28.7.2020 11.31
Ajankohtaista, Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1. - 30.6.2020

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2019 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.

  • Liikevaihtoa laskivat lämpimän talven aiheuttama sähkönkulutuksen pieneneminen, joka vaikuttaa suoraan kantaverkkotuottoihin, sekä matalammasta sähkön hinnasta johtuva tasesähkön halpeneminen. Jälkimmäinen näkyy myös alhaisempina tasesähkön kuluina.
  • Konsernin liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta laski kantaverkkotuottojen alenemisen sekä lisääntyneiden reservikulujen seurauksena. Kauden voittoon vaikutti lisäksi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten käyvän arvon negatiivinen muutos sekä Nord Pool -osakkeiden myynnin positiivinen vaikutus rahoituserissä.
  • Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet toistaiseksi hyvin rajalliset.
  • Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 41,4 (44,6) terawattituntia.
  • Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 34,3 (34,8) terawattituntia, joka vastasi 76,3 (74,3) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

 

AVAINLUVUT   1-6/20 1-6/19 muutos % 1-12/19
Liikevaihto MEUR 343,4 415,2 -17,3 789,4
Investoinnit, brutto MEUR 70,3 59,0 19,1 126,9
– investoinnit liikevaihdosta % 20,5 14,2   16,1
Henkilöstökulut MEUR 16,3 16,0 1,8 26,4
Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta MEUR 70,9 89,0 -20,3 142,1
– liikevaihdosta % 20,6 21,4   18,0
Liikevoitto MEUR 55,2 66,8 -17,3 115,5
– liikevaihdosta % 16,1 16,1   14,6
Voitto ennen veroja MEUR 58,5 69,0 -15,2 105,8
– liikevaihdosta % 17,0 16,6   13,4
Kauden voitto MEUR 48,2 55,9 -13,7 84,6
Kauden laaja tulos MEUR 49,3 55,9 -11,9 84,7
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen MEUR 101,7 94,4 7,8 263,1
Omavaraisuusaste kauden lopussa % 28,0 33,9   32,0
Korollinen nettovelka kauden lopussa MEUR 1 035,8 1 036,1 0,0 1 037,2
Nettovelkaantumissuhde kauden lopussa   1,6 1,5   1,5
Tulos/osake 14 500,57 16 808,26 -13,7 25 452,50
Osinko/A-osake       58 500,00
Osinko/B-osake       21 400,00
Oma pääoma/osake 190 921,32 212 874,71 -10,3 206 213,21
Osinko/tulos A-osake %       234,9
Osinko/tulos B-osake %       86,0
Osakkeiden lukumäärä          
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078   2 078
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247   1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325   3 325

 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Sääolosuhteet pääroolissa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla”

Sähköjärjestelmä ja sähkömarkkinat ovat perinteisesti olleet voimakkaasti sääolosuhteista riippuvaisia. Kuluvan vuoden alkupuolella sää on näytellyt pääroolia pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla: poikkeuksellisen leuto talvi ja siitä seurannut merkittävä sähkön kulutuksen lasku, kovat sateet ja niistä seurannut hyvä vesivoiman saatavuus, voimakkaat tuulet ja runsas tuulivoiman tuotanto sekä Suomen erityispiirteenä pohjoisen kevättulvien aiheuttama niukkuus säätövoimaan. Talven huippukulutus jäi Suomessa 12 400 megawatin tasolle, joka on pienin kulutushuippu tällä vuosituhannella.

Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat johtaneet Pohjoismaissa erittäin alhaisiin sähkön markkinahintoihin ja suuriin hintaeroihin eri alueiden välillä. Suomi on tuonut Ruotsista sähköä hyödyntämällä maiden välisen siirtokapasiteetin täysimääräisesti, mutta siirtokapasiteettimme ei ole riittänyt täyttämään markkinoiden tarvetta. Olemme panostaneet viime vuosina rajasiirtoyhteyksien luotettavuuteen ja Fingridin rajasiirtoyhteydet ovatkin toimineet erittäin hyvin koko alkuvuoden ajan. Tavoitteenamme on tarjota sähkömarkkinoiden käyttöön joka päivä kaikki mahdollinen siirtokapasiteetti, jonka sähköjärjestelmän käyttövarmuus sallii ja tässä tavoitteessa olemme onnistuneet hyvin.

