Harjulinja (Murtoperä-Kauppila)

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta Harjulinjaksi nimettyä 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Pyhäjärven Murtoperälle rakennettavan uuden sähköaseman ja Kangasniemen Kauppilaan rakennettavan uuden sähköaseman välille.

Tarkasteltavalle voimajohtoreitille sijoittuvat kunnat ja kaupungit ovat Pyhäjärven kaupunki, Kiuruveden kaupunki, Pielaveden kunta, Keiteleen kunta, Pihtiputaan kunta, Viitasaaren kaupunki, Vesannon kunta, Rautalammin kunta, Konneveden kunta, Suonenjoen kaupunki, Laukaan kunta, Pieksämäen kaupunki, Hankasalmen kunta ja Kangasniemen kunta. Hanke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntiin. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimineelle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle marraskuussa 2025. Valtakunnallisen virastouudistuksen myötä yhteysviranomaisena on toiminut 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto (LVV).

Nyt YVA-menettelyssä oleva hanke on osa Pyhäjärveltä Kouvolaan suunniteltua suurempaa hankekokonaisuutta. Kangasniemen ja Kouvolan väliselle voimajohtoyhteydelle käynnistyy erillinen YVA-menettely vuonna 2026.

Katso hanke kartalla

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmalausunnon ja muun saadun palautteen perusteella Fingrid on suunnitellut YVA-menettelyn selostusvaiheeseen uusia reittivaihtoehtoja ja reittimuutoksia. YVA-menettelyn selostusvaiheessa tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 594 kilometriä, mistä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 496 kilometriä ja nykyisten voimajohtojen rinnalle noin 98 kilometriä. Toteutuessaan voimajohto on noin 174–255 kilometriä pitkä.

Uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyisen voimajohdon rinnalle rakennettaessa voimajohtoalue levenee nykyisestä tyypillisimmin noin 74 metriä. Tarkasteltavista voimajohtoreiteistä on muodostettu viisi vaihtoehtoa, joista yksi toteutetaan. 

Pyhäjärven Murtoperän ja Kangasniemen Kauppilan välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä.

Energiamurros ja vihreä siirtymä aiheuttavat merkittäviä vahvistustarpeita kantaverkolle. Eteläisemmässä Suomessa luovutaan fossiilisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta ja samalla sähkön käyttö lisääntyy merkittävästi teollisuudessa, jossa puhtaasti tuotetulla sähköllä korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Etelä-Suomen sähkötehon huippukulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä, samalla kun merkittävä määrä nykyistä sähköntuotantoa poistuu. Paikallisen sähköntuotannon poistuessa ja sähkönkulutuksen kasvaessa Etelä-Suomen sähköverkon riippuvuus käyttövarmoista kantaverkon sähkönsiirtoyhteyksistä korostuu entisestään. Samaan aikaan tuotanto keskittyy Länsi- ja Pohjois-Suomeen, jolloin sähkön siirtotarve kantaverkossa pohjois-eteläsuunnassa kasvaa. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Pyhäjärvellä Murtoperän ja Salmelanperän välille rakennetaan kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 96 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Murtoperä-Salmelanperän läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Noin 200 metriä pidemmällä läntisellä vaihtoehdolla pyritään huomioimaan arvokkaampaa talousmetsää ja sijoittamaan voimajohto peltojen läheisyyteen sekä etäämmälle rakennuksista.

Salmelanperällä reitti jakautuu kahteen vaihtoehtoon. Läntisellä reitillä Pyhäjärven Salmelanperän ja Viitasaaren Kolkun välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuuksilla, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella Pyhäjärven Vuohtomäeltä Kaakkomäelle rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Pyhäjärven Haapamäelle on rajattu suunnittelualue, johon tarkastellaan sähköaseman sijoittamista.

Itäisellä reitillä Pyhäjärven Salmelanperän ja Keiteleen Sulkavanjärven välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Pyhäjärven Huutoperälle on rajattu suunnittelualue, johon tarkastellaan sähköaseman sijoittamista. Johto-osuudella tarkastellaan Kalttosen läntistä ja itäistä vaihtoehtoa Pyhäjärven, Kiuruveden, Pihtiputaan, Pielaveden ja Keiteleen kuntien alueella. Noin 150 metriä pidemmällä läntisellä vaihtoehdolla pyritään huomioimaan itäistä vaihtoehtoa enemmän Pielaveden Kalttoisten kylän asutusta.

Keiteleellä Sulkavanjärven ja Kummunkylän välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuudella, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella Keiteleen Rauhanmäeltä Kummunkylään rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin nykyinen johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Keiteleellä Pasalan läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Itäinen vaihtoehto on noin 220 metriä lyhyempi ja sillä pyritään huomioimaan läntistä vaihtoehtoa enemmän Pasalan ja Kantokylän asutusta. Keiteleen Korvenkylälle on rajattu suunnittelualue, johon tarkastellaan sähköaseman sijoittamista.

