Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2014
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2014 • Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 305 (280) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 99 (69) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto oli 76 (40) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 97 (39) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat olivat 1 056 (977) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 57 (64) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 29,8 (28,9) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 22 906 (11 990) euroa Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2014 • Konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 114 (110) miljoonaa euroa • Konsernin toisen neljänneksen liikevoitto oli 20 (-10) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto huhti-kesäkuussa oli 14 (-15) miljoonaa euroa
|
AVAINLUVUT
|
1–6/14
|
1–6/13
|
muutos %
|
4-6/14
|
4-6/13
|
muutos %
|
1–12/13
|
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
305,3
|
280,1
|
9,0
|
114,1
|
109,5
|
4,1
|
543,1
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
57,5
|
63,6
|
-9,6
|
25,9
|
29,1
|
-11,2
|
225,3
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
18,8
|
22,7
|
22,7
|
26,6
|
41,5
|
||
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,9
|
0,9
|
1,9
|
0,5
|
0,4
|
11,7
|
1,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,3
|
0,4
|
0,4
|
0,3
|
||
|
Henkilöstö keskimäärin
|
297
|
282
|
5,3
|
306
|
288
|
6,2
|
277
|
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
317
|
296
|
7,1
|
317
|
296
|
7,1
|
287
|
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
10,4
|
9,4
|
10,2
|
5,2
|
4,8
|
8,1
|
19,0
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
99,0
|
69,0
|
43,6
|
19,7
|
-10,2
|
293,4
|
115,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
32,4
|
24,6
|
17,2
|
-9,3
|
21,2
|
||
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
95,0
|
52,7
|
80,4
|
17,2
|
-20,1
|
185,5
|
87,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
31,1
|
18,8
|
15,1
|
-18,4
|
16,1
|
||
|
Tilikauden voitto
|
M€
|
76,2
|
39,9
|
91,0
|
13,8
|
-15,2
|
191,3
|
90,7
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
M€
|
75,8
|
35,6
|
112,8
|
13,9
|
-14,6
|
195,1
|
86,1
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
|
%
|
6,3
|
||||||
|
Oman pääoman tuotto (ROE)
|
%
|
15,0
|
||||||
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
29,8
|
28,9
|
3,1
|
29,8
|
28,9
|
3,1
|
29,5
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1056,2
|
977,3
|
8,1
|
1056,2
|
977,3
|
8,1
|
1076,7
|
|
Nettovelkaantuminen
|
1,7
|
1,7
|
1,7
|
1,7
|
1,7
|
|||
|
Tulos/osake
|
€
|
22 905,6
|
11 990,3
|
91,0
|
27 277,9
|
|||
|
Osinko/A-osake
|
€
|
29 788,3
|
||||||
|
Osinko/B-osake
|
€
|
16 038,5
|
||||||
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
191 459
|
178 125
|
7,5
|
193 293
|
|||
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
109,2
|
||||||
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
58,8
|
||||||
|
Osakkeiden lukumäärä
|
||||||||
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
||
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
||
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Sähkön tuonti oli alkuvuonna voimakasta"
Fingridin alkuvuoden tulos kehittyi kokonaisuutena myönteisesti.
Fingridin siirtoyhteydet Ruotsiin ovat alkuvuonna olleet kovassa käytössä. Siirtoyhteydet eivät kuitenkaan riitä kaikissa olosuhteissa näin suurelle sähköntuonnille, mistä on seurauksena korkeampi sähkön aluehinta Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Maksimaalisessa tuontitilanteessa siirtoyhteyksien viat näkyvät välittömästi sähkön hinnassa. Markkinatilanteesta johtuen Fingridin pullonkaulatulot ovat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla olleet selkeästi korkeammat kuin edellisenä vuonna.
Yhtiö on jatkanut investointiohjelmansa toteuttamista, joka on suuruusluokaltaan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Investointien painopiste on nyt siirtynyt länsirannikolle. Lisääntynyt tuulivoimarakentaminen näkyy myös yhtiön investointiohjelmassa. Kevään aikana yhtiö on tehnyt viisi voimajohtoihin ja sähköasemiin liittyvää investointipäätöstä, jotka palvelevat tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Näiden investointien yhteisarvo on yli 50 miljoonaa euroa ja hankkeet valmistuvat vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2013, pois lukien sähköjohdannaisten suojauslaskenta, joka on lopetettu vuoden 2014 alusta, minkä johdosta kyseisten johdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 114 (109) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella vuosineljänneksellä 61 (57) miljoonaa euroa, joka on seurausta normaalista kausivaihtelusta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 (2) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen kulut olivat 106 (107) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 305 (280) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 185 (173) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun kahdeksan prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 (3) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kulut olivat 211 (210) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla ja oli 42,7 (43,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 77 (75) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat merkittävästi 24 (5) miljoonaan euroon. Pullonkaulatuottojen kasvu johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 4 (8) miljoonaan euroon. Tämä on seurausta Venäjän tuonnin vähentymisestä. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä laskivat ja läpisiirtotuotot nousivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.