Sääolosuhteiden seurauksena Fingridin alkuvuoden talouskehitys on ollut edellistä vuotta heikompi. Sähkön kulutuksen laskun seurauksena kantaverkkotuotot pienenivät edelliseen vuoteen verrattua. Markkinatilanne aiheutti myös Venäjän siirron rajasiirtotuottojen laskun. Kevään poikkeuksellinen tulvakausi nosti tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen tarvittavien reservien hintoja useiden viikkojen ajan, mikä kasvatti yhtiön kustannuksia.

Koronapandemia ei ole vaikuttanut merkittävästi sähkön kulutukseen Suomessa ja Suomen sähköjärjestelmä on toiminut normaalisti. Pandemian aikana olemme keskittyneet toimintamme jatkuvuuteen, mutta olemme samalla pyrkineet pitämään muunkin liiketoimintamme vakaana. Siirtovarmuutemme on ollut erittäin hyvä. Investointihankkeemme ovat edenneet poikkeusolosuhteissakin suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Suurista sähkönsiirtohankkeista Metsälinja ja kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin ovat osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa. Tuulivoiman liittäminen Suomen kantaverkkoon työllistää meitä todella paljon ja meneillään on enemmän hankkeita kuin koskaan aiemmin Fingridin historiassa.

Menestyksemme perustuu tänään ja huomenna osaaviin ihmisiimme ja ainutlaatuiseen yrityskulttuuriimme, josta osoituksena sijoituimme upeasti sijalle seitsemän Great Place to Work -tutkimuksessa keskisuurten yritysten sarjassa. Esimerkkinä maailmanluokan laadusta ja kustannustehokkuudesta on sijoittumisemme kärkisijoille kunnossapidon tehokkuutta mittaavassa ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa, jossa saimme ainoana yhtiönä ”huippusuoriutuja”-maininnat sekä voimajohtojen että sähköasemien osalta.

Taloudellinen tulos 

Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 343,4 (415,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 199,8 (209,3) miljoonaan euroon johtuen poikkeuksellisen lämpimästä alkuvuodesta, mikä vähensi sähkön kulutusta. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus Suomessa oli 41,4 (44,6) terawattituntia. Tasesähkön myyntituotot laskivat 120,9 (175,2) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta tasesähkön alhaisesta hinnasta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat edellisvuoden tasolta 1,5 (5,4) miljoonaan euroon alhaisemman siirtovolyymin vuoksi. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,4 (0,6) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuun kulut olivat 273,0 (326,9) miljoonaa euroa. Alhaisemman tasesähköhinnan vuoksi tasesähkön kulut laskivat viimevuotisesta tasosta 106,2 (162,5) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut olivat 24,5 (25,7) miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2020 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu noin 98 (96) prosenttia 25,4 (27,2) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu noin 100 (100) prosenttia 4,6 (5,3) euron keskihintaan megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 33,4 (26,6) miljoonaan euroon, mikä aiheutui tulva-ajan korkeasta hintatasosta.

Katsauskauden poistot olivat 49,0 (48,7) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut nousivat 10,6 (7,9) miljoonaan euroon tasasähköyhteyksien ja jännitteen kompensointilaitteiden kunnossapitokustannusten kasvun seurauksena. Henkilöstökulut olivat 16,3 (16,0) miljoonaa euroa.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 55,2 (66,8) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 58,5 (69,0) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen laskulla (muutos -13,4 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 48,2 (55,9) miljoonaa euroa ja laaja tulos 49,3 (55,9) miljoonaa euroa.

Rahoitus

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 101,7 (94,4) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 28,0 (33,9) prosenttia. IFRS 16 standardin vaikutus oman pääoman osuuteen oli 0,4 prosenttiyksikköä pienentävä.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 4,3 (1,7) miljoonaa euroa positiivisia, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 4,7 miljoonaa euroa positiivinen (9,7 miljoonaa euroa positiivinen). Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 0,4 miljoonaa euroa negatiivinen (0,3 miljoonaa euroa positiivinen). Konsernin rahoitustuottoja kasvatti katsauskaudella Nord Pool-osakkeista näiden myynnin seurauksena saatu 8,4 miljoonan euron osinko. Nettorahoituskuluihin sisältyi vuonna 2019 käyttöönotetun IFRS 16 standardin myötä 0,3 (0,3) miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista.

