Juurikkaperä-Toivila

Juurikkaperä-Toivila-voimajohdon yleissuunnittelu on käynnistynyt ja siitä vastaa Enersense PN Oy.

Yleissuunnitteluun kuuluvat maastotyöt, joiden yhteydessä suunnitellut pylväspaikat merkitään maastoon, tehdään tarvittavia maastomittauksia ja tutkitaan maaperä merkittyjen pylväspaikkojen kohdalta. Maastotyöt käynnistyvät kesällä 2026 ja päättyvät syksyllä 2027. Yleissuunnittelu valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2027.

YVA-menettelyssä tarkastellaan voimajohtoreittejä noin 100 kilometriä, joista nykyisen johdon paikalle sijoittuu noin 66 kilometriä ja aiemmin käytössä olleeseen maastokäytävään sijoittuu noin 28 kilometriä, toteutuessaan voimajohto on noin 97 kilometriä pitkä. Johtoreitti kulkee pääosin olemassa olevan johdon paikalla ja aiemmin käytössä olleella johtoalueella. Voimajohtoalue levenee noin 12 metriä ja uusi johtokäytävä on leveydeltään noin 62 metriä.

Juurikkaperän ja Toivilan välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä. Uuden kantaverkon sähkönsiirtoyhteyden avulla ja uusiutuvalla energiantuotannolla voidaan korvata Etelä-Suomen fossiilista tuotantoa ja vastata lisääntyvään sähkön kulutukseen. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Kuva 1. Hanke kartalla. Napsauttamalla pääset tarkastelemaan voimajohtohanketta karttapalvelussa.

Reittiosuudella A-B (Juurikkaperä-Petäjävesi) uusi voimajohto sijoittuu Elenia Verkko Oyj:n purettavan 110 kilovoltin voimajohdon paikalle sekä nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon Petäjävesi-Pysäysperä rinnalle. Voimajohdon sijoittuessa purettavan voimajohdon paikalle johtoalueen laajennus on pinta-alallisesti vähäinen ollen koko osuudella noin 9,4 hehtaaria. 

Reittiosuudella B-C (Petäjävesi-Mänttä) uusi voimajohto rakennetaan kiertämään Petäjäveden sähköasema uudessa maastokäytävässä, sijoittuen sen länsipuolelle. Uutta johtoaluetta osuudella on 4,4 hehtaaria. 

Reittiosuudella C-D (Petäjävesi-Mänttä) uusi voimajohto rakennetaan kiertämään Petäjäveden sähköasema suunnitellun Alajärvi-Hikiä 400+110 kilovoltin voimajohdon rinnalle. Uutta johtoaluetta osuudella on 3,8 hehtaaria.  

Reittiosuus D-E (Petäjävesi-Mänttä) uusi 400+110 kilovoltin voimajohto rakennetaan purettavan 110 kilovoltin voimajohdon paikalle. Voimajohdon sijoittuessa purettavan voimajohdon paikalle johtoalueen laajennus on pinta-alallisesti vähäinen ollen koko osuudella noin 45,5 hehtaaria. 

Orattin järven kohdalla tarkastellaan asutuksen kiertävää teknistä vaihtoehtoa, missä voimajohto sijoittuisi uuteen maastokäytävään. Vaihtoehdon toteutuessa johtoalueen laajennus on 59,7 hehtaaria. Kierron yhteydessä nykyinen Orattin järven rannalla sijaitseva 110 kilovoltin voimajohto purettaisiin ja siirrettäisiin uuden voimajohdon yhteyteen.

Reittiosuudella E-I (Petäjävesi-Mänttä) uusi 2x110 kilovoltin voimajohto rakennetaan purettavan 110 kilovoltin voimajohdon paikalle. Voimajohdon sijoittuessa purettavan voimajohdon paikalle johtoalueen laajennus on pinta-alallisesti vähäinen ollen koko osuudella noin 1,3 hehtaaria. 

Reittiosuus E-F (Mänttä-Toivila) uusi 400+110 voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Johtoalueen pinta-ala on osuudella noin 9,3 hehtaaria.

Reittiosuus F-G (Mänttä-Toivila) uusi voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, josta on noin kymmenen vuotta sitten purettu aiemmin paikalla sijainnut voimajohto pois. Uuden johtoalueen pinta-ala on osuudella merkittävin, noin 143 hehtaaria.  

Teknisenä vaihtoehtona tarkastellaan Toivaksen järven kohdalla olevan asutuksen kiertämistä sen eteläpuolelta, missä voimajohto sijoittuisi niin ikään uuteen maastokäytävään. Teknisen vaihtoehdon toteutuessa uuden johtoalueen pinta-ala on osuudella F-G noin 146 hehtaaria. 

Reittiosuus G-H (Mänttä-Toivila) uusi voimajohto rakennetaan nykyisten 400+110 kilovoltin, 400 kilovoltin sekä kahden 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden länsipuolelle. Uutta johtoaluetta osuudella on 9,3 hehtaaria.  Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida tulevaisuudessa hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2026–2027. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2028–2030.

YVA-vaiheen yleisötilaisuudet

Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäisessä vaiheessa on toukokuussa 2025 valmistunut voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Se on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arvio ympäristövaikutuksista on koottu arviointiselostukseksi, jossa on arvioitu voimajohtohankkeen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet.

Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus ja yhteysviranomaiselle tarkoitetut mielipiteet tuli esittää suoraan ELY-keskukselle nähtävillä oloaikana 1.12.2025 - 30.1.2026.

Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiselostusta esiteltiin kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, jotka järjestettiin Jämsässä ja Petäjävedellä.

Voimajohtoreiteistä voi kysyä suoraan myös Fingridin reittisuunnittelun asiantuntijalta.