Tasesähkön kulut olivat viime vuotista pienemmät, 52 (58) miljoonaa euroa. Tasepalvelun hintoja on näin ollen kesäkuussa päätetty laskea 1.8.2014 alkaen. Häviösähkökulut nousivat 34 (27) miljoonaan euroon vertailukautta suurempien häviöiden ja kohonneen häviösähkön hinnan seurauksena. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2014 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 96 (97) prosenttia oli suojattu keskihintaan 42,4 (47,3) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat tarkastelujaksolla 28 (32) miljoonaan euroon reservien markkinahintojen laskun ja hyvän markkinatilanteen seurauksena. Useiden investointihankkeiden valmistumisen seurauksena poistot kasvoivat kuudella miljoonalla eurolla. Kunnonhallintakulut laskivat 7 (9) miljoonaan euroon. Edellisvuoden kunnonhallintakuluja nosti Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden vikakorjauksen kulut.
Fingridin alkuvuoden tulos kehittyi kokonaisuutena myönteisesti.
Fingridin siirtoyhteydet Ruotsiin ovat alkuvuonna olleet kovassa käytössä. Siirtoyhteydet eivät kuitenkaan riitä kaikissa olosuhteissa näin suurelle sähköntuonnille, mistä on seurauksena korkeampi sähkön aluehinta Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Maksimaalisessa tuontitilanteessa siirtoyhteyksien viat näkyvät välittömästi sähkön hinnassa. Markkinatilanteesta johtuen Fingridin pullonkaulatulot ovat ensimmäisellä puolivuotisjaksolla olleet selkeästi korkeammat kuin edellisenä vuonna.
Yhtiö on jatkanut investointiohjelmansa toteuttamista, joka on suuruusluokaltaan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Investointien painopiste on nyt siirtynyt länsirannikolle. Lisääntynyt tuulivoimarakentaminen näkyy myös yhtiön investointiohjelmassa. Kevään aikana yhtiö on tehnyt viisi voimajohtoihin ja sähköasemiin liittyvää investointipäätöstä, jotka palvelevat tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Näiden investointien yhteisarvo on yli 50 miljoonaa euroa ja hankkeet valmistuvat vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2013, pois lukien sähköjohdannaisten suojauslaskenta, joka on lopetettu vuoden 2014 alusta, minkä johdosta kyseisten johdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 114 (109) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella vuosineljänneksellä 61 (57) miljoonaa euroa, joka on seurausta normaalista kausivaihtelusta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 (2) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen kulut olivat 106 (107) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 305 (280) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 185 (173) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun kahdeksan prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 (3) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kulut olivat 211 (210) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla ja oli 42,7 (43,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 77 (75) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat merkittävästi 24 (5) miljoonaan euroon. Pullonkaulatuottojen kasvu johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 4 (8) miljoonaan euroon. Tämä on seurausta Venäjän tuonnin vähentymisestä. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä laskivat ja läpisiirtotuotot nousivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.