Korolliset lainat olivat 1 261,3 (1 133,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 044,1 (898,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 217,2 (234,6) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyi raportointipäivänä IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,7 (34,0) miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa erääntyviä oli 2,4 (3,0) miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 29,3 (31,0) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä muut rahoitusvarat olivat katsauskauden lopussa 225,5 (96,6) miljoonaa euroa. Kasvu johtui rahavirtaan sisältyvien pullonkaulatuottojen merkittävästä kasvusta ja uusista pitkäaikaisista rahoitusjärjestelyistä, jotka on tehty jälleenrahoitusriskien minimoimiseksi alkuvuonna olleen rahamarkkinoiden kriisin vuoksi. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 225 miljoonan euron suuruiset maksuvalmiutta varmistavat rahoitusjärjestelyt, jotka koostuvat sitovista- ja ei-sitovista kahdenvälisistä järjestelyistä pankkien kanssa.

Siirtokapasiteetin varmistaminen

Suurista sähkönsiirtohankkeista Metsälinja ja kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin ovat osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa.

Metsälinja lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Noin 300 kilometrin pituinen, 400 kilovoltin siirtoyhteys rakennetaan nykyisten voimajohtojen paikalle tai rinnalle ja sen reitti kulkee Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle. Työmaa on edennyt hyvin ja noin puolet koko voimajohdon perustuksista on saatu valmiiksi. Metsälinjaan liittyvät Petäjäveden ja Toivilan sähköasemien muutostyöt ovat myös meneillään.

Fingrid valmistelee yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin puolelle Messaureen. Vuonna 2025 valmistuva voimajohto tasaa maiden välisiä hintaeroja ja parantaa sähkön riittävyyttä Suomessa. Fingridin ja Svenska kraftnätin yhteishanke on nimetty Euroopan komission yhteisen edun mukaisten hankkeiden (Projects of Common Interest, PCI) listalle. Suomen ja Ruotsin energiaviranomaiset tekivät maaliskuussa päätöksen investointiin liittyvän kustannustenjaon periaatteista. Hankkeen arvioitu investointikustannus on 250-300 miljoonaa euroa, josta puoleen kustannuksista haetaan Connecting Europe Facility -tukea. Tuen myöntämisestä päättää EU:n innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto INEA. 

Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin alueille sijoittuvat Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset etenevät aikataulun mukaisesti. Voimajohdon rakentaminen on käynnissä ja hanke valmistuu vuoden 2022 keväällä.

Parhaillaan sähköasemaprojekteja on toteutusvaiheessa 29 kappaletta. Näistä vuonna 2020 valmistuu yhdeksän sähköasemaa, vuoden 2021 aikana 11 sähköasemaa ja vuonna 2022 loput yhdeksän sähköasemaa. Uudet sähköasemahankkeet sijoittuvat tasaisesti ympäri Suomea, painottuen kuitenkin Metsä- ja Rannikkolinja -yhteyksien varrelle.

Katsauskaudella Fingridissä tehtiin lukuisia investointipäätöksiä. Erityisesti tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon on lisännyt investointitarpeita.

  • Kristiinankaupungin, Vaasan ja Seinäjoen välisellä alueella on suunnitteilla tuulivoimaa yhteensä noin 4 000 megawattia. Haapajärven kunnan alueella ja sen ympäryskunnissa on suunnitteilla yli 1 000 megawatin edestä tuulivoimahankkeita. Fingrid on tehnyt investointipäätökset Haapajärven kuntaan suunnitellun Pysäysperän sähköaseman rakentamisesta sekä Teuvan kuntaan suunnitellun Kärppiön sähköaseman rakentamisesta. Hankkeiden investointikustannukset ovat yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Investoinnit käsittävät sähköasemahankkeet sekä johtojärjestelyt sähköasemien ympärillä voimajohtojen liittämiseksi uusille asemille. Sähköasemien suunniteltu käyttöönotto on kesällä 2022.

