Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon investointitarpeet kasvavat

- Talouden taantuma tai sähkönkulutuksen kasvun hiipuminen eivät vaikuta merkittävästi pitkäaikaiseen verkkosuunnitteluun. Sähkömarkkinoiden kansainvälistyminen ja uudet tuotantolaitokset vaativat verkonvahvistuksia, jotka toteutamme vuoteen 2020 mennessä. Taantuma vaikeuttaa toki siirtotarpeiden ennustamista, mutta jo yksistään Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä sähkömarkkinoiden toiminta edellyttävät Fingridiltä kantaverkon vahvistuksia, kertoi Oulussa tänään yhtiön varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.

- Verkon rakentaminen vie aina vuosia. Kantaverkon rakennushankkeet ovat mittavia urakoita ja vaativat noin kymmenen vuoden rakentamisohjelman, joka pitää suunnitella erityisen hyvin ja pitkällä aikajänteellä, Kuusela kertoi.

Suomen sähköverkkoa on rakennettu useassa aallossa. Uusin luku, neljäs aalto verkon rakentamisessa on käynnistynyt, sillä Fingrid investoi kantaverkkoon vuosien 2008 - 2018 aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa yli 2700 km voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. Kaiken kaikkiaan koko maassa on tänä vuonna käynnissä noin 30 verkon rakentamishanketta.

- Varaudumme kuudennen ydinvoimalan ja tuulivoiman liittämiseen verkkoon vahvistamalla maansisäisiä vaihtosähköyhteyksiä sekä lisäämällä uusia siirtoyhteyksiä naapurimaiden kanssa. Ikääntyvää verkkoa on myös kunnostettava, sillä osa verkosta on teknisen käyttöikänsä tien päässä, Kuusela kertoi.

Lapissa on käynnissä paraikaa isoja rakentamishankkeita. Keminmaan ja Petäjäskosken välinen 400 kilovoltin voimajohtohanke valmistuu loppuvuodesta. Hankekokonaisuus on arvoltaan 55 miljoonaa euroa, sillä voimajohtorakentamisen lisäksi rakennetaan uusia sähköasemia ja kompensointilaitoksia.
- Tämä hankekokonaisuus liittyy ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin välisten vaihtosähköyhteyksien kehittämiseen. Uusi yhteys tarvitaan myös siksi, että sähkönkulutus on kasvanut Kemi-Tornio-alueella.

Toinen Lapin uusi voimajohtohanke kulkee Rovaniemeltä Kittilän kautta Sodankylään. Tämä Petäjäskoski - Isoniemi - Vajukoski 220 kilovoltin voimajohtohanke valmistuu lopullisesti ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa. Voimajohtoa rakennetaan, sillä sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti etenkin Ylläksen, Levin ja Rovaniemen ympäristön alueilla.

- Kuhmossa on lisäksi käynnistynyt vanhan 110 kilovoltin huonokuntoisen johdon uusiminen nykytarpeita vastaavaksi. Uusimistyö tehdään valmiiksi vielä tämän kevään aikana Katerman vesivoimalaitoksen ja Kuhmon sähköaseman välillä. Esisuunnittelussa lisää hankkeita Pohjois-Suomen esisuunnittelussa olevat uudet investoinnit pohjautuvat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, jonka mukaan Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa ja varaudutaan myös uusiin suuriin tuotantolaitoksiin.

Pohjanmaan alueelle tarvitaan lisää siirtokykyä uusien voimalaitosten vuoksi ja nykyinen siirtoverkko on myös tulossa teknisen käyttöikänsä päähän.
- Tämän vuoksi alueen kantaverkon jännitetasossa siirrytään 220 kilovoltista 400 kilovolttiin. Tähän liittyy muun muassa Kokkolasta Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselkään suunnitteilla oleva uusi 400 kilovoltin voimajohto. Tämän voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistymässä kohta puoliin, Kuusela totesi. 

Esisuunnittelussa on Kuuselan mukaan myös jo kolmannen 400 kilovoltin yhdysjohdon rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille. Yhteys tasaa tuulivoiman vaihteluita ja parantaa myös yleisesti säätösähkön ja reservien hyödyntämistä Pohjoismaissa. Lisäksi yhteys pienentää siirtorajoitusten esiintymisriskiä ja mahdollistaa nykyisten yhteyksien joustavamman huollon.

Perämerelle on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja ja mahdollisesti kuudes ydinvoimalaitos muiden sijoitusvaihtoehtojen ohella joko Pyhäjoelle tai Simoon. Nämä hankkeet edellyttävät toteutuessaan lisää voimajohtoja Pohjois-Suomeen.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333