Tasesähkön kulut olivat viime vuotista pienemmät, 52 (58) miljoonaa euroa. Tasepalvelun hintoja on näin ollen kesäkuussa päätetty laskea 1.8.2014 alkaen. Häviösähkökulut nousivat 34 (27) miljoonaan euroon vertailukautta suurempien häviöiden ja kohonneen häviösähkön hinnan seurauksena. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2014 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 96 (97) prosenttia oli suojattu keskihintaan 42,4 (47,3) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat tarkastelujaksolla 28 (32) miljoonaan euroon reservien markkinahintojen laskun ja hyvän markkinatilanteen seurauksena. Useiden investointihankkeiden valmistumisen seurauksena poistot kasvoivat kuudella miljoonalla eurolla. Kunnonhallintakulut laskivat 7 (9) miljoonaan euroon. Edellisvuoden kunnonhallintakuluja nosti Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden vikakorjauksen kulut.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-6/14
|
1-6/13
|
muutos %
|
4-6/14
|
4-6/13
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
185
|
173
|
6,9
|
61
|
57
|
6,5
|
|
Tasesähkön myynti
|
77
|
75
|
2,2
|
35
|
35
|
0,1
|
|
Läpisiirtotuotot
|
7
|
5
|
27,4
|
3
|
2
|
14,0
|
|
Rajasiirtotuotot
|
4
|
8
|
-46,3
|
2
|
3
|
-39,9
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
1
|
2
|
-73,9
|
0
|
2
|
-90,7
|
|
Tehoreservituotot**
|
4
|
9
|
-56,9
|
2
|
5
|
-57,4
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
24
|
5
|
412,2
|
9
|
4
|
123,0
|
|
Muu liikevaihto
|
4
|
3
|
51,4
|
2
|
1
|
56,1
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
2
|
3
|
-37,0
|
1
|
2
|
-70,6
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
307
|
283
|
8,6
|
115
|
111
|
3,0
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-6/14
|
1-6/13
|
muutos %
|
4-6/14
|
4-6/13
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
52
|
58
|
-11,8
|
24
|
27
|
-9,3
|
|
Häviösähkökulut
|
34
|
27
|
25,4
|
16
|
12
|
29,0
|
|
Poistot
|
46
|
40
|
14,6
|
24
|
20
|
15,0
|
|
Estlink verkkovuokrat
|
0
|
2
|
-100,0
|
0
|
2
|
-100,0
|
|
Reservikulut
|
28
|
32
|
-12,9
|
15
|
20
|
-24,6
|
|
Henkilöstökulut
|
12
|
11
|
8,0
|
6
|
6
|
3,5
|
|
Tehoreservikulut**
|
4
|
9
|
-57,6
|
2
|
5
|
-57,7
|
|
Kunnonhallintakulut
|
7
|
9
|
-27,9
|
4
|
5
|
-24,9
|
|
Läpisiirtokulut
|
5
|
5
|
6,5
|
2
|
2
|
-0,3
|
|
Muut kulut
|
24
|
15
|
57,4
|
12
|
7
|
72,3
|
|
Kulut yhteensä
|
211
|
210
|
0,6
|
106
|
107
|
-1,1
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
96
|
73
|
31,4
|
9
|
4
|
103,8
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
99
|
69
|
43,6
|
20
|
-10
|
293,4
|
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 0,6 miljoonaa euroa. Kuluja (Suomi-Viro verkkovuokrat) ei katsauskaudella syntynyt, koska Estlink yhteys on ollut Fingridin omistuksessa 30.12.2013 alkaen. Ennen omistuksen siirtymistä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatulot maksettiin verkkovuokrina yhteyden omistajille.** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 19,7 (-10,2) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 17,2 (-20,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 13,8 (-15,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 13,9 (-14,6) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 24 (39) miljoonaa euroa positiivinen.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 99 (69) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 95 (53) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 76 (40) miljoonaa euroa ja laaja tulos 76 (36) miljoonaa euroa. Suurimmat positiiviset erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten käyvän arvon muutoksilla (19 miljoonaa euroa) ja pohjoismaisilla pullonkaulatuotoilla (19 miljoonaa euroa). Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 97 (39) miljoonaa euroa positiivinen. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,8 (28,9) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti. Kymmeniä kantaverkon käyttövarmuutta ja siirtokapasiteettia parantavia hankkeita on meneillään eri puolilla Suomea. Investointioh-jelman painopiste on siirtymässä länsirannikolle. Merkittäviä hankkeita ovat Hikiä-Forssan 25,5 miljoonan euron ja Ulvila-Kristinestadin 16,7 miljoonan euron hankkeet.
Katsauskaudella päätettiin 400 kilovoltin Hirvisuo-Kalajoki voimajohdon rakentamisesta, joka on kokonaiskustannuksiltaan noin 18 miljoonaa euroa. Kevään aikana Fingrid on tehnyt viisi investointipäätöstä, jotka palvelevat tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. 2015–2016 valmistuvien investointien yhteisarvo on yli 50 miljoonaa euroa. Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tuulivoiman tuotanto tulee nostaa 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä.
Voimajohtojen käyttövarmuutta on parannettu raivaamalla kuluvana vuotena johtoaukeita noin 5 000 hehtaaria ja käsittelemällä reunavyöhykepuustoa noin 900 kilometriä.
