19.2.2016 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa 2015 • Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 172,5 (148,2) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto loka-joulukuussa oli 57,4 (26,5) miljoonaa euroa Taloudellinen kehitys tammi-joulukuussa 2015 • Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 162,6 (142,8) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 80,4 (94,9) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 1 026,6 (1 046,1) miljoonaa euroa • Investoinnit 147,5 (129,5) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 33,5 (31,0) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 31 151 (32 028) euroa

 

AVAINLUVUT
 
1-12/15
1-12/14
muutos %
10-12/15
10-12/14
muutos %
Liikevaihto
M€
600,2
567,2
5,8
172,5
148,2
16,4
Investoinnit, brutto
M€
147,5
129,5
13,9
47,1
42,4
11,1
– investoinnit liikevaihdosta
%
24,6
22,8
 
27,3
28,6
 
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
1,8
1,7
5,1
0,7
0,5
38,1
– liikevaihdosta
%
0,3
0,3
 
0,4
0,4
 
Henkilöstö keskimäärin
 
319
305
4,6
315
314
0,3
Henkilöstö kauden lopussa
 
315
313
0,6
315
313
0,6
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
21,3
20,5
4,2
5,6
5,5
1,9
Liikevoitto
M€
162,6
142,8
13,8
57,4
26,5
116,2
– liikevaihdosta
%
27,1
25,2
 
33,3
17,9
 
Voitto ennen veroja
M€
129,3
132,9
-2,7
45,1
23,8
89,4
– liikevaihdosta
%
21,5
23,4
 
26,2
16,1
 
Kauden voitto
M€
103,6
106,5
-2,7
36,2
19,1
89,4
Kauden laaja tulos
M€
109,1
106,1
2,8
37,5
18,5
102,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
%
8,7
7,6
 
 
 
 
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
15,0
16,3
 
 
 
 
Omavaraisuusaste
%
33,5
31,0
 
33,5
31,0
 
Korolliset nettolainat
M€
1 026,6
1 046,1
-1,9
1 026,6
1 046,1
 
Nettovelkaantuminen
 
1,4
1,6
 
1,4
1,6
 
Tulos/osake
31 150,79
32 027,89
-2,7
10 872,71
5 739,47
89,4
Osinko/A-osake
33 686,24
21 655,44
 
 
 
 
Osinko/B-osake
16 038,49
16 038,49
 
 
 
 
Oma pääoma/osake
213 822
200 568
6,6
 
 
 
Osinko/tulos A-osake
%
108,1
67,6
 
 
 
 
Osinko/tulos B-osake
%
51,5
50,1
 
 
 
 
Osakkeiden lukumäärä
 
 
 
 
 
 
 
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
 
2 078
2 078
 
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
 
1 247
1 247
 
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
 
3 325
3 325
 
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
 
 
 
 

  

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:
Toiminnallisesti Fingridin vuosi 2015 oli onnistunut. Suomen kantaverkon käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla. Kymmenvuotinen kantaverkon kehittämisohjelmamme vuosille 2016 - 2025 sisältää 1,2 miljardin investoinnit. Investointiohjelmamme painopistealueet ovat tällä hetkellä Länsi-Suomessa, jossa investoimme kantaverkon kehittämiseen vuosina 2007 - 2016 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa, sekä Itä- ja Länsi-Suomen yhdistävän "Rautarouva"-voimajohdon modernisoimisessa 135 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Teimme myös investointipäätökset Espoon ja Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinneista. Näin parannamme pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä ja pidämme alueen sähkönsyötön käyttövarmuuden korkealla tasolla.

Taloutemme on hyvässä kunnossa, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut ja kehittänyt toimintaansa todella merkittävästi. Tuloskehitys oli ennakoitua vahvempi. Konsernin liikevaihto oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikutti positiivisestipoikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot. Menneiden vuosien pullonkaulatulot olemme käyttäneet rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin. Laskimme vuoden alussa kantaverkkohintoja ja pidimme ne samana koko vuoden. Vuoden 2015 poikkeuksellisen suurista pullonkaulatuotoista johtuen päädyimme taloudellisen valvontamallin mielessä ylituottoiseksi vuonna 2015 päättyneellä neljän vuoden valvontajaksolla. Tämä ylituotto on otettu huomioon vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelussa. Asiakkaamme ovat viestineet arvostavansa kantaverkkohintojen vakautta ja tällä toimintamallilla pyrimme mahdollisimman asiakaslähtöiseen ratkaisuun.

Yhtiön osingonmaksukyky on hyvä ja toisaalta kantaverkkomaksumme ovat alhaisimpien joukossa Euroopassa. Yhtiön luottoluokitukset ovat Suomen yhtiöluokitusten parhaat. Olemme myös Suomen parhaiden yhteisöveronmaksajien joukossa. Energiavirasto julkaisi loppuvuodesta uuden taloudellisen sääntelymallin, joka tukee pitkäjänteistä toimintaamme.
Energia-ala elää suurta murroksen aikaa. Olemme omalta osaltamme tekemässä työtä sen eteen, että kansalaiset ja teollisuus saisivat jatkossakin luotettavasti kohtuuhintaista sähköä. Tätä työtä teemme yhdessä Suomen parhaista työpaikoista. 
 