  • Vantaan Tammistossa uusitaan 400/110 kilovoltin sähköasema. Investoinnilla parannetaan pääkaupunkiseudun sähkönsaannin käyttövarmuutta. Tammiston sähköasema on yksi pääkaupunkiseutua syöttävistä sähköasemista ja keskeinen kantaverkon solmukohta. Hankkeen rakennustyöt aloitetaan vuoden 2021 kesäkuussa. Uuden sähköaseman käyttöönotto on vuoden 2022 lopussa.
     
  • Lappeenrannassa uusitaan Luukkalan 110 kilovoltin sähköasema. Luukkalan sähköasema on merkittävä Etelä-Karjalan ja Lappeenrannan sähkönsiirron kannalta: sieltä lähtee useita kantaverkon rengasyhteyksiä ja sähköasemalta siirretään sähköä Lappeenrannan kaupungille sekä alueella sijaitsevalle teollisuudelle. Hanke valmistuu syksyllä 2023.
     
  • Kalajoella sijaitsevan Jylkän sähköasemaa laajennetaan ja sähköasemalle rakennetaan kolmas muuntaja. Sähköasemasta on näin tulossa Suomen merkittävin tuulivoimatuotannon liityntäkohta. Hanke valmistuu vuoden 2022 aikana.

 

Fingrid sijoittui maaliskuussa kärkisijoille ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa ja sai ainoana yhtiönä huippusuoriutuja-maininnat sekä voimajohtojen että sähköasemien osalta. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa.

Yhtiö ilmakuvaa kantaverkon voimajohdot kesän 2020 aikana. Kuvattavana on noin 12 000 kilometriä voimajohtoja, mikä on laajamittaisin Suomen kantaverkolle koskaan tehty kuvaus. Aiemmin kantaverkkoa on kuvattu 2 000 kilometriä. Ilmakuvauksien avulla päivitetään kantaverkon dokumentaatio ajan tasalle, arvioidaan verkon kuntoa ja suunnitellaan tulevia kunnossapitotöitä.

Käyttövarmuuden hallinta

Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 41,4 (44,6) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 3,5 (2,2) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 44,9 (46,8) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 34,3 (34,8) terawattituntia, mikä oli 76,3 (74,3) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 30,7 (32,5) terawattituntia, mikä oli 74,1 (72,9) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.

Kuluvan vuoden sähkön kulutushuippu saavutettiin Suomessa 28. helmikuuta, jolloin kulutus nousi vajaaseen 12 400 megawattiin. Huippukulutuslukema on koko vuosisadan alhaisin, johon syynä ovat poikkeuksellisen lauha sää ja eri alojen työtaistelut, jotka sulkivat teollisuutta. Huippukulutustilanteessa kotimaista tuotantoa oli 9 849 megawattia ja nettotuontia oli 2 539 megawattia. Sähkön riittävyys ei ollut vaarassa talvella 2019-2020. 

Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ollut merkittäviä häiriöitä. Suomen sähköjärjestelmä toimi kokonaisuudessaan normaalisti katsauskaudella vallinneesta koronapandemiasta huolimatta. Kevään poikkeuksellinen tulvakausi nosti tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen tarvittavien reservien hintoja useiden viikkojen ajan.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 9,3 (7,2) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,4) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä lukuun ottamatta lyhyitä huoltokatkoja.
Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa 3,3 (1,7) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta katsauskaudella vain hyvin pieniä määriä. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti, EstLink1-yhteys oli kuitenkin suunnitellusti osittain rajoitettuna yhteyden automaatiotestauksen aikana maaliskuussa ja vuosihuollon yhteydessä kesäkuussa.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 1,2 (4,2) terawattituntia. Syynä tuonnin pienentymiseen on ollut edullinen sähkönhinta Pohjoismaissa. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjän ja Suomen välillä oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä. Sähkön tuonti Venäjältä oli alkuvuoden aikana huomattavasti vähäisempää kuin edellisellä katsauskaudella 2019. Suomesta vietiin sähköä Venäjälle useita kertoja helmi-kesäkuussa. Määrällisesti siirtomäärät Venäjälle jäivät kuitenkin hyvin vähäisiksi. Syynä vientiin on ollut edullinen sähkönhinta Pohjoismaissa. Vuorokauden sisäinen vaihtelu sähkön tuonnin osalta on edelleen suurta.

