23.1.2019 09.45
Ajankohtaista, Voimajärjestelmä

Suomen kantaverkko 90 vuotta – uusiutuvan energian lisääminen edellyttää jatkuvaa verkon kehittämistä

Suomen kansallisomaisuuksiin kuuluva sähkönsiirron kantaverkko sai alkunsa 90 vuotta sitten. Kantaverkko on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt yhdeksi maailman parhaista sähkönsiirron järjestelmistä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid juhlii tasavuosia työn merkeissä; verkon kehittäminen jatkuu, sillä tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen.

Suomen sähkönsiirron historian merkittävimpiä virstanpylväitä on ensimmäisen suurjännitejohdon käyttöönotto 16.1.1929. Tällöin otettiin käyttöön ensimmäinen 110 kilovoltin voimajohto-osuus Imatran ja Turun välillä koko maan kattavasta sähkön kantaverkosta. Kyseessä oli myös ensimmäinen Suomessa toteutettu valtakunnallinen suurhanke.

Oivallus siirtää sähköä pidempiä matkoja oli syntynyt Keski-Euroopassa 1800-luvun lopulla. Vähitellen myös Suomessa oli tunnistettu sähköistämisen merkitys yhteiskunnalle, ja vuodesta 1929 alkoi kantaverkon kehitys yhdeksi sähkönsiirron parhaista järjestelmistä maailmassa. Kantaverkko on laajentunut koko maan kattavaksi verkostoksi, jonka kautta kulkee valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä. Tänään koko Suomi toimii sähköllä.

Kantaverkkoa rakensivat ensi alkuun teollisuuden eri toimijat. Rakentaminen oli välttämätön edellytys Suomen teollistumiskehitykselle. Vuosikymmenien eri rakentamisvaiheiden jälkeen kantaverkon omistus siirtyi vuonna 1997 valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle Fingridille. Fingridin omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet.

Kantaverkko historiansa suurimman haasteen edessä  

Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja yhteensä noin 14 300 kilometriä. Sähköasemia on 114 ja tasasähköyhteyksiä (HVDC) neljä. Pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla jännitetasot ovat korkeat, jotta minimoidaan sähkönsiirrossa syntyvät häviöt. Kantaverkko on vahvassa kunnossa ja sähkönsiirron luotettavuus on erinomainen kansainvälisestikin vertailtuna. Suomella on vahvat siirtoyhteydet naapurimaihin ja Suomen sisäinen siirtoverkko mahdollistaa sähkömarkkinoiden toiminnan siten, että Suomi toimii yhtenä hinta-alueena.

Tehtävää kuitenkin riittää. Kantaverkko on yhden historiansa suurimman haasteen edessä, sillä tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Eräänä konkreettisena esimerkkinä tästä Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välille tarvitaan entistä tehokkaampia siirtoyhteyksiä, koska pohjoisessa on sähkön tuotannossa ylijäämää ja toisaalta sähkön kulutuksesta enin osa on Etelä-Suomessa.

Kantaverkkoa suunnitellaan markkinalähtöisesti tiiviissä yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Laajat markkinat ja vahvat siirtoyhteydet Viroon, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle varmistavat, että sähköä tuotetaan aina tehokkaimmalla tavalla.

Tulevaisuuden kantaverkko toimii alustana puhtaalle, päästöttömälle sähköjärjestelmälle. Fingrid kehittää kantaverkkoa pitkäjänteisesti siten, että puhdas energia voidaan liittää kantaverkkoon ja se saadaan kuluttajien ja teollisuuden ulottuville. 

Metsälinja valmis 2022, uudet yhteydet Ruotsiin tehostavat sähkömarkkinoita

Fingridillä on suunnitteilla kaksi uutta, isoa siirtoyhteyttä. Toinen niistä on Metsälinjaksi nimetty yhteys Oulusta Petäjävedelle, joka lisää pohjoinen-etelä-suuntaista siirtokapasiteettia. Metsälinjan on määrä valmistua vuonna 2022.

Työn alla on myös Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys, joka lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Yhteyden avulla varmistetaan, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat entistä tehokkaammin ja varmemmin.   

Kampanjasivusto ja video kansallisomaisuudesta

Fingrid on rakentanut kantaverkon 90-vuotisen taipaleen kunniaksi sivuston, jonne on koottu artikkeleita, videoita, podcasteja, avainlukuja ja valokuvia kantaverkon historiasta unohtamatta nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Sivustolle päivitetään uutta sisältöä pitkin vuotta. Linkki sivustolle: www.fingrid.fi/kantaverkko90 

Merkkivuoden kunniaksi tehty video kertoo muutamassa minuutissa kantaverkon kehityksen 1920-luvulta nykypäivään. Video on nähtävillä Fingridin YouTube-kanavalla: https://youtu.be/rreUl0nJAHA

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid, puh. 030 395 5140