Laskentaperiaatteet
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2015 tilinpäätökseen.
 
Taloudellinen tulos
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2014.
Konsernin liikevaihto oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,2 (4,6) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot olivat 333,0 (326,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkohinnoitteluun tehtiin kahden prosentin alennus vuoden 2015 alussa. Kantaverkkotuotot kasvoivat hieman verrattuna edelliseen vuoteen, koska vertailuvuoden 2014 joulukuussa alennettiin kantaverkkohinnoittelua. Sähkön kulutus laski Suomessa 1,1(0,8) prosenttia edellisvuodesta. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 67,9 (67,1) terawattituntia, joka on 82,5 (80,7) prosenttia kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti laski 137,1 (150,7) miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hintojen laskusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä kasvoivat merkittävästi 86,8 (48,9) miljoonaan euroon. Pullonkaulatuottojen kasvu aiheutui Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron kasvusta. Suomen ja Ruotsin aluehinnat laskivat, mutta hintatason lasku oli erityisen voimakasta Ruotsissa. Keskeisin syy Ruotsin alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä tuetun uusiutuvan energiatuotannon kasvu Pohjoismaissa ja pohjoisessa Euroopassa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot kasvoivat niin ikään markkinatilanteen seurauksena 4,2 (2,4) miljoonaan euroon. Läpisiirtotuotot kasvoivat 15,3 (12,2) miljoonaan euroon lähinnä kasvaneen Viron viennin seurauksena. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä kasvoivat lisääntyneen Venäjän tuonnin seurauksena 11,2 (9,4) miljoonaan euroon.

Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta tasesähkön hinnan laskun seurauksena ja olivat 98,2 (107,2) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat 68,6 (65,8) miljoonaan euroon. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 48,22 (49,98) euroa megawattitunnilta, mutta häviöiden määrä kasvoi hieman. Poistot kasvoivat uusien investointihankkeiden valmistuttua 94,1 (91,5) miljoonaan euroon. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 54,7 (62,4) miljoonaan euroon. Reservikuluissa taajuusohjattujen käyttöreservien hankinnan kuluja alensi hyvä markkinatilanne sekä nopeana häiriöreservinä toimivien Fingridin omien varavoimalaitosten alhaisemmat kunnonhallintakulut. Vastaavasti taajuusohjatun häiriöreservin kulut kasvoivat hankalien kevättulvien ja syksyn runsaan vesitilanteen seurauksena. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan ja olivat 25,8 (25,0) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut säilyivät edellisen vuoden tasolla ollen 19,2 (18,8) miljoonaa euroa. Läpisiirtokulut laskivat 9,4 (10,8) miljoonaan euroon.

 

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. 
1-12/15
1-12/14
10-12/15
10-12/14
Kantaverkkotuotot
333,0
326,3
100,8
82,8
Tasesähkön myynti
137,1
150,7
37,9
40,5
Rajasiirtotuotot
11,2
9,4
2,9
3,5
Suomi-Viro pullonkaulatuotot
4,2
2,4
0,8
0,5
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
86,8
48,9
22,0
13,1
Tehoreservituotot*
7,6
8,0
1,8
2,0
Läpisiirtotuotot
15,3
12,2
4,5
3,8
Muu liikevaihto
5,1
9,3
1,8
1,9
Liiketoiminnan muut tuotot
5,2
4,6
3,0
2,5
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
605,4
571,8
175,5
150,7

 

Kulut (milj. €)
1-12/15
1-12/14
10-12/15
10-12/14
Tasesähkön osto
98,2
107,2
29,6
31,4
Häviösähkökulut
68,6
65,8
17,8
16,9
Poistot
94,1
91,5
24,2
23,2
Reservikulut
54,7
62,4
12,6
16,7
Henkilöstökulut
25,8
25,0
6,8
7,3
Kunnonhallintakulut
19,2
18,8
7,9
7,4
Tehoreservikulut*
7,2
7,8
1,4
1,9
Läpisiirtokulut
9,4
10,8
2,0
2,6
Muut kulut
41,3
45,9
11,4
11,3
Kulut yhteensä
418,6
435,1
113,7
118,7
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
186,8
136,6
61,9
32,0
Konsernin liikevoitto, IFRS
162,6
142,8
57,4
26,5

* Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

 
Konsernin liikevoitto oli 162,6 (142,8) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -24 (6)miljoonaa euroa.
IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 33,7 (10,7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 13,3 miljoonaa euroa negatiivinen (10,9 positiivinen).
Konsernin tilikauden voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,7 (7,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (16,3) prosenttia. Omavaraisuusaste parani ja oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (31,0) prosenttia. 
Emoyhtiön liikevaihto oli 592,4 (559,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 123,7 (81,0) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 162,1 miljoonaa euroa.
Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy valvontajaksolta 2012 - 2015 noin 60 miljoonaa euroa ylituottoiseksi. Tämä on otettu huomioon vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelussa, joka on asetettu siten, että vastaava alituotto saavutetaan vuonna 2016.  
 