Kevään aikana julkaistun kantaverkkoyhtiöiden kansainvälisen ITOMS (International Transmission Operations & Maintenance Study) vertailun mukaan Fingridin todettiin olevan sekä laadulla että kustannuksilla mitaten maailman kärkiluokkaa kunnonhallinnassa.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti-kesäkuussa 18,9 (18,9) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 42,7 (43,4) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 34 (32,5) terawattituntia, mikä oli 79,6 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti-kesäkuun aikana 4,2 (2,6) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,04 (0,3) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 9,3 (4,8) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,07 (0,6) terawattituntia.
Sähköä tuotiin Virosta huhti-kesäkuussa 0,02 (0,2) terawattituntia ja vietiin Viroon 1,0 (0,3) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,03 (0,4) terawatti-tuntia ja vietiin Viroon 2,3 (0,6) terawattituntia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti-kesäkuussa 0,5 (0,9) terawattituntia ja tammi-kesäkuussa 1,3 (2,7) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen on ollut täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa huhtikuun aikana tehtyjä huoltotöitä. Huoltotöiden aikana siirtokapasiteetti oli normaalia pienempi, mutta kuitenkin riittävä markkinoiden tarpeeseen. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta.
Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteys Fenno-Skan 1 irtosi verkosta 25.5.2014 ja oli poissa käytöstä tiistaihin 27.5.2014 asti. Viron tasasähköyhteys EstLink 2 irtosi verkosta 25.6. ja saatiin takaisin verkkoon 26.6. Fenno-Skan 1 irtosi verkosta uudelleen 28.6. ja saatiin takaisin käyttöön 29.6.
Pohjanmaalla meneillään olevat investointityöt vaativat keskeytysjärjestelyjä ja kantaverkon käyttövarmuus varmistettiin touko-kesäkuussa ostamalla alueen sähköntuotantoa verkkoon ja käyttämällä Fingridin Kristiinan varavoimalaitosta.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-6/14
|
1-6/13
|
4-6/14
|
4-6/13
|
|
Sähkön kulutus Suomessa TWh
|
42,7
|
43,4
|
18,9
|
18,9
|
|
Fingridin siirtovolyymi TWh
|
34,0
|
32,5
|
15,8
|
14,9
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,6
|
0,5
|
0,3
|
0,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
||||
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,07
|
0,6
|
0,04
|
0,3
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
9,3
|
4,8
|
4,2
|
2,6
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
||||
|
vienti Viroon TWh
|
2,3
|
0,6
|
1,0
|
0,3
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,03
|
0,4
|
0,02
|
0,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
||||
|
tuonti Venäjältä TWh
|
1,3
|
2,7
|
0,5
|
0,9
|
Sähkömarkkinat
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 25,68 (38,75) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 34,55 (39,93) euroa megawattitunnilta. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 27,92 (40,37) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 34,89 (41,01) euroa megawattitunnilta.
Tammi-kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 6,5 (0,5) miljoonaa euroa, jotka liittyivät käyttövarmuuden varmistamiseen investointiprojektien vaatimien keskeytysjärjestelyiden yhteydessä sekä häiriöihin Fenno-Skan -yhteyksillä.
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 25,68 (38,75) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 34,55 (39,93) euroa megawattitunnilta. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 27,92 (40,37) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 34,89 (41,01) euroa megawattitunnilta.
Tammi-kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 6,5 (0,5) miljoonaa euroa, jotka liittyivät käyttövarmuuden varmistamiseen investointiprojektien vaatimien keskeytysjärjestelyiden yhteydessä sekä häiriöihin Fenno-Skan -yhteyksillä.
|
Sähkömarkkinat
|
1-6/14
|
1-6/13
|
4-6/14
|
4-6/13
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
27,92
|
40,36
|
25,68
|
38,75
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
34,89
|
40,99
|
34,55
|
39,96
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
47,7
|
9,3
|
17,7
|
7,9
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
46,7
|
9,3
|
31,5
|
11,1
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
1,1
|
4,4
|
0,3
|
3,4
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
6,86
|
29,9
|
2,43
|
33,3
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut huhti-kesäkuun aikana olivat 3 (10) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 5 (17) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5 miljoonaa euroa positiivinen (7 miljoonaa euroa negatiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. kesäkuuta 2014 olivat 203 (215) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 260 (1 192) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 012 (1 018) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 248 (174) miljoonaa euroa.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 34 (50) miljoonaa euroa.
