Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt esittävät siirtymistä yhtä aikaa varttitaseeseen vuonna 2020

Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden tilaama kustannushyötyanalyysi 15 minuutin taseselvityksen käyttöönottoajankohdasta on valmistunut. Analyysin perusteella kantaverkkoyhtiöt esittävät, että 15 minuutin taseselvitysjaksoon siirrytään Pohjoismaissa samaan aikaan vuoden 2020 puolivälissä.

Kantaverkkoyhtiöiden selvityksen lähtöoletuksena oli, että sähkömarkkinoiden päivän sisäisessä kaupankäynnissä sekä kantaverkkoyhtiöiden ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla siirrytään 15 minuutin kaupankäyntijaksoihin. Nämä kaksi muutosta ovat välttämättömiä, jotta markkinatoimijoilla on mahdollisuus tasapainottaa sähkökaupan tase jokaiselle taseselvitysjaksolle ja toisaalta, että jokaisella taseselvitysjaksolla sähkön hinta heijastaa sen todellista hetkellistä arvoa. Kustannushyötyanalyysi tehtiin konsulttiselvityksenä ja analyysin lähtötietojen arvioinneissa oli kantaverkkoyhtiöiden lisäksi edustettuna sidosryhmien edustajia laajasti jokaisesta maasta.

Nykyistä lyhyempi taseselvitysjakso arvottaa sähköenergian hintaa tarkemmin ja voi tätä kautta lisätä investointeja uuteen teknologiaan, kuten kulutusjoustoon. Se myös alentaa kynnystä osallistua sekä päivänsisäiselle markkinalle että säätösähkömarkkinoille, mahdollistaa entistä paremman markkinaintegraation pohjoismaisten ja keskieurooppalaisten sähkömarkkinoiden välille sekä parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta.

"Sähkön kaupankäyntijakson tulisi heijastella sähköjärjestelmän fyysisiä ominaisuuksia, jotta markkinat toimisivat tehokkaasti", toteaa Fingridin perustaman varttitasehankkeen projektipäällikkö Maria Joki-Pesola.

Siirtyminen lyhyempään taseselvitysjaksoon aiheuttaa toisaalta kustannuksia niin jakeluverkonhaltijoille, tasevastaaville, sähkönmyyjille, sähkönkäyttäjille, palvelun toimittajille kuin myös kantaverkkoyhtiöille. Suurimmat kustannukset muodostuvat vaadittavista tietojärjestelmämuutoksista, kasvavasta tiedonsiirron tarpeesta sekä mittareiden uudelleen ohjelmoinnista ja ennenaikaisesta uusimisesta.

Selvitys osoittaa, että hyvin aikainen (2018) tai myöhäinen (2025) käyttöönottovuosi 15 minuutin taseselvitysjaksolle ei ole perusteltua kansantalouden kannalta. Kantaverkkoyhtiöiden eri sidosryhmät ovat arvioineet tarvitsevansa noin kaksi vuotta tehdäkseen tarvittavat muutokset esimerkiksi tietojärjestelmiin ja sähkömittareihin. Yhtäaikainen siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen Pohjoismaissa nähdään tärkeänä.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt esittävät nyt julkaistavaan kustannushyötyanalyysiin perustuen, että 15 minuutin taseselvitysjaksoon siirryttäisiin jokaisessa neljässä maassa samanaikaisesti vuoden 2020 puolivälissä.

Lisätietoja:

Maria Joki-Pesola, Fingrid Oyj, maria.joki-pesola[at]fingrid.fi

Asta Sihvonen-Punkka, Fingrid Oyj, asta.sihvonen-punkka[at]fingrid.fi

Kustannushyötyanalyysi (englanniksi)

Tiedonanto sidosryhmille (englanniksi)

Kysymyksiä ja vastauksia 15 minuutin taseselvitysjaksosta:

Mikä on 15 minuutin taseselvitysjakso?

Taseselvityksellä tarkoitetaan kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittämistä suhteessa toteutuneeseen tuotantoon ja/tai kulutukseen. Siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon tarkoittaa, että toteutuneet sähkökaupat selvitetään nykyisen yhden tunnin sijaan 15 minuutin sähköenergialle.

Miksi siirrytään 15 minuutin taseselvitysjaksoon?

Puhtaan ja uusiutuvan energiatuotannon lisääntyessä ja perinteisen säätökykyisen voimantuotannon poistuessa on tärkeää, että joustavalle tuotannolle voidaan markkinaehtoisesti määrittää oikea hinta jokaiselle ajanhetkelle.

Missä on päätetty siirtymisestä?

Tasehallinnan verkkosääntö (Electricity Balancing Guideline) velvoittaa EU:n jäsenmaat siirtymään 15 minuutin taseselvitysjaksoon kolmen vuoden kuluessa verkkosäännön voimaantulosta (verkkosäännön oletetaan tulevan voimaan vuoden 2018 alusta).

Mitä siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen tarkoittaa eri toimijoille?

Siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon vaikuttaa kaikkiin aktiivisesti sähkömarkkinoilla toimiviin osapuoliin. Siirtyminen vaati muutoksia tietojärjestelmiin ja sähkömittareihin, sähkökaupankäynnin suunnitteluun jne. Toisaalta lyhyempi taseselvitysjakso tarjoaa mahdollisuuksia uuden teknologian käyttöönotolle ja voi tulevaisuudessa mahdollistaa uudenlaisten toimijoiden osallistumisen entistä aktiivisemmin sekä sähkömarkkinoille että kantaverkkoyhtiöiden ylläpitämille säätösähkömarkkinoille.  

Miksi kaikki sähkökauppa ei siirry 15 minuutin jaksoon?

Ensi vaiheessa 15 minuutin kaupankäyntijakso otetaan käyttöön vain päivän sisäisillä sähkömarkkinoilla. Vuorokausimarkkinoiden siirtyminen voidaan toteuttaa myöhemmin . Päivän sisäisten markkinoiden kaupankäynti tapahtuu lähempänä sähkön käyttöhetkeä, jolloin myös oikean hankinta/myyntimäärän ennustaminen ja oman sähkötaseen hienosäätö 15 minuutin jaksoille on sähkömarkkinatoimijoille helpompaa.

Täytyykö kaikkien sähkömittareiden kyetä mittaamaan 15 minuutin jaksoissa?

Ei tarvitse, loppukäyttäjien kuten kotitalouksien sähkönkulutus voidaan siirtymävaiheen ajan mitata yhden tunnin jaksoissa ja muuttaa yksinkertaisella profiloinnilla (esim. jakamalla tuntilukeman neljään osaan) 15 minuutin jaksoille. Ne mittarit jotka jo kykenevät mittaamaan 15 minuutin jaksoissa, voidaan viedä taseselvitykseen sellaisenaan. Kaikki kulutus- ja tuotantokohteet siirtyvät 15 minuutin mittauksen piiriin viimeistään silloin kun nykyiset mittarit korvataan uusilla niiden elinkaaren päättyessä.

Sen sijaan kaikki yli 1 MVA:n tuotanto, kantaverkkoon liitetty kulutus, kantaverkkoyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön rajapistemittaukset sekä jakeluverkkoyhtiöiden väliset rajapistemittaukset tulee olla mitattuna 15 minuutin jaksoissa.