26.2.2019 10.01
Pörssitiedotteet

Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2018: erinomaisia tuloksia kaikilla osa-alueilla

Vakaa talous mahdollistaa hallitun siirtymisen kohti puhdasta sähköjärjestelmää

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2018 tilinpäätökseen.

  • Fingridin vuosi 2018 sujui erinomaisesti ja ylitti odotukset.
  • Vuonna 2018 Suomen sähkönkulutus oli 87,4 (85,5) terawattituntia.
  • Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,6 (66,2) terawattituntia, joka vastasi 75,5 (75,5) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
  • Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9999 (99,9997) prosenttia.
AVAINLUVUT   1-12/18 1-12/17 muutos % 7-12/18 7-12/17 muutos %
Liikevaihto M€ 852,8 672,0 26,9 415,9 345,9 20,2
Investoinnit, brutto M€ 92,7 111,1 -16,6 50,2 52,8 -5,0
– investoinnit liikevaihdosta % 10,9 16,5   12,1 15,3  
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M€ 3,6 2,6 34,8 1,8 1,5 18,4
– liikevaihdosta % 0,4 0,4   0,4 0,4  
Henkilöstö keskimäärin   376 352 6,8 382 355 7,6
Henkilöstö kauden lopussa   380 355 7,0 380 355 7,0
Palkat ja palkkiot yhteensä M€ 26,5 24,2 9,6 13,2 12,1 8,6
Liikevoitto M€ 241,6 184,8 30,8 91,2 81,0 12,6
– liikevaihdosta % 28,3 27,5   21,9 23,4  
Voitto ennen veroja M€ 229,0 163,7 39,9 85,3 71,3 19,7
– liikevaihdosta % 26,9 24,4   20,5 20,6  
Kauden voitto M€ 183,2 130,8 40,0 68,7 56,9 20,6
Kauden laaja tulos M€ 183,0 130,3 40,5 68,3 56,2 21,5
Rahavirta investointien jälkeen M€ 203,9 125,8 62,0 60,5 40,0 51,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 13,2 10,0        
Oman pääoman tuotto (ROE) % 23,3 16,7        
Omavaraisuusaste % 36,6 37,8   36,6 37,8  
Korolliset nettolainat M€ 974,3 998,9 -2,5 974,3 998,9  
Nettovelkaantuminen   1,3 1,3   1,3 1,3  
Tulos/osake 55 106,29 39 350,79 40,0 20 656,83 17 121,38 20,6
Osinko/A-osake 67 650,00 * 68 470,00        
Osinko/B-osake 24 750,00 * 25 050,00        
Oma pääoma/osake 232 310 240 017 -3,2      
Osinko/tulos A-osake % 122,8 174,0        
Osinko/tulos B-osake % 44,9 63,7        
Osakkeiden lukumäärä              
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078   2 078 2 078  
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247   1 247 1 247  
Yhteensä kpl 3 325 3 325   3 325 3 325  
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle enimmäisosingosta

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:
”Korkea asiakasluottamus – vahva talous – erinomaiset operatiiviset tulokset – sitoutunut henkilöstö”

Yhtiön talous on vakaalla pohjalla. Vakaata taloutta edesauttavat pitkäjänteinen ja ennakoitava taloudellinen sääntely sekä hyvin suunniteltu kymmenvuotinen investointiohjelma. Yhtiö on yksi kustannustehokkaimmista kantaverkkoyhtiöistä maailmassa, mikä mahdollistaa Euroopan alhaisimpien joukossa olevat kantaverkkomaksut. Siirtohintamme ovat olleet samat vuoden 2017 alusta lähtien ja alensimme hintoja kahdeksalla prosentilla vuoden 2019 alusta.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meiltä konkreettisia tekoja tulevina vuosina. Sähköjärjestelmän muuttaminen puhtaammaksi ja yhteiskunnan sähköistäminen ovat tärkeitä elementtejä muutoksessa. Tämän urakan eteenpäin vieminen edellyttää, että sähköjärjestelmän ”alustat” eli siirto- ja jakeluverkot ovat hyvässä kunnossa ja valmiita siirtämään sähköä luotettavasti käyttäjien tarpeisiin myös uudessa toimintaympäristössä.