Sähkömarkkinat

Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 10,53 (41,22) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 23,23 (42,42) euroa megawattitunnilta.

Maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien ruuhkaantumisesta johtuvat pullonkaulatuotot kasvoivat kokonaisuudessaan edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot kasvoivat tammi-kesäkuussa 104,0 (30,0) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta sääolosuhteiden aiheuttamasta aluehintaerojen kasvusta Suomen ja Ruotsin välillä. Leuto talvi sekä runsas vesitilanne ovat johtaneet sähkön tukkuhinnan merkittävään laskuun, ja Ruotsissa sähkön hinta on laskenut selvästi Suomea enemmän, mikä on seurausta vesivoiman suuremmasta osuudesta Ruotsin ja Norjan sähköjärjestelmissä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot tammi-kesäkuussa kasvoivat 20,7 (11,0) miljoonaan euroon. Myös Virossa aluehinta on laskenut leudon sään ja pohjoismaisen hintatason laskun seurauksena, mutta Viron hintataso on pysytellyt kuitenkin Suomen hintatasoa korkeampana. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid kohdistaa saadut pullonkaulatuotot sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.

Fingridin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvä muutamaa lyhytkestoista häiriötä lukuun ottamatta. Vuodenvaihteessa Estlink 2 -yhteydellä ilmeni teknisesti vaikea vika, jonka vuoksi yhteys oli tammikuun alussa useita vuorokausia pois käytöstä. Muuten häiriöiden syiden selvittämisessä ja vikojen korjaamisessa on onnistuttu hyvin, ja yhteydet on onnistuttu palauttamaan nopeasti takaisin markkinoiden käyttöön. Tarkastelujaksolla tapahtuneista häiriöistä aiheutuneet vastakauppakulut ovat olleet pienet edellisvuoteen verrattuna.

Fingrid toteuttaa parhaillaan sähkömarkkinoiden kehityshankkeita, joiden tavoitteena on lisätä joustavuutta sähkömarkkinoille ja mahdollistaa sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon ja kuluttajien osallistuminen markkinoille.

Pohjoismaisessa tasehallintahankkeessa ja siihen liittyvässä ”varttitasehankkeessa” uudistetaan pohjoismaisia säätö- ja reservisähkön markkinapaikkoja, muutetaan tasehallintamalli ja otetaan käyttöön 15 minuutin taseselvitys. Vartin taseselvitys mahdollistaa jatkossa 15 minuutin sähkömarkkinat nykyisen tunnin sijaan. Siirtymisellä 15 minuutin taseselvitykseen ja 15 minuutin sähkömarkkinoihin on merkittävä vaikutus sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainotukseen sekä markkinatoimijoiden toimintaan. Suomi siirtyy 15 minuutin taseselvitykseen yhtä aikaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Osana tasehallinnan uudistamista siirrytään yksitasemalliin, jossa sähköntuotanto, -kulutus ja -kaupat käsitellään samassa taseessa.

Toukokuussa pohjoismaisen tasehallintahankkeen ohjausryhmä vahvisti pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteisen ehdotuksen ottaa 15 minuutin taseselvitysjakso käyttöön vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä. Varttitaseen käyttöönotolle on haettu poikkeusta kaikissa Pohjoismaissa 22.5.2023 saakka. Fingrid lähetti poikkeushakemuksen sääntelyviranomaiselle kesäkuun alussa.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt arvioivat kesäkuussa, että yksitasemallin käyttöönotto saattaa viivästyä noin puoli vuotta, jolloin malli otetaan käyttöön vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä.

Sähköpörssien välinen kilpailu alkoi Pohjoismaissa kesäkuun alussa. Kilpailun käynnistyttyä 12 pohjoismaisella tarjousalueella voi toimia vuorokausimarkkinoilla useita viranomaisten hyväksymiä sähkömarkkinaoperaattoreita. Kilpailun käynnistyminen lisää markkinatoimijoiden vaihtoehtoja kaupankäyntipalvelujen hankintaan, syventää Euroopan sähkömarkkinoiden yhdentymistä ja hyödyttää myös Pohjoismaiden markkinoita. Pohjoismaat on Euroopan toinen alue, jossa toteutetaan sähköpörssien välinen kilpailu.

