-13 148
|
|||
|
31.12.2013
|
|
55 922
|
55 922
|
-11 559
|
-3
|
542 416
|
642 699
|
|||
|
|
|
|
|
|
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
|
|
1.1.-31.12.2013
|
1.1.-31.12.2012
|
|
|
Liitetieto
|
1 000 €
|
1 000 €
|
|
|
|
|
|
|
Liiketoiminnan rahavirrat:
|
|
|
|
|
Tilikauden voitto
|
26
|
90 699
|
67 029
|
|
Oikaisut:
|
|
|
|
|
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
|
36
|
85 818
|
86 206
|
|
Korkokulut ja muut rahoituskulut
|
|
29 986
|
10 293
|
|
Korkotuotot
|
|
-1 243
|
-3 120
|
|
Osinkotuotot
|
|
-7
|
-6
|
|
Verot
|
|
-3 446
|
21 269
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
|
|
25
|
-488
|
|
Käyttöpääoman muutokset:
|
|
|
|
|
Myynti- ja muiden saamisten muutos
|
|
10 597
|
-22 712
|
|
Vaihto-omaisuuden muutos
|
|
-954
|
-3 736
|
|
Osto- ja muiden velkojen muutos
|
|
-6 572
|
22 742
|
|
Varausten muutos
|
29
|
-134
|
-29
|
|
Maksetut korot
|
|
-25 078
|
-21 787
|
|
Saadut korot
|
|
1 218
|
3 556
|
|
Maksetut verot
|
11
|
-22 071
|
-14 586
|
|
Liiketoiminnan nettorahavirta
|
|
158 838
|
144 633
|
|
|
|
|
|
|
Investointien rahavirrat:
|
|
|
|
|
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
|
17
|
-222 272
|
-139 611
|
|
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
|
16
|
-4 699
|
-5 106
|
|
Investoinnit muihin sijoituksiin
|
18
|
-2001
|
0
|
|
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
|
17
|
3 980
|
612
|
|
Saadut osingot
|
10
|
306
|
1 335
|
|
Maksetut korot
|
10
|
- 1 681
|
-3 136
|
|
Investointien nettorahavirta
|
|
-226 367
|
-145 905
|
|
|
|
|
|
|
Rahoituksen rahavirrat:
|
|
|
|
|
Lainojen nostot
|
|
528 640
|
643 535
|
|
Lainojen takaisinmaksut
|
|
-444 489
|
-621 516
|
|
Maksetut osingot
|
26
|
-13 148
|
-10 751
|
|
Rahoituksen nettorahavirta
|
|
71 003
|
11 269
|
|
|
|
|
|
|
Rahavarojen muutos
|
|
3 474
|
9 996
|
|
|
|
|
|
|
Rahavarat tilikauden alussa
|
|
213 837
|
203 841
|
|
Rahavarat tilikauden lopussa
|
22, 23
|
217 311
|
213 837
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KONSERNIN
TUNNUSLUVUT |
|
2013
IFRS |
2012
IFRS |
2011
IFRS |
2010
IFRS |
2009
IFRS |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toiminnan laajuus
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevaihto
|
milj.€
|
543,1
|
522,1
|
438,5
|
456,3
|
358,9
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Investoinnit, brutto
|
milj.€
|
225,3
|
139,0
|
244,4
|
144,1
|
135,6
|
|
- liikevaihdosta
|
%
|
41,5
|
26,6
|
55,7
|
31,6
|
37,8
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
milj.€
|
1,8
|
1,5
|
1,8
|
1,6
|
1,3
|
|
- liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,3
|
0,4
|
0,3
|
0,4
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
277
|
269
|
263
|
260
|
251
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
|
287
|
275
|
266
|
263
|
260
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
milj.€
|
19,0
|
18,2
|
17,2
|
17,2
|
16,0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kannattavuus
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevoitto
|
milj.€
|
115,3
|
94,6
|
56,6
|
74,4
|
50,8
|
|
- liikevaihdosta
|
%
|
21,2
|
18,1
|
12,9
|
16,3
|
14,1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
milj.€
|
87,3
|
88,3
|
34,2
|
56,3
|
33,2
|
|
- liikevaihdosta
|
%
|
16,1
|
16,9
|
7,8
|
12,3
|
9,3
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto
|
%
|
6,3
|
5,6
|
3,6
|
5,1
|
3,9
|
|
Oman pääoman tuotto
|
%
|
15,0
|
12,4
|
6,5
|
8,7
|
5,7
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rahoitus ja taloudellinen asema
|
|
|
|
|
|
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
29,5
|
27,3
|
25,7
|
28,6
|
27,2
|
|
Korolliset nettolainat
|
milj.€
|
1076,7
|
1 030,3
|
1 020,2
|
855,2
|
797,5
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osakekohtaiset tunnusluvut