Fingridin rooliin puhtaan sähköjärjestelmän alustan rakentajana ja ylläpitäjänä kuuluu Suomen kantaverkosta huolehtiminen ja sen kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kantaverkko on nykyisin hyvässä kunnossa. Meidän on silti katsottava maailmaa avoimin silmin ja kyettävä ennakoimaan tulevaisuuden siirtotarpeita. Suomen sähköjärjestelmään on liittymässä yksi maailman suurimmista ydinvoimalaitoksista ja tuulivoima on noussut haastajan roolista myös taloudellisesti kilpailukykyiseksi tavaksi tuottaa puhdasta sähköä.

Yhteiskunnan sähköistäminen lisää varman sähkönsaannin merkitystä entisestään. Fingridin tehtäviin kuuluu sähköjärjestelmän valvonta ja operointi joka hetki siten, että yhteiskunta voi luottaa varmaan sähköön. Toimintavuonna sähkön siirtovarmuus kantaverkossa oli erinomainen: 99,9999 prosenttia. Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työmaiden työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen ja oli 3,2, kun se edellisenä vuonna oli 8,5.

Toimintamme vaatii jatkuvaa kehittämistä sähköjärjestelmän muuttuessa entistä monimutkaisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Datan ja digitalisaation hyödyntäminen ovat meille yhä tärkeämpiä työkaluja. Sähköjärjestelmän käyttöjärjestelmä, sähkömarkkina, tarvitsee megaluokan "versiopäivityksen", jotta se kykenee tasapainottamaan sähkön tuotannon ja kulutuksen myös tulevaisuudessa. Suuret muutokset ovat valmisteilla ja ne toteutetaan ensi vuosikymmenen alussa. Tällöin sähkökauppa siirtyy 15 minuutin aikajaksoon, säätö- ja reservimarkkinat alkavat toimia yhä tehokkaammin Euroopan laajuisten kaupankäyntialustojen ohjaamina ja Suomessa Fingridin toteuttama datahub digitalisoi ja tehostaa sähkön vähittäismarkkinoita sekä avaa tavallisille kuluttajille tietä aktiivisiksi sähkömarkkinoiden toimijoiksi.

Toimiva sidosryhmäyhteistyö on kantaverkkoyhtiön menestyksen elinehto. Saimme maailmanlaajuisesti erityishuomiota monopoliyhtiölle poikkeuksellisen vahvasta asiakasfokuksesta ja avoimuudesta, kun meidät valittiin maailman parhaaksi kantaverkkoyhtiöbrändiksi energia-alan CHARGE 2018 -brändikilpailussa. Asiakaskyselymme vahvistaa tätä viestiä: 87 prosenttia asiakkaistamme on valmiita suosittelemaan Fingridin tapaa toimia asiakkaiden kanssa.

Fingridillä on keskeinen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sähköjärjestelmä on suuren muutoksen keskellä ja tässä prosessissa kantaverkkoyhtiön rooli kasvaa entisestään. Me fingridiläiset olemme valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Teemme suurella sydämellä työtä Suomen hyväksi.


Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2017 huomioiden IFRS 9 ja IFRS 15 tuomat muutokset.

Konsernin liikevaihto oli 852,8 (672,0) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat 423,2 (412,1) miljoonaan euroon sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 87,4 (85,5) terawattituntia. Tasesähkön myynnin kasvu oli osin seurausta tasesähkön hinnan noususta sekä osin taseselvityksen siirtymisestä eSett Oy:n1 hoidettavaksi, minkä johdosta rajatasevastaaville myyty tasesähkö raportoidaan nykyisin ulkoisena liikevaihtona. Rajasiirtotuotot nousivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 35,5 (20,7) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta lisääntyneestä rajasiirrosta ja korkeammasta rajasiirtosiirtotariffista. Venäjän tuonnissa on käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän alueellisen hinnan väliseen eroon. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,8 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui 8,0 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmista käyttöomaisuuden myyntivoitoista.

Konsernin kulut olivat 659,0 (499,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuotisesta tasosta 320,0 (185,7) miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hinnan noususta ja edellä mainitusta taseselvityksen siirrosta eSett Oy:n hoidettavaksi. Häviösähkökulut olivat 47,7 (47,5) miljoonaa euroa. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 37,88 (37,62) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 56,7 (51,5) miljoonaan euroon lisääntyneen taajuudenhallintareservin hankinnan seurauksena. Poistot olivat 99,7 (96,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut laskivat 21,2 (24,5) miljoonaan euroon, muutos johtuu vuonna 2017 toteutuneista kulunvalvontajärjestelmien uusimishankkeista. Henkilöstökulut olivat 32,2 (29,4) miljoonaa euroa, ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin 3,6 (2,6) miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto oli 241,6 (184,8) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksista kirjattiin liikevoittoon 37,1 (8,9) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 229,0 (163,7) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoteen selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +34,9 miljoonaa euroa) ja kantaverkko- siirtojen ja rajasiirtotuottojen kasvulla (muutos yhteensä +25,9 miljoonaa euroa) sekä liiketoiminnan muiden tuottojen kasvulla (+7,9 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 183,2 (130,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 36,6 (37,8) prosenttia.