Toisella vuosineljänneksellä yhtiö järjesti rahoitusta yksityisiltä pääomamarkkinoilta 110 miljoonaa euroa 15 vuoden maturiteetilla.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 14.4.2014 Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) vakaasta negatiiviseksi. Näkymän heikkeneminen on suoraa seurausta samansuuntaisesta näkymän heikkenemisestä Suomen valtion osalta, joka on Fingridin enemmistöomistaja.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli alkuvuonna keskimäärin 297 (282), joista vakituisessa työsuhteessa oli 271 (264).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Yhtiökokoukset ja osinkopolitiikka
Osakkeenomistajat solmivat 6. kesäkuuta 2014 uuden A- ja B- sarjan osakkeita koskevan osakassopimuksen. Samana päivänä pidettiin varsinainen yhtiökokous, jossa valittiin hallitus, päätettiin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Yhtiöjärjestysmuutokset koskivat muun muassa yhtiön toimialaa, osingonjakoa koskevaa määräystä yhtiön A- ja B-sarjan osakkeiden kesken, yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia määräenemmistövaatimuksia, että hallituksen varsinaisille jäsenille ei enää valita henkilökohtaisia varajäseniä ja luovuttiin hallituksen jäsenen yläikärajaa koskevasta määräyksestä, neuvottelukuntaa sekä tehtiin muita teknisluontoisia muutoksia.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi lisäksi tilinpäätöksen vuodelta 2013, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2014 diplomi-insinööri Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majasen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, johtaja Esko Torsti ja johtaja Juhani Järvi.
Kaikista varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on tiedotettu 6.kesäkuuta 2014 yhtiön kotisivuilla ja Lontoon pörssissä (London Stock Exchange).
Kesäkuun 6. päivä kokoontunut hallitus hyväksyi Fingridin osinkopolitiikan. Tästä on tiedotettu 6.kesäkuuta 2014 yhtiön kotisivuilla ja Lontoon pörssissä (London Stock Exchange).
Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 6,7 miljoonaa euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 18. kesäkuuta 2014 jakaa lisäosinkoa 75,2 miljoonaa euroa. Osingot maksettiin kesäkuussa 2014.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.6.2014
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut huhti-kesäkuun aikana olivat 3 (10) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 5 (17) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5 miljoonaa euroa positiivinen (7 miljoonaa euroa negatiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. kesäkuuta 2014 olivat 203 (215) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 260 (1 192) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 012 (1 018) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 248 (174) miljoonaa euroa.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 34 (50) miljoonaa euroa.
Toisella vuosineljänneksellä yhtiö järjesti rahoitusta yksityisiltä pääomamarkkinoilta 110 miljoonaa euroa 15 vuoden maturiteetilla.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 14.4.2014 Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) vakaasta negatiiviseksi. Näkymän heikkeneminen on suoraa seurausta samansuuntaisesta näkymän heikkenemisestä Suomen valtion osalta, joka on Fingridin enemmistöomistaja.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli alkuvuonna keskimäärin 297 (282), joista vakituisessa työsuhteessa oli 271 (264).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Yhtiökokoukset ja osinkopolitiikka
Osakkeenomistajat solmivat 6. kesäkuuta 2014 uuden A- ja B- sarjan osakkeita koskevan osakassopimuksen. Samana päivänä pidettiin varsinainen yhtiökokous, jossa valittiin hallitus, päätettiin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Yhtiöjärjestysmuutokset koskivat muun muassa yhtiön toimialaa, osingonjakoa koskevaa määräystä yhtiön A- ja B-sarjan osakkeiden kesken, yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia määräenemmistövaatimuksia, että hallituksen varsinaisille jäsenille ei enää valita henkilökohtaisia varajäseniä ja luovuttiin hallituksen jäsenen yläikärajaa koskevasta määräyksestä, neuvottelukuntaa sekä tehtiin muita teknisluontoisia muutoksia.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi lisäksi tilinpäätöksen vuodelta 2013, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2014 diplomi-insinööri Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majasen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, johtaja Esko Torsti ja johtaja Juhani Järvi.
Kaikista varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on tiedotettu 6.kesäkuuta 2014 yhtiön kotisivuilla ja Lontoon pörssissä (London Stock Exchange).
Kesäkuun 6. päivä kokoontunut hallitus hyväksyi Fingridin osinkopolitiikan. Tästä on tiedotettu 6.kesäkuuta 2014 yhtiön kotisivuilla ja Lontoon pörssissä (London Stock Exchange).
Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 6,7 miljoonaa euroa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 18. kesäkuuta 2014 jakaa lisäosinkoa 75,2 miljoonaa euroa. Osingot maksettiin kesäkuussa 2014.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.6.2014
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419