|
|
|
|
|
|
|
|
Tulos/osake
|
€
|
27 277,9
|
20 159,2
|
9 924,1
|
12 561,9
|
7 417,4
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
2 018,26*
|
5 115,89
|
3 962,52
|
2 018,26
|
2 022,29
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
2 018,26*
|
2 018,26
|
2 018,26
|
2 018,26
|
2 022,29
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
7,4
|
25,4
|
39,9
|
16,1
|
27,3
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
7,4
|
10,0
|
20,3
|
16,1
|
27,3
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
193 293
|
171 365
|
152 573
|
154 654
|
134 676
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
|
|
|
|
|
|
|
|
- A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
|
- B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
|
|
|
|
|
|
|
|
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
|
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto, %
|
=
|
voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
|
x 100
|
|
taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
|
|
Oman pääoman tuotto, %
|
=
|
tilikauden voitto
|
x 100
|
|
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
|
|
Omavaraisuusaste, %
|
=
|
oma pääoma
|
x 100
|
|
taseen loppusumma - saadut ennakot
|
|
Tulos/osake, €
|
=
|
tilikauden voitto
|
|
|
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
|
|
Osinko/osake, €
|
=
|
tilikauden osinko
|
|
|
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
|
|
Osinko/tulos, %
|
=
|
osinko/osake
|
x 100
|
|
tulos/osake
|
|
Oma pääoma/osake, €
|
=
|
oma pääoma
|
|
|
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
|
|
Korolliset nettolainat, €
|
=
|
korolliset lainat - rahavarat
|
|
|
Nettovelkaantumisaste, %
|
=
|
korolliset lainat - rahavarat
|
x 100
|
|
oma pääoma
|
|
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
|
|||||
|
|
|||||
|
|
|
Q4/2013
|
Q3/2013
|
Q2/2013
|
Q1/2013
|
|
Liikevaihto
|
Me
|
155,1
|
107,8
|
109,5
|
170,6
|
|
Liikevoitto
|
Me
|
36,5
|
9,9
|
-10,2
|
79,1
|
|
Liikevoitto
|
%
|
23,5
|
9,2
|
-9,3
|
46,4
|
|
|
|
Q4/2011
|
Q3/2011
|
Q2/2011
|
Q1/2011
|
|
Liikevaihto
|
Me
|
107,9
|
88,0
|
91,0
|
151,6
|
|
Liikevoitto
|
Me
|
17,1
|
-4,3
|
2,0
|
41,7
|
|
Liikevoitto
|
%
|
15,8
|
-4,8
|
2,2
|
27,5
|
.
|
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
|
|||||
|
|
|
Q4/2012
|
Q3/2012
|
Q2/2012
|
Q1/2012
|
|
Liikevaihto
|
Me
|
153,7
|
106,0
|
92,7
|
169,6
|
|
Liikevoitto
|
Me
|
38,5
|
7,1
|
-5,1
|
54,2
|
|
Liikevoitto
|
%
|
25,0
|
6,7
|
-5,5
|
32,0
|
|
|
|
Q4/2010
|
Q3/2010
|
Q2/2010
|
Q1/2010
|
|
Liikevaihto
|
Me
|
138,0
|
85,6
|
87,5
|
145,2
|
|
Liikevoitto
|
Me
|
23,1
|
4,5
|
5,9
|
40,9
|
|
Liikevoitto
|
%
|
16,7
|
5,3
|
6,8
|
28,1
|
|
INVESTOINNIT, M€
|
|
|
|
|
1-12/2013
|
1-12/2012
|
|
Verkkoinvestoinnit
|
208,5
|
94,4
|
|
Asemat
|
95,3
|
44,0
|
|
Johdot
|
113,2
|
50,4
|
|
|
|
|
|
Investoinnit kaasuturbiineihin
|
4,2
|
25,6
|
|
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset
|
0,4
|
2,3
|
|
Uudet kaasuturbiinilaitokset
|
3,8
|
23,3
|
|
|
|
|
|
Muut investoinnit
|
12,6
|
19,0
|
|
ICT
|
9,4
|
10,7
|
|
Muut
|
3,2
|
8,3
|
|
|
|
|
|
Investoinnit yhteensä
|
225,3
|
139,0
|
|
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€
|
|
|
|
|
1-12/2013
|
1-12/2012
|
|
Tutkimus- ja kehitysmenot
|
1,8
|
1,5
|
|
HENKILÖSTÖ
|
|
|
|
|
1-12/2013
|
1-12/2012
|
|
Keskimäärin
|
277
|
269
|
|
Kauden lopussa
|
287
|
275
|
|
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €
|
2013
|
2012
|
|
Annetut pantit
|
|
|
|
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi
|
9
|
47
|
|
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi
|
280
|
280
|
|
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi
|
4 313
|
|
|
|
4 601
|
327
|
|
|
|
|
|