Emoyhtiön liikevaihto oli 844,6 (665,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 194,6 (123,4) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 222,4 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2018 noin 40 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Rahoitus

Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettokorkokulut lainoista tilikauden aikana olivat 16,3 (17,1) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituskulut olivat 15,2 (22,8) miljoonaa euroa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 6,7 (-8,2) miljoonaa euroa.

Korolliset lainat olivat 1 059,6 (1 082,7) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 771,5 (813,4) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 288,1 (269,3) miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 31.12.2018 yhteensä 85,3 (83,8) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto (11.12.2022 asti) sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 14,3 (7,6) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli suojattu.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global Ratings:n (S&P) ja Fitch Ratings:n (Fitch) kanssa. Voimassa olevat luottoluokitukset 31.12.2018 ovat:

  • S&P:n vakuudettoman seniorivelan luokitus ja pitkäaikainen yritysluokitus tasolla 'AA-' ja lyhytaikainen yritysluokitus tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
  • Fitch:n vakuudettoman seniorivelan luokitus tasolla  ’AA-’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A+’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat.

                             
Investoinnit ja kunnossapito

Vuonna 2018 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 92,7 (111,1) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 85,1 (91,1) miljoonaa euroa ja varavoimaan 2,9 (14,2) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 4,0 (5,7) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 3,6 (2,6) miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit säilyvät tulevina vuosina suuruusluokaltaan nykyisellä tasolla.

Kantaverkkoa suunnitellaan aina kokonaisuutena ja tulevaisuutta ajatellen. Fingridin verkkovisio ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2040 asti. Verkkovisio on näkemys pääsiirtoverkon kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä, ja se pitää sisällään nykyisten hankkeiden jälkeiset suunnitelmat. Tavoitteena on tehdä investoinnit siirtoverkkoon tehokkaasti sekä kansantalouden ja verkon kunnon kannalta oikeaan aikaan.

Voimajohtoja ja sähköasemia rakennettiin vuonna 2018 laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 250 kilometriä. Sähköasemahankkeita valmistui seitsemän kappaletta. Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, teollisuuden ja tuotantolaitosten verkkoon liittämiseen ja Ruotsin yhteyden vahvistamiseen.

Kantaverkon kunnossapito on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui kärkisijoille ITOMS (The International Transmission Operations & Maintenance Study) -tutkimuksessa ja sai ainoana yhtiönä sekä sähköasema- että voimajohtokunnossapidon Top Performer -maininnat. ITOMS-tutkimuksessa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan muun muassa vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa.

Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työmaiden työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut vuonna 2018 yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (2). Palvelutoimittajille sattui 4 (9) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työtapaturmista yksikään ei johtanut yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski merkittävästi edelliseen vuoteen nähden ja oli 3,2 (8,5).

Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2018 sähköä 87,4 (85,5) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,6 (66,2) terawattituntia, joka vastasi 75,5 (75,5) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2018 aikana 14,5 (15,6) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 1,0 (0,4) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa sähköä vietiin pääasiallisesti Suomesta Viroon 2,4 (1,7) terawattituntia. Tuonti Virosta oli 0,9 (0,9) terawattituntia. Sähköä tuotiin Venäjältä 7,9 (5,8) terawattituntia. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2018 aikana sähköä 0,2 (0,3) terawattituntia ja vietiin Suomesta Norjaan 0,1 (0,0) terawattituntia. Katsauskaudella siirtokapasiteettia oli tarjolla kaikilla rajasiirtoyhteyksillä lähes täysimääräisesti.

Siirtovarmuus pysyi kokonaisuutena erinomaisella tasolla ja oli siirretyn energian määränä 99,9999 (99,9997) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 12,0 (2,2) minuuttia, joka on 10 vuoden keskiarvoa pidempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama laskennallinen haitta (KAH) kulutusasiakkaille oli vain 1,5 (2,8) miljoonaa euroa ja pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 3,6 miljoonaa euroa, mikä on pienin arvo kymmeneen vuoteen.