Investoinnit ja kunnossapito
 
Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.
Vuonna 2015 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 147,5 (129,5) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 138,4(117,5) miljoonaa euroa ja varavoimaan 0,4(1,0) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 8,4(11,1) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 1,8 (1,7) miljoonaa euroa.
Vuoden 2015 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa kahdeksan 400 kilovoltin sähköasemakohdetta ja 370 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja.
Ikääntyneen ja siirtokyvyltään tulevaisuuden tarpeisiin riittämättömän Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon korvaaminen jatkui vuonna 2016. Länsirannikolla valmistuu vuoteen 2017 mennessä 400 kilovoltin rengasverkko Porista Ouluun, seitsemän uutta sähköasemaa ja 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoja. Pohjanmaan hankkeet parantavat alueen sähkön saannin varmuutta ja luovat edellytyksiä sekä tuuli- että ydinvoiman liittämiselle kantaverkkoon. Uusi siirtoyhteys parantaa myös Suomen pohjoisen ja etelän välistä sähkönsiirtokapasiteettia ja mahdollistaa tällä tavoin sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan. Hankkeeseen liittyvä Hirvisuo - Pyhänselkä hankekokonaisuus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kokonaisuuteen kuuluvan Kalajoen Jylkän uuden 400/110/20 kilovoltin sähköaseman rakentaminen on käynnissä ja asema valmistuu syksyllä 2016. Hirvisuon rakenteilla olevalle sähköasemalle rakennetaan kaksi 400 kilovoltin sarjakondensaattoria. Urakka valmistuu vuoden 2016 lopulla.
 
Suurhanke Hikiä-Forssa välillä on loppusuoralla. Forssan sähköasema valmistui lokakuussa ja kokonaisuudessaan hanke valmistuu alkuvuodesta 2016. Hanke on osa 1920-luvulta peräisin olevan Itä- ja Länsi-Suomen yhdistävän voimajohdon uusimista, jossa ikääntynyt 110 kilovoltin voimajohto korvataan 400 ja 110 kilovoltin uudella johdolla. Voimajohdosta 230 kilometriä on uusittu tai uusiminen on parhaillaan käynnissä ja loput noin 190 kilometriä uusitaan vuoteen 2020 mennessä. Seuraavassa vaiheessa uusitaan Liedon ja Forssan välinen 68 kilometrin pituinen voimajohto. Rakennustyöt käynnistyivät loppuvuodesta voimajohtopylväiden perustustöillä, ja johdon on määrä valmistua kokonaisuudessaan keväällä 2018. Hankkeeseen liittyvän Liedon sähköaseman perusparannus ja laajennus käynnistyy vuonna 2016.
 
Kesäkuussa otettiin käyttöön noin 15 miljoonaa euroa maksanut 117 kilometriä pitkä Huutokoski-Kontiolahti 110 kilovoltin siirtoyhteys.
 
Kuluneen katsauskauden aikana tehtiin lukuisia uusia investointipäätöksiä. Alajärvellä on merkittävä päävoimansiirtoverkon sähköasema, jonka 400 kilovoltin kytkinaseman pääkiskojärjestelmä uudistetaan nykyaikaiseksi. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.
 
Kristinestadin sähköaseman laajennus Kristiinankaupungissa mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Noin 10 miljoonan euron hanke valmistuu syksyllä 2017.
 
Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin sähkönsyöttöä ja varmistetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pääkaupunkiseudulla. Noin 20 miljoonan euron suuruisen investoinnin rakennustyöt alkavat vuoden 2016 aikana, ja hanke valmistuu vuonna 2017. Espoon sähköasemaa kehitetään edelleen. Investoinnilla varmistetaan Länsi-Uudenmaan, erityisesti Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten sähkönsyöttöä. Espoon ja Länsisalmen tulevilla investoinneilla pidetään pääkaupunkiseudun sähkönsyötön käyttövarmuus korkealla tasolla paikallisen sähköntuotannon vähentymisestä huolimatta.
 
Lokakuussa tehdyn Huutokosken sähköaseman uudistamispäätöksellä varmistetaan Itä-Suomen sähkönsyöttöä. Varkauden lähistöllä olevan Huutokosken sähköasema on tärkeä Itä-Suomen käyttövarmuuden kannalta. Lisäksi Huutokosken 110 kilovoltin kytkinlaitokseen on liitetty Fingridin varavoimalaitos, jonka tuottamalla sähköllä varmistetaan sähkön riittävyys sähköjärjestelmän mahdollisissa häiriötilanteessa. Noin 12 miljoonan euron suuruisen investoinnin rakennustyöt aloitetaan kesällä 2016 ja hanke valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.
 
Kouvolassa sijaitsevan Korian 400 kilovoltin sähköaseman uusimisesta ja 110 kilovoltin kytkinlaitoksen perusparannuksesta tehtiin päätös. Korian 400/110 kilovoltin muuntoasema on kantaverkon keskeinen solmupiste Kaakkois-Suomessa. Hankkeen investointikustannukset ovat arviolta 13 miljoonaa euroa ja urakan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019.
 