Fingrid rakentaa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-järjestelmää, joka on yhtiön suurin tietojärjestelmäinvestointi. Datahubiin kerätään tiedot noin 3,7 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Järjestelmän rakentaminen etenee vaiheittain välitavoitteiden mukaisesti yhdessä toimialan toimijoiden kanssa. Osalla jakeluverkonhaltijoista ja vähittäismyyjistä on edelleen haasteita toteuttaa tavoiteaikataulussa tarvittavia muutoksia omissa asiakas- ja mittaustiedonhallintajärjestelmissä. Datahub otetaan käyttöön helmikuussa 2022.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 390 (383), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 344 (331). Henkilöstökulut olivat 16,3 (16,0) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 14,0 (13,3) miljoonaa euroa eli 4,1 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.

Fingrid on varautunut hyvin poikkeaviin tilanteisiin. Koronapandemiasta huolimatta yhtiön perusliiketoimintaa pystyttiin jatkamaan poikkeusoloissa lähes normaalisti siirtymällä pääosin etätyöskentelyyn.

Fingrid sijoittui helmikuussa seitsemänneksi Great Place to Work -tutkimuksessa keskisuurten yritysten sarjassa. Suomen parhaat työpaikat -tunnustus myönnetään vuosittain organisaatiolle, joka on hyvä työpaikka sekä työntekijöiden että henkilöstöjohtamisesta tehdyn arvion perusteella. Fingrid osallistui tutkimukseen jo viidennen kerran, edellinen sijoitus vuonna 2018 oli kymmenes.

Fingrid on tänäkin vuonna mukana Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa, jonka tarkoitus on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän laadukkaita kesätyöpaikkoja ja onnistuneita kesätyökokemuksia. Koronapandemiasta huolimatta yhtiö työllistää noin neljäkymmentä kesätyöntekijää eri tehtävissä ja eri puolella Suomea.

Muut asiat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 20.3.2020 vuoden 2019 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 100 100 150,00 euroa maksettiin 25.3.2020. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi ja hallituksen varapuheenjohtajana Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet ovat Sanna Syri ja Esko Torsti sekä uutena hallituksen jäsenenä Hannu Linna.

Fingrid Oyj tiedotti 5.12.2019 tehneensä yhdessä Nord Pool Holding AS:n muiden omistajien kanssa sitovan sopimuksen myydä 66 prosenttia yhtiön osakkeista Euronextille. Kauppa toteutui 15.1.2020.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Työtapaturmaan liittyen rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa vastaan on nostettu Espanjassa yksityisoikeudellinen vahingonkorvauskanne sekä sosiaaliturvaperusteisia korvauksia koskeva kanne. Fingrid ei pidä kanteiden menestymistä sitä vastaan todennäköisenä ja yhtiön näkemyksen mukaan oikeudenkäynneillä tai niiden lopputuloksilla ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Yhtiön 400 MVA muuntajahankintaan 2022-2025 liittyvästä päätöksestä sulkea tarjoaja kilpailutuksesta on tehty valitus markkinaoikeuteen 30.6.2020. Yhtiö on tehnyt hankinnan keskeytyspäätöksen 14.7.2020. Yhtiön näkemyksen mukaan hankinnan keskeytyspäätöksellä ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 28.7.2020 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 19 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 950,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 48 148 650,00 euroa osinkoa maksetaan 31.7.2020.

Fingrid-konsernin tilikauden 2020 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan aiemmin ilmoitetun mukaisesti laskevan hieman edellisen vuoden tasosta. Yhtiön oman laskelman mukaan kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos vuodelta 2020 päätyy alijäämäiseksi. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Tuotot ja kulut riippuvat Pohjoismaiden ulkolämpötilasta, tuulisuudesta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista. Nämä vaikuttavat sähkön tuotantoon ja kulutukseen ja edelleen sähkön siirtoon ja hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419