Merkittävin liittymispisteiden keskeytysaikaa nostanut tapahtuma oli Fingridin Olkiluodon sähköasemalla tapahtunut tulipalo 18.7.2018, jossa 400 kilovoltin virtamuuntaja vaurioitui. Tulipalon sekä sähköaseman korjaustöiden vuoksi Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt 1 ja 2 eivät voineet syöttää sähköä kantaverkkoon. Fingrid varoitti 19.7.2018, että sähkön kotimainen tuotanto ja tuonti eivät mahdollisesti riitä kattamaan sähkönkulutusta. Sähköpulatilanteeseen ei kuitenkaan jouduttu.

Kantaverkon häviöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 1,2 (1,2) terawattituntia. Tämä oli 1,3 (1,4) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 43,99 (29,41) euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkuhinnat olivat Pohjoismaissa vuonna 2018 selvästi edellisiä vuosia korkeammalla tasolla. Vuoden keskihinta oli sekä pohjoismaisen systeemihinnan että Suomen aluehinnan osalta korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2011. Hintojen nousun taustalla oli etenkin päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnannousu sekä vesivoiman tuotantoon vaikuttava normaalia matalampi sademäärä pohjoismaisilla vesivoiman tuotantoalueilla.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta 28,2 (25,5) miljoonaa euroa. Näistä 18,9 (10,4) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 9,3 (15,0) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 1,4 (0,3) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä on käytetty sääntelyn mukaisesti Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 1,3 miljoonaa euroa ja ne käytetään tulevaisuudessa rajasiirtokapasiteettia lisääviin investointeihin.

Henkilöstö

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset työntekijät mukaan lukien, 380 (355) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 327 (308).

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23 (24) prosenttia ja miehiä 77 (76) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Työtapaturmaan liittyen rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa vastaan on nostettu Espanjassa yksityisoikeudellinen vahingonkorvauskanne. Fingrid ei pidä kanteen menestymistä sitä vastaan todennäköisenä ja yhtiön näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä tai sen lopputuloksella ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingridin kansainvälinen 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjaohjelma (Medium Term Note Programme) ja velkakirjoja on listattu Lontoon pörssiin. Fingrid listasi 9.1.2019 velkakirjaohjelman ja velkakirjoja Irlannin pörssiin (Euronext Dublin) Lontoon pörssin ohella. Rinnakkaislistaus mahdollistaa kaupankäynnin velkakirjoilla ja uusien velkakirjojen listauksen näissä kahdessa pörssissä.

Fingrid Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti 21.3.2019 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi. Nimitystoimikunta ehdotti Juhani Järven, Päivi Nergin, Anu Hämäläisen, Sanna Syrin ja Esko Torstin uudelleenvalintaa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan.

Fitch Ratings laski 28.1.2019 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'A' tasolta 'A+' ja vakuudettoman seniorivelan luokituksen tasolle 'A+' tasolta 'AA-'. Fitch myös vahvisti lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1'. Luokitusten näkymät ovat vakaat. Luokitus on edelleen paras, jonka Fitch on myöntänyt säännellylle verkkoyhtiölle Euroopassa.

Fingrid Oyj:n johtoryhmään nimitettiin 31.1.2019 johtajaksi DI, MBA Timo Kiiveri 1.7.2019 alkaen vastuualueenaan yhtiön omaisuuden hallinta.

Fingrid-konsernin tilikauden 2019 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Fingrid ilmoitti 3.10.2018 laskevansa kantaverkkohinnoittelua vuodelle 2019 keskimäärin kahdeksan prosenttia. 

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti ulkolämpötilan vaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla, ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 194 570 313,15 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 222,364,965.90 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta enintään 67 650,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 24 750,00 euroa, yhteensä enintään 171 439 950,00 euroa. Ensimmäinen osinkoerä on 47 550,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 17 400,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 120 506 700,00 euroa, joka maksetaan 26.3.2019. Toinen osinkoerä, enintään 20 100,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 7 350,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 50 933 250,00 euroa maksetaan hallitukselle osingonmaksuun annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä toinen osinkoerä maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous 2019

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 21. maaliskuuta 2019 Helsingissä.

Helsingissä 26.2.2019
Fingrid Oyj
Hallitus

 

Liitteet:

Tilinpäätöstiedote

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2018



1 *eSett Oy on Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti omistama yhtiö, jonka tehtävänä on taseselvitys Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Taseselvitys siirtyi eSett Oy:n hoidettavaksi 1.5.2017.