Kantaverkon peruskunnossapidossa huomio oli rajasiirtoyhteyksissä. Tavoitteena on parantaa erityisesti neljän tasasähköyhteyden käyttövarmuutta. Tehdyt toimenpiteet ovat osa yhtiön monivuotista strategista hanketta. Käytettävyyden ja luotettavuuden parantamiseksi solmittiin tasasiirtoyhteyksien asemakunnossapitosopimukset sopimuskaudelle 2016-2020. Erityistä huomiota kiinnitettiin rajasiirtoyhteyksiemmekäyttövarmuudenvarmistamiseenja kahden palvelutoimittajan kanssa solmittiin monivuotiset kunnossapitosopimukset. Tavoitteena on parantaa rajasiirtoyhteyksien huoltojen suunnitelmallisuutta ja nopeuttaa häiriöselvitystyötä.
 
Kansainvälisessä kantaverkkoyhtiöiden ITAMS (International Transmission Asset Management Study) vertailussa yhtiö sijoittui jälleen kärkeen. ITAMS on laadullinen vertailu, jossa haetaan hyviä toimintamalleja kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallintaan. Lloyd's Register teki vuotuisen PAS 55(Publicly Available Specification) -sertifioinnin tarkastuskäynnin. Auditointitulosten mukaan Fingridin omaisuuden hallinta on erinomaisella tasolla.
 
Verkkotieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän (Elvis) monivuotisessa kehitysohjelmassa edettiin toiseen käyttöönottovaiheeseen ja tavoitteena on ottaa järjestelmä kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana.
 
Tapaturmien torjuntaan työmailla kiinnitettiin erityistä huomiota. Meneillään oleva työturvallisuuden kehityshanke jatkui katsauskaudella. Pääpaino oli työturvallisuuden johtamisessa, tietokoneella tehtävän verkkokoulun rakentamisessa sekä mobiiliraportoinnin käyttöönotossa ja jatkokehityksessä. Työtapaturmataajuus ja työtapaturmien keskimääräinen vakavuus kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen. Fingridin palvelutoimittajille sattui yhteensä 13 (8) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.
 
 
Voimajärjestelmä
 
Suomessa kulutettiin vuonna 2015 sähköä 82,5 (83,4) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 67,9 (67,1) terawattituntia, joka vastasi 82,5 (80,7) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan kulutushuipun, joka oli suurimmillaan 13 500 (14 288) megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 11 200 (12 100) megawattia.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2015 aikana 17,8 (18,2) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,2 (0,2) terawattituntia.

Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon 5,0 (3,5) terawattituntia.

Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla kuten aiempinakin vuosina. Siirtokapasiteettia oli kuitenkin tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 3,9 (3,3) terawattituntia. Suomesta vietiin kaupallisesti sähköä Venäjälle ensimmäistä kertaa 140 megawatin teholla 7.6.2015. Aiemmin sähkönsiirto 400 kilovoltin rajajohdoilla on onnistunut ainoastaan yksisuuntaisesti Venäjältä Suomeen.

Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja siirtovarmuus oli 99,9998 prosenttia. Häiriöidenlukumäärä kantaverkossa oli kesäkaudella normaalia pienempi, muulloin normaalilla tasolla.


 

Vastakaupat
1-12/15
1-12/14
10-12/15
10-12/14
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
0,8
7,6
0,2
1,0
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,8
0,8
0,0
0,2
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
2,2
1,7
0,6
0,0
Vastakaupat yhteensä M€
3,8
10,1
0,9
1,2

 

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Vastakauppakustannukset olivat 3,8 (10,1) miljoonaa euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallintaan tehtyjä erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen (sähkönsiirtoa rajoittava kohta) poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden loppuun.  Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon keskeytyksistä tai häiriöistä.
 
Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 2,1 minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden keskiarvoa (3,3, minuuttia) lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli arviolta 3,5 (4,1) miljoonaa euroa.

 

Voimajärjestelmän käyttö
1-12/15
1-12/14
10-12/15
10-12/14
Sähkön kulutus Suomessa TWh
82,5
83,4
22,1
22,5
Fingridin siirtovolyymi TWh
67,9
67,1
17,7
17,5
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
1,4
1,3
0,3
0,4
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
 
 
vienti Ruotsiin TWh
0,2
0,2
0,1
0,1
tuonti Ruotsista TWh
17,8
18,2
4,7
4,1
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
 
 
vienti Viroon TWh
5,0
3,5
1,2
0,9
tuonti Virosta TWh
0,0
0,1
0,0
0,0
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
 
 
tuonti Venäjältä TWh
3,9
3,3
1,0
1,4

 

Sähkömarkkinat
 
Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 20,98 (29,61) euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on alentunut pitkän aikaa, mutta samaan aikaan aluehintaerot ovat kasvaneet. Ruotsin aluehinnan alhaisesta tasosta on seurannut Suomen ja Ruotsin välisen hintaeron kasvu ja pullonkaulatulojen lisääntyminen. Välitön syy alhaiseen hintatasoon on taloudellisesta taantumasta johtuva alhainen kysyntä ja runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa. Tilanteeseen on vaikuttanut myös tuettu uusiutuvan energian tuotanto Pohjoismaissa ja pohjoisessa Euroopassa. Tuetun tuotannon osuus on monissa maissa kasvanut merkittäväksi ja se vaikuttaa koko alueen hintatasoon.
Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi. Esimerkiksi Ruotsissa hinta oli keskimäärin 8 (5) euroa megawattitunnilta Suomea alempi. Syynä tähän on Suomen oman sähköntuotannon tuotantorakenne ja merkittävä alijäämä, kun Olkiluoto 3:n valmistuminen on viivästynyt ja muuta sähköntuotantoa on suljettu kannattamattomana. Markkinat olisivat tuoneet sähköä Suomeen enemmän kuin rajasiirtokapasiteetti mahdollisti.