Läntisellä reitillä Viitasaarella reitti jakautuu ensin kahteen vaihtoehtoon Kolkussa ja uudestaan kahteen vaihtoehtoon hieman etelämpänä Kumpumäellä. Viitasaaren Kolkun ja Kumpumäen, Kolkun ja Keiteleen Kummunkylän, Kumpumäen ja Vesannon Ahvenisen sekä Kumpumäen ja Vesannon Pelleskylän väleille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Viitasaaren Kumpumäelle ja Keiteleen Pahkämäelle on rajattu suunnittelualueet, joille tarkastellaan sähköaseman sijoittamista. Viitasaaren Kumpumäen ja Vesannon Ahvenisen välillä tarkastellaan Viitasaarella Iso-Suojärven läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Läntinen vaihtoehto on noin 20 metriä lyhyempi ja reittejä on pyritty sijoittamaan itäistä vaihtoehtoa enemmän pelloille.

Keiteleen Kummunkylän ja Vesannon Pelleskylän sekä Vesannon Pelleskylän ja Ahvenisen väleille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenisi noin 74 metriä.

Keiteleen Kummunkylän ja Vesannon Myllylänkankaan välille rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 96 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Vesannolla Sahinmäen läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Läntinen vaihtoehto on noin sata metriä pidempi, mutta reitit sijoittuvat itäistä vaihtoehtoa enemmän metsäalueille, joista puusto on jo poistettu.

Läntisellä reitillä Vesannon Ahvenisen ja Konneveden Lapunmäen välille rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella välillä Ahveninen-Varuskunta, jolloin nykyinen johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Uuden maastokäytävän osuudella välillä Varuskunta-Lapunmäki, rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä.

Konneveden Lapunmäen ja Kangasniemen Kauppilan suunnittelualueen välillä tarkastellaan Lapun-mäki-Kauppilan läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Itäinen vaihtoehto on noin viisi kilometriä läntistä vaihtoehtoa lyhyempi ja se on pyritty sijoittamaan hieman enemmän pelloille.

Lapunmäki-Kauppilan läntisellä vaihtoehdolla rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuudella välillä Lapunmäki-Hannunmäki, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 96 metriä. Nykyisten 400 ja 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle sijoittuvalla osuudella välillä Hannunmäki-Kauppila, rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin nykyinen johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Konnevedellä Peltomäen läntistä ja itäistä alavaihtoehtoa. Läntinen alavaihtoehto on noin 80 metriä pidempi, ja tällä pyritään lieventämään Hänniskyläntien lähialueen asutukselle kohdistuvia maisemavaikutuksia.

Lapunmäki-Kauppilan itäisellä vaihtoehdolla rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuudella välillä Lapunmäki-Läyniönsuo, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Nykyisten 400 ja 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle sijoittuvalla osuudella välillä Läyniönsuo-Kauppila, rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin nykyinen johtoalue levenisi noin 74 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Hankasalmella Läyniönsuon läntistä ja itäistä alavaihtoehtoa. Itäinen alavaihtoehto on noin 200 metriä lyhyempi läntiseen verrattuna, mutta se sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään, kun taas läntinen alavaihtoehto sijoittuu osittain nykyisten voimajohtojen rinnalle. Itäinen alavaihtoehto huomioi Läyniönsuolle mahdollisesti tulevan aurinkovoima-alueen.

Itäisellä reitillä Vesannon Myllylänkankaan ja Suonenjoen Iso-Peuran välille rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuuksilla, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 96 metriä. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella Rautalammin Tyyrinvirralta Vehkamurtoon rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa, jolloin johtoalue levenisi noin 74 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Rautalammilla ja Suonenjoella Rautalammin läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Läntinen vaihtoehto on noin kaksi kilometriä itäistä vaihtoehtoa lyhyempi, mutta itäinen vaihtoehto sijoittuu noin 5,4 kilometriä nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle välillä Lonkari-Vehkamurto, kun taas läntinen vaihtoehto sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään. Suonenjoen Iso-Peuran kohdalla tarkastellaan vain hieman toisistaan poikkeavia vaihtoehtokohtia, joissa valittava reitti määräytyisi sen mukaan, mitkä ympäristön pidemmät reittivaihtoehdot valittaisiin toteutusvaihtoehdoksi.

Suonenjoen Iso-Peuran ja Kangasniemen Kauppilan suunnittelualueen välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Suonenjoella, Rautalammilla ja Pieksämäellä Ahveninen-Mehtiön läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Itäinen vaihtoehto on noin 500 metriä läntistä vaihtoehtoa pidempi, mutta itäisellä vaihtoehdolla pyritään lieventämään luontoon kohdistuvia vaikutuksia (läntisellä vaihtoehdolla esim. Mehtiönkoski). Itäinen vaihtoehto sijoittuu myös rakentamisen kannalta parempaan maastoon.

Edellä kuvatuilla johto-osuuksilla on myös muutamia haasteellisia suunnittelutilanteita, joissa johtoalueen kaventamiseksi on alustavasti suunniteltu käytettävän yhteispylväsrakenteita (T-pylväitä), jotka mahdollistavat kahden 400 kilovoltin voimajohdon sijoittamisen yhteen pylvääseen. Yhteispylväsrakennetta käyttämällä uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 56 metriä ja nykyisen voimajohdon rinnalle sijoittuessa johtoalue levenee noin 35 metriä. Lopulliset pylväsrakenteet valitaan hankkeen jatkosuunnittelussa.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2030. Hankkeen rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.