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
|
137 441
|
217 193
|
|
|
|
|
|
Muut taloudelliset vastuut
|
|
|
|
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus
|
1 700
|
1 700
|
|
Vuokravakuus, takaus
|
38
|
|
|
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
|
|
|
|
Tuleva vuosi
|
565
|
459
|
|
Myöhemmin
|
1 170
|
1 218
|
|
|
3 473
|
3 378
|
|
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
|
||||||||
|
2013
|
2012
|
|||||||
|
Korko- ja valuutta-johdanneiset
|
Käypä arvo
Pos. 31.12.13 |
Käypä arvo
Neg. 31.12.13 |
Käypä nettoarvo
31.12.13 |
Nimellis-arvo
31.12.13 |
Käypä arvo
Pos. 31.12.12 |
Käypä arvo
Neg. 31.12.12 |
Käypä nettoarvo
31.12.12 |
Nimellis-arvo
31.12.12 |
|
Valuutanvaihto-sopimukset
|
39 830
|
-9 225
|
30 605
|
366 033
|
78 713
|
-6 621
|
72 092
|
418 578
|
|
Valuuttatermiinit
|
-872
|
-872
|
135 347
|
-90
|
-90
|
2 837
|
||
|
Koronvaihto-sopimukset
|
11 939
|
-8 036
|
3 904
|
471 000
|
15 032
|
-9 733
|
5 299
|
406 000
|
|
Ostetut korko-
optiot |
350 000
|
2
|
2
|
810 000
|
||||
|
Yhteensä
|
51 770
|
-18 133
|
33 637
|
1 322 381
|
93 747
|
-16 444
|
77 303
|
1 637 415
|
|
Sähköjoh-dannaiset
|
Käypä arvo
Pos. 31.12.13 |
Käypä arvo
Neg. 31.12.13 |
Käypä nettoarvo
31.12.13 |
Määrä
TWh 31.12.13 |
Käypä arvo
Pos. 31.12.12 |
Käypä arvo
Neg. 31.12.12 |
Käypä
nettoarvo 31.12.12 |
Määrä TWh
31.12.12 |
|
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset
|
-18 091
|
-18 091
|
1,76
|
-16 844
|
-16 844
|
2,68
|
||
|
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset
|
-20 117
|
-20 117
|
2,21
|
-10 450
|
-10 450
|
1,20
|
||
|
Yhteensä
|
-38 208
|
-38 208
|
3,97
|
-27 294
|
-27 294
|
3,88
|
||
Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu
|
Nimellisarvo, 1 000 €
|
2014
|
2015
|
2016
|
2017
|
2018
|
2018+
|
Yhteensä
|
|
Koronvaihtosopimukset
|
36 000
|
30 000
|
70 000
|
30 000
|
105 000
|
200 000
|
471 000
|
|
Korko-optiot
|
130 000
|
220 000
|
|
|
|
|
350 000
|
|
Valuutanvaihtosopimukset
|
40 081
|
90 714
|
148 081
|
51 285
|
|
35 872
|
366 033
|
|
Valuuttatermiinit
|
134 702
|
645
|
|
|
|
|
135 347
|
|
Yhteensä
|
340 784
|
341 359
|
218 081
|
81 285
|
105 000
|
235 872
|
1 322 381
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TWh
|
2014
|
2015
|
2016
|
2017
|
2018
|
2018+
|
Yhteensä
|
|
Sähköjohdannaiset
|
1,25
|
1,14
|
0,79
|
0,53
|
0,26
|
|
3,97
|
|
Yhteensä
|
1,25
|
1,14
|
0,79
|
0,53
|
0,26
|
|
3,97
|
|
Osakkeenomistajat ryhmittäin
|
Osakemäärä
kpl
|
Osakkeista %
|
Äänistä %
|
|
|
|
|
|
|
Julkisyhteisöt
|
1 767
|
53,14
|
70,86
|
|
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
|
1 558
|
46,86
|
29,14
|
|
Yhteensä
|
3 325
|
100,00
|
100,00
|
|
Osakkeenomistajat
|
Osakemäärä kpl
|
Osakkeista %
|
Äänistä %
|
|
|
|
|
|
|
Suomen valtio
|
1 382
|
41,56
|
55,42
|
|
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
|
661
|
19,88
|
17,15
|
|
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
|
405
|
12,18
|
5,41
|
|
Huoltovarmuuskeskus
|
385
|
11,58
|
15,44
|
|
LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
|
150
|
4,51
|
2,01
|
|
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi
|
75
|
2,26
|
1,00
|
|
Pohjola Vakuutus Oy
|
75
|
2,26
|
1,00
|
|
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
|
54
|
1,62
|
0,72
|
|
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
|
50
|
1,50
|
0,67
|
|
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
|
47
|
1,41
|
0,63
|
|
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
|
25
|
0,75
|
0,33
|
|
Imatran Seudun Sähkö Oy
|
10
|
0,30
|
0,13
|
|
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
|
6
|
0,18
|
0,08
|
|
|
3 325
|
100,00
|
100,00
|
Liitteet:
Tilinpäätöstiedote
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013