Siirtokapasiteetti oli kokonaisuudessaan käytössä ja rajoitti kauppaa Ruotsin rajalla yli puolet vuoden 2015 tunneista, mikä on historiallisen suuri määrä. Sen seurauksena Fingridille kertyi pullonkaulatuloja 86,8 (48,9) miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuloja 4,2 (2,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulot käytetään rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin, kuten lainsäädäntökin edellyttää.

Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella 3,9 (3,3) terawattitunnin tasolla. Suomeen Venäjältä tuotavan sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina ja tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökaupan vähenemiseen on vaikuttanut Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön energiahinta Venäjällä. Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi rajasiirtotariffi, jossa tariffimaksu riippuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän aluehinnan välisestä hintaerosta. Uuden tariffirakenteen tavoitteena on ollut edistää sähkökauppaa Suomen ja Venäjän välillä erityisesti pienten hintaerojen aikana. Vuoden 2014 lopussa sovittiin mahdollisuudesta viedä sähköä Suomesta Venäjälle. Ensimmäisen kerran Venäjän suuntaan siirtoa tapahtui kesäkuussa 2015. Aiemmin kauppa on ollut mahdollista vain Venäjältä Suomeen tuotuna.

Sähköpulan mahdollisuus Suomessa nousi vuoden 2015 aikana voimakkaasti otsikoihin. Pöyry Management Consulting Oy julkaisi tammikuussa Fingridin ja muiden energia-alan toimijoiden tilaaman selvityksen sähkön riittävyydestä. Selvityksen perusteella kotimainen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta huippukysynnän aikana nyt eikä tulevaisuudessa. Fingridin arvion mukaan sähköntarve kylmän talvipäivän kulutushuipussa on noin 15 000 megawatissa. Tällöin sähköä on tuotava 3 400 megawattia naapurimaista. Pelivaraa tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen ei juuri ole.

Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää kapasiteettia vuosikymmenen lopulla, mutta Suomeen on tuotava jatkossakin sähköä pitkittyneiden talvipakkasten aikana. Sähkön tuontiyhteydet ja naapurimaiden sähkön kysynnän ylittävä tuotantokapasiteetti riittävät kuitenkin kattamaan vajauksen, mutta todennäköisyys kulutuksen lyhytaikaisille rajoituksille on kasvanut. Fingridin tavoitteena on lisätä siirtoyhteyksiä Ruotsiin, mutta toteutus menee 2020-luvulle. Fingridillä on tähän jo nyt valmiudet.

Fingrid käynnisti keväällä työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä markkinoiden sähköisen tiedonvaihtoratkaisun kehittämisen. Keskitetty tiedonvaihtoratkaisu datahub tullaan toteuttamaan erillisessä tytäryhtiössä. Datahub helpottaa mittaustiedon käsittelyä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan sopimustapahtumia sekä lisää palvelun virheettömyyttä. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien hoitamisessa.
 
Euroopan unionin ensimmäinenverkkosääntö julkaistiin elokuussa. Tuolloin voimaan astui kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskeva säädös. Verkkosääntöjen voimaantulo on merkittävä askel matkalla kohti eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita, sillä se luo puitteet yhteisille pelisäännöille, joilla edistetään sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa Euroopassa. Verkkosääntöjen valmistelussa keskeisiä toimijoita ovat Euroopan komissio sekä eurooppalaiset kantaverkonhaltijat ja energia-alan valvontaviranomaiset. Fingrid osallistuu aktiivisesti työhön kantaverkonhaltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n kautta.
 
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen lokakuusta 2016 lähtien.

 

Sähkömarkkinat
1-12/15
1-12/14
10-12/15
10-12/14
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
20,98
29,61
21,92
30,73
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
29,66
36,02
30,59
36,44
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
173,5
97,7
44,1
26,3
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
47,1
46,1
47,4
41,6
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
8,4
4,8
1,6
1,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
12,0
9,3
9,1
6,4

* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatulot käytetään investointeihin, jotka tähtäävät niiden poistamiseen.

** Suomen ja Ruotsin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta.

 

Rahoitus
 
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Korkea luottoluokitus ja hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn lainapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja rahoituskustannukset.Korolliset lainat olivat 1 143,4 (1 225,4) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 907,2 (962,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 236,2 (263,0) miljoonaa euroa.
 
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2015 yhteensä 116,9 (179,3) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
 
Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliriski (saatava) oli 11 (28) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli pääsääntöisesti täysin suojattu.
 
