23.4.2020 11.00
Ajankohtaista, Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.−31.3.2020

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja. Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2020 ja vastaavalla jaksolla 2019, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

  • Tammi-maaliskuun tavallista lämpimämpi sää ja siitä seurannut alhaisempi sähkön kulutus laski yhtiön liikevaihtoa ja tulosta. Muutoin alkuvuosi on sujunut odotusten mukaisesti.
  • Katsauskauden liikevaihto oli 199,6 (256,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta 65,2 (78,7) miljoonaa euroa. Yhtiön kannattavuus on edelleen hyvä. Maksuvalmius on myös edelleen hyvä tehtyjen jälleenrahoitustoimenpiteiden ansiosta.
  • Korona-epidemian vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet toistaiseksi hyvin rajalliset.

 

Toimitusjohtajan katsaus: ”Lämmin alkuvuosi heikensi tulosta”

Leudon talven seurauksena alkuvuoden sähkön kulutus on ollut poikkeuksellisen alhainen. Sähkön käyttö on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna lähes kymmenen prosenttia. Päätimme viime vuoden lopulla pitää vuoden 2020 sähkön siirtohinnat vuoden 2019 tasolla. Sähkön kulutuksen laskusta johtuen yhtiön alkuvuoden talouskehitys on siten ollut edellistä vuotta heikompi. Aiemman tulosohjauksen mukaisesti Fingrid-konsernin tilikauden 2020 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan hieman laskevan vuoden 2019 tulokseen verrattuna.

Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat vaikuttaneet koko pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaan. Leudosta talvesta johtuen talven huippukulutus jäi noin12 400 MWh/h tasolle, joka on pienin kulutushuippu tällä vuosituhannella. Lämmin talvi ja siitä seurannut alhainen kulutus yhdistettynä runsaaseen vesivoiman ja tuulivoiman saatavuuteen ovat johtaneet Pohjoismaissa erittäin alhaisiin sähkön hintoihin ja suuriin aluehintaeroihin. Suomi on tuonut Ruotsista sähköä hyödyntämällä maiden välisen siirtokapasiteetin täysimääräisesti, mutta olemassa oleva siirtokapasiteetti ei ole riittänyt täyttämään markkinoiden todellista tarvetta. Tämän seurauksena maiden välille on syntynyt ajoittain suuria hintaeroja. Rajasiirtoyhteyksien korkea käytettävyys tällaisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää. Onnistuimme tässä erinomaisesti, sillä alkuvuonna tasasähköyhteyksillämme ei ollut yhtään häiriötä. Fingridin taloudessa markkinatilanne näkyy lisääntyneinä pullonkaulatuottoina, jotka käytämme tuleviin markkinoiden toimintaa parantaviin siirtoverkkoinvestointeihin.

Olemme pyrkineet suojautumaan koronaepidemialta huolellisesti ja otimme hyvissä ajoin käyttöön poikkeusjärjestelyt. Keskeisenä yhteiskunnallisena toimijana olemme varautuneet hyvin erilaisiin poikkeaviin tilanteisiin. Olemme keskittyneet toimintamme jatkuvuuteen, mutta olemme samalla pyrkineet pitämään muutenkin liiketoimintamme käynnissä mahdollisimman hyvin. Investointihankkeemme ovat edenneet poikkeusolosuhteissakin suunniteltujen aikataulujen mukaisesti.

Koronaepidemia ei ole alkuvaiheessa vaikuttanut merkittävästi sähkön kulutukseen Suomessa ja Suomen sähköjärjestelmä on toiminut normaalisti. Koronaepidemian mahdollisesti aiheuttama taloudellinen taantuma laskisi toteutuessaan suomalaisen teollisuuden sähkön kulutusta. Tämä johtaisi lyhyellä aikavälillä kantaverkkotuottojen laskuun, mikä sitten kompensoitaisiin tulevina vuosina taloudellisen sääntelymallin mukaisesti. Uusi taloudellisen sääntelyn valvontajakso alkoi vuoden 2020 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

 

Avainluvut

M€ 1−3/20 1−3/19 muutos % 1−12/19
Liikevaihto 199,6 256,1 -22,0 789,4
Liikevoitto* 65,2 78,7 -17,1 142,1
Voitto ennen veroja 38,9 59,4 -34,4 105,8
Kauden voitto 32,9 47,4 -30,7 84,6
Investoinnit, brutto 30,6 32,4 -5,4 126,9
Liiketoiminnan nettorahavirta** 68,5 97,3 -29,6 147,7
Korollinen nettovelka 1 066,4 1 049,0 1,7 1 037,2
Taseen loppusumma 2 133,2 2 101,0 1,5 2 145,1
Omavaraisuusaste % 29,0 33,3   32,0
* Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
** Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen

 

  • Liikevaihtoa laskivat lämpimän talven aiheuttama sähkönkulutuksen pieneneminen, joka vaikuttaa suoraan kantaverkkotuottoihin, sekä matalammasta sähkön hinnasta johtuva tasesähkön halpeneminen. Jälkimmäinen näkyy myös alhaisempina tasesähkön kuluina.
  • Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta laski kantaverkkotuottojen alenemisen myötä. Kauden voittoon vaikutti lisäksi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköfutuurien käyvän arvon negatiivinen muutos.

 

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

  • Tammi-maaliskuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ollut merkittäviä häiriöitä.
  • Fingridin tasasähköyhteyksillä ei ollut katsauskauden aikana yhtään häiriötä.
  • Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 22,8 (25,3) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,4 (18,6) terawattituntia, mikä oli 75,0 (71,3) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 16,6 (17,8) terawattituntia, mikä oli 72,9 (70,4) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
  • Sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin 28.2.2020. Kulutushuipputunnilla sähkön kulutuksen keskiteho oli noin 12 400 megawattia, mikä on alhaisin lukema tällä vuosituhannella.
  • Yhtiö sijoittui kärkisijoille ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa ja sai ainoana yhtiönä huippusuoriutuja-maininnat sekä voimajohtojen että sähköasemien osalta. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa.
  • Fingrid Oyj tiedotti 5.12.2019 tehneensä yhdessä Nord Pool Holding AS:n muiden omistajien kanssa sitovan sopimuksen myydä 66 prosenttia yhtiön osakkeista Euronextille. Kauppa toteutui 15.1.2020.
  • Korona-epidemiasta huolimatta Fingridin investoinnit ja kunnossapitotyöt etenivät suunniteltujen aikataulujen ja budjettien mukaisesti.
  • Fingrid sijoittui sijalle seitsemän Great Place to Work –tutkimuksessa keskisuurten yritysten sarjassa.
  • Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 20.3.2020 vuoden 2019 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 100 100 150,00 euroa maksettiin 25.3.2020. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi ja hallituksen varapuheenjohtajana Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet ovat Sanna Syri ja Esko Torsti sekä uutena hallituksen jäsenenä Hannu Linna.
  • Yhtiö vahvisti maksuvalmiutta uusilla kahdenvälisillä rahoitustransaktioilla maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Näillä transaktioilla voidaan korvata pääosin yhtiön lyhytaikainen velka.

 

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 27.2.2020 annetusta.

Lisätietoja:

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja
+358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai +358 40 592 4419