Kansainvälisistä luottoluokituslaitoksista yhtiön luottoluokituksen ovat päivittäneet Standard & Poor's Rating Services (S&P) ja Fitch Ratings. Voimassaolevat luottoluokitukset ovat:
·         Moody's Investors Service (Moody's) vahvisti 9.12.2014 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen velan ja yritysluokituksen 'A1' ja lyhytaikaisen velan ja yritysluokituksen 'P-1', näkymät vakaat
·         Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 15.1.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat
·         S&P vahvisti 26.10.2015 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A+' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'A-1'. S&P nosti Fingridin näkymät positiiviseksi.
Yhtiö allekirjoitti 300 miljoonan euron valmiusluoton 11.12.2015. Valmiusluoton laina-aika on viisi vuotta, jonka lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota laina-aikaan. Valmiusluotto korvasi vuonna 2011 allekirjoitetun 250 miljoonan euron valmiusluoton.
Vuonna 2015 yhtiö laski liikkeelle 1 000 miljoonan ruotsin kruunun suuruisen joukkovelkakirjalainan, jolla jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia lainoja. Laina on vaihtuvakorkoinen ja pituudeltaan kolme vuotta. Lainan kruunumääräinen valuutta- ja korkoriski on täysimääräisesti suojattu.
 
 
Osakepääoma ja omistusjärjestelyt yhtiössä
 
Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.  A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivalta ja osingonmaksu on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
 
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö myivät Fingridistä omistamansa osakkeet Valtion Eläkerahastolle. Osakekauppa toteutui 9.4.2015.
 
Suomen valtio luovutti 7.5.2015 toteutetulla osakevaihdolla yhteensä 443 kappaletta suoraan omistamaansa Fingridin osaketta Huoltovarmuuskeskukselle. Valtion yhteenlaskettu omistusosuus yhtiöstä ei näin ollen muuttunut.
 
Pohjola Vakuutus Oy luovutti 1.7.2015 toteutetulla järjestelyllä yhteensä 149 kappaletta omistamaansa Fingridin B-sarjan osaketta Aino Holdingyhtiö Ky:lle. Edelleen 1.7.2015 toteutetulla osakekaupalla Valtion Eläkerahasto myi yhteensä 181 omistamaansa Fingridin B-sarjan osaketta Aino Holdingyhtiö Ky:lle.
 
Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sijoittivat 25.9.2015 toteutetulla järjestelyllä pääosan omistamistaan Fingrid Oyj:n B-sarjan osakkeista Aino Holdingyhtiö Ky:öön.
 
Aino Holdingyhtiö Ky:n omistavat OP Vakuutus- ja eläkeyhteisöt (Pohjola Vakuutus Oy, OP-Henkivakuutus Oy, OP-Eläkekassa sekä OP-Eläkesäätiö), Valtion Eläkerahasto sekä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.


 

 
Osakemäärä kpl
Osakkeista       %
Äänistä           %
Osakkeenomistajat 31.12.2015
     
Suomen Valtio,valtiovarainministeriön edustamana
939
28,24
37,66
Aino Holdingyhtiö Ky
878
26,41
11,74
Huoltovarmuuskeskus
828
24,90
33,20
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
661
19,88
17,15
Imatran Seudun Sähkö Oy
10
0,30
0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
6
0,18
0,08
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
1
0,03
0,01
Pohjola Vakuutus Oy
1
0,03
0,01
Valtion Eläkerahasto
1
0,03
0,01
Yhteensä
3 325
100,00
100,00

 

 

Osakeluovutukset

Fingrid Oyj myi 17.6.2015 toteutuneessa kaupassa Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab - konserniin kuuluvalle Porvoon Sähköverkko Oy:lle omistamansa Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeet. Kauppa käsitti Fingridin koko omistuksen, eli 1/3 Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeista ja äänistä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta.
 
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
 
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 315 (313) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 282 (282).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 24,4 (23,0) prosenttia ja miehiä 75,6 (77,0) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Vuoden 2015 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 11 794 (9 797) tuntia, keskimäärin 37,4 (31,3) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä on kannustepalkkiojärjestelmiä.
 
Hallitus ja ylin johto
 
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin kauppatieteiden maisteri Juhani Järvi, professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Hallituksen jäseninä 14.4.2015 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Juhani Järvi, Sirpa Ojala ja Esko Torsti.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Jouko Malinen.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.  Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 alkaen Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 saakka Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 alkaen Helena Walldén (pj), Sanna Syri ja Esko Torsti. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 saakka Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Esko Torsti.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
 
Fingridissä sisäinen valvonta on luontainen osa yritystoimintaa ja käsittää kaikki ne toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa
                     yhtiön strategian mukainen, tehokas ja tuloksellinen toiminta,
                     taloudellisen ja johtamisinformaation luotettavuus ja eheys,
                     omaisuuden turvaaminen,
                     soveltuvien lakien, määräyksien, sääntelyn, sopimusten ja yhtiön omien hallinto- ja toimintaohjeiden laatu ja noudattaminen sekä
                     korkeatasoinen riskienhallinta.
 
Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on kattavasti tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi riskejä tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta.
 
Jatkuvuuden hallinta on osa riskienhallintaa. Toiminnan tarkoitus on parantaa organisaation valmiuksia varautua ja reagoida parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten riskien toteutumiseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus näissä tilanteissa.
Toimiva sisäinen valvonta perustuu hyvään johtamiseen, terveeseen yrityskulttuuriin, tarkoituksenmukaisesti toimiviin menettelytapoihin ja prosesseihin, riittäviin valvontatoimenpiteisiin, avoimeen ja läpinäkyvään tiedonvälitykseen, toimintojen ja prosessien jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen sekä riippumattomaan varmennukseen.
 
Lisää informaatiota sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy yhtiön internetsivuilta www.fingrid.fi.


 
Hallitus
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää osana yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa strategisista riskeistä ja niitä koskevista hallintatoimenpiteistä sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista. Hallitus saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja jatkuvuusuhkista sekä niiden hallinnasta ja toteutumisista.

 
Linjajohto ja muu organisaatio
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön hallinnon, päätösmenettelyjen, valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja ohjeistuksesta sekä yhtiötason strategisten riskien ja jatkuvuusuhkien arvioinnista sekä niihin liittyvästä riskienhallinnasta.
 
Toimintojen johtajat vastaavat vastuualueidensa hallinnon, päätösmenettelyjen, kontrollien ja riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta ja poikkeamaraportoinnista sekä tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä. Jatkuvuuden hallinnan uhkakuville nimetyt johtajat vastaavat jatkuvuuden hallinnan suunnitelmien ja ohjeistuksen laadinnasta ja ylläpidosta sekä riittävän koulutuksen ja harjoittelun järjestämisestä.
 
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhtenäisen toimintatavan edellyttämien yhtiötason menettelytapojen, kontrollien ja seurannan järjestämisestä. Lakiasiainjohtaja vastaa yhtiötasolla merkittävimpien sopimusten ja sisäisen ohjeistuksen laillisuudesta ja säädösten mukaisuudesta sekä tässä tarvittavista menettelytavoista. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan toimenpiteet.
 
 
Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista päättää hallitus. Sisäinen tarkastus toimii tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja hallituksen hyväksymien suunnitelmien pohjalta. Tarkastustulokset raportoidaan tarkastuskohteelle, toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Yhtiössä toimii hallituksen päätöksellä KHT-yhteisölle ulkoistettu sisäinen tarkastus. Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen informaatioon. Yhtiön sisäinen tarkastus tekee yhtiön eri prosesseihin liittyviä riskiperusteisia auditointeja.
 
Yhtiön tilintarkastajana toimii yhtiökokouksen valitsema KHT-yhteisö. Yhtiön tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään, havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä.

 
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille
 
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Suurhäiriö tai muu sähköjärjestelmän häiriö voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja.
Muita Fingridin ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä riskejä ovat sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen, ympäristöön liittyvät riskit ja sähkö- ja työturvallisuusriskit.
Fingridin toimintaan kohdistuvat riskit ovat sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit, omaisuusriskit ja maineriskit.
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Edellä mainituista Fingridin merkittävimmistä riskeistä kerrotaan pidemmin yhtiön vuosikertomuksessa. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35. Mikään merkittävä riski ei realisoitunut vuonna 2015.
 
Yritysvastuu
 
Fingridin strategia ja sen näkökulmat muodostavat lähtökohdan myös yritysvastuulle. Keskeiset tavoitteet on asetettu Fingridin strategian ja yhtiön perusliiketoiminnalle olennaisten asioiden tunnistamisen kautta.
Yritysvastuuta johdetaan Fingridin johtamisjärjestelmään integroituna. Yritysvastuutyö linkittyy systemaattisena ja tavoitteellisena perusliiketoimintaan ja johtamisen vuosikelloon. Vuosittaisessa toiminnansuunnittelussa yritysvastuu on strategiaan pohjautuen mukana, kun arvioidaan kehittämismahdollisuuksia ja riskejä sekä työstetään toimenpiteitä seuraavalle vuodelle.
Toimintatapojen vastuullisuus varmistetaan yhteisellä arvopohjalla ja muun muassa YK:n Global Compact -aloitteeseen perustuvilla Fingridin toimintaperiaatteilla (Fingrid Code of Conduct). Toimintaperiaatteiden toteutumista varmistetaan esimiestyössä ja koko työyhteisön voimin. Vuonna 2015 otettiin käyttöön toimintaperiaatteiden verkkoperehdytys ja ulkoinen niin sanottu whistleblowing-kanava toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoittamiseksi.
Vastuullisia toimintatapoja edistetään myös koko toimitusketjussa. Palvelu- ja tavarantoimittajilta edellytetään erillisten yritysvastuuvaatimusten (Supplier Code of Conduct) tai omien vastaavien noudattamista. Vaatimusten toteutumista valvotaan riskiperusteisesti. Yritysvastuuvaatimukset ovat myös pääsyvaatimuksina Fingridin toimittajarekistereissä, jotka ovat käytössä toistuvissa sähköasema- ja voimajohtohankinnoissa. Lisäksi sopimuskumppaneille asetetaan erillisiä sopimusehtoja liittyen alihankintaan ja työvoiman käyttöön, työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Vuonna 2015 jatkettiin vastuullisuusvaatimusten toteutumista varmistavia auditointeja kantaverkon työmailla ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yritysvastuusta raportoidaan kansainvälisen GRI-viitekehyksen (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportointi on uusimman GRI G4 -viitekehyksen G4 core -tason mukaista. Myös vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille on otettu huomioon.
Vastuullisuuden kehittämistä jatketaan tasapainoisesti kaikissa Fingridin strategian näkökulmissa ja prosesseissa, varmistaen yritysvastuuasioiden hyvää hallintaa ja johtamista. Tavoitteena on edelleen niin henkilöstön kuin yhtiön muidenkin sidosryhmien osallistaminen toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen.
 
Ympäristöasiat
 
Voimajohtojen aiheuttamat maiseman muutokset, maankäytön rajoitukset ja luontovaikutukset sekä luonnonvarojen kulutus kantaverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa ovat keskeisiä Fingridin ympäristövastuussa. Sähköasemilla ja varavoimalaitoksilla mahdollisilla polttoainevuodoilla voi olla vaikutuksia maaperään ja veteen poikkeustilanteissa.
Kun Fingrid suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää voimajohtoja, sähköasemia ja varavoimalaitoksia, yhtenä keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Periaatteet ympäristövaikutusten vähentämiseen kerrotaan verkkosivuilta löytyvässä yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa. Toiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan huolella ja erityistä huomiota kiinnitetään ympäristöriskien hallintaan. Vuonna 2015 käynnistettiin Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), ja Hikiän ja Orimattilan välisen voimajohtohankkeen YVA-menettely päättyi. Oman henkilöstön lisäksi toimintatapoihin sitoutetaan ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla kantaverkon rakentamiseen osallistuvat urakoitsijat ja kunnossapitotöitä tekevät palvelutoimittajat.
Työmailla ympäristöasioita seurataan osana työmaavalvontaa. Tavoitteena on kantaverkon investointiprojektien ja kunnossapidon onnistuminen ilman ympäristöpoikkeamia, missä onnistuttiin toimintavuonna. Maanomistajille voimajohtohankkeiden valmistumisen jälkeen toteutetuista palautekyselyistä saatiin yleisarvosanaksi hyvä.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 6 697 (10 993) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä. Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia päästökauppakaudelle 2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2015. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
 
Energiavirasto myönsi 19.1.2015 Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa ja määräsi samalla Fingridin järjestelmävastaavaksi kantaverkonhaltijaksi.
 
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.6.2015 Fingridin valituksen, joka koski 21.1.2013 annettua markkinaoikeuden päätöstä. Markkinaoikeus oli hylännyt Fingridin valituksen, joka koski Energiaviraston vahvistamia verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevia menetelmiä valvontajaksolle 2012-2015. Päätöksellä ei ollut yhtiölle taloudellisia vaikutuksia.
 
Energiavirasto vaati 30.6.2015 tekemillään päätöksillä Fingridiä muuttamaan kantaverkon nimeämispäätöstä, jonka Fingrid oli tehnyt 31.3.2015. Fingrid valitti päätöksistä 24.7.2015 markkinaoikeuteen. Nimeämispäätös tehtiin ensimmäistä kertaa ja se perustuu vuonna 2013 uusittuun sähkömarkkinalakiin, jonka 31 §:n mukaan kantaverkonhaltijan on nimettävä kantaverkkoonsa kuuluvat sähköjohdot, sähköasemat ja muut laitteistot valvontajakson ajaksi. Energiaviraston muutosvaatimukset koskivat itäistä pääkaupunkiseutua ja Ulvila-Meri-Pori 400 kV voimajohtoa, jota Energiavirasto vaati nimettäväksi kantaverkkoon. Myös Helen Sähköverkot Oy, Vantaan Energian Sähköverkot Oy ovat valittaneet Energiaviraston päätöksistä koskien kantaverkon nimeämistä.
 
Muilta osin ei ole tiedossa, että olisi vireillä Fingridin toimintaan merkittävästi vaikuttavia oikeudenkäyntejä tai viranomaismenettelyjä.

 
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
 
Energiavirasto teki päätöksen sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmistä valvontajaksoille 2016–2019 ja 2020–2023. Valvontamenetelmät astuivat voimaan 1.1.2016 ja valitusperiodi päättyi 4.1.2016. Fingrid ei valittanut päätöksestä.

 

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 15.1.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat.
Fingrid saattoi 1.2.2016 päätökseen luokituspalvelujen kilpailutuksen. Fingrid jatkaa luokituspalvelusopimuksia Standard & Poor's Ratings Services ja Fitch Ratings kanssa ja lopettaa luokituspalvelusopimuksen Moody's Investors Servicen kanssa. Luokituspalvelusopimus päättyi Moody's Investors Servicen kanssa 1.2.2016.
 
Fingrid perusti 16.2.2016 Fingrid Datahub Oy:n. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun.
 
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta selvästi. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Regulaation muutoksen johdosta yhtiö on muuttanut pullokaulatulojen kirjaamistavan. Fingridin saamat pullonkaulatulot kirjataan jatkossa suoraan yhtiön taseeseen siirtovelkoina ja tuloutetaan sitä mukaa kun niitä vastaavat kulut kertyvät vuosikustannuksina tai kirjataan tehtyjä investointeja vastaan.
 
Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
 
 
Hallituksen voitonjakoehdotus
 
Fingrid päivitti osinkopolitiikkansa vuonna 2014. Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 162 087 956,09 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 33 686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelta 16 038,49, yhteensä 90 000 003,75 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 72 087 952,34 euroa.
 
Yhtiökokous 2016
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. huhtikuuta 2016 Helsingissä.
 
Helsingissä 19.2.2016
Fingrid Oyj
Hallitus

 

 

Liitteet:

Tilinpäätöstiedote

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015