29.10.2015 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2015

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-syyskuussa 2015 • Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 427,7 (419,0) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 105,2 (116,3) miljoonaa euroa • Konsernin tammi-syyskuun voitto oli 67,4 (87,4) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 65,7 (92,0) miljoonaa euroa • Korollinen nettovelka oli 1 036,8 (1 069,6) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 100,4 (87,1) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 32,5 (30,4) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 20 278 (26 288) euroa Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa 2015 • Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 134,6 (113,6) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto heinä-syyskuussa oli 23,1 (17,3) miljoonaa euroa • Konsernin voitto heinä-syyskuussa oli 15,1 (11,2) miljoonaa euroa

 

 

AVAINLUVUT
 
1−9/15
1−9/14
muutos %
7−9/15
7−9/14
muutos %
1−12/14
Liikevaihto
M€
427,7
419,0
2,1
134,6
113,6
18,4
567,2
Investoinnit, brutto
M€
100,4
87,1
15,3
32,6
29,6
10,0
129,5
– investoinnit liikevaihdosta
%
23,5
20,8
 
24,2
26,1
 
22,8
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
1,1
1,2
-9,3
0,3
0,4
-15,7
1,7
– liikevaihdosta
%
0,3
0,3
 
0,2
0,3
 
0,3
Henkilöstö keskimäärin
 
320
302
6,0
323
314
2,9
305
Henkilöstö kauden lopussa
 
316
314
0,6
316
314
0,6
313
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
15,7
15,0
5,0
4,6
4,6
-0,8
20,5
Liikevoitto
M€
105,2
116,3
-9,5
23,1
17,3
33,3
142,8
– liikevaihdosta
%
24,6
27,8
 
17,1
15,2
 
25,2
Voitto ennen veroja
M€
84,2
109,1
-22,8
18,8
14,1
33,1
132,9
– liikevaihdosta
%
19,7
26,0
 
13,9
12,4
 
23,4
Kauden voitto
M€
67,4
87,4
-22,9
15,1
11,2
34,0
106,5
Kauden laaja tulos
M€
71,5
87,6
-18,3
16,1
11,8
37,0
106,1
Omavaraisuusaste
%
32,5
30,4
 
32,5
30,4
 
31,0
Korolliset nettolainat
M€
1 036,8
1 069,6
-3,1
1 036,8
1 069,6
 
1 046,1
Nettovelkaantuminen
 
1,5
1,6
 
1,5
1,6
 
1,6
Tulos/osake
20 278,08
26 288,42
-22,9
4 534,04
3 382,84
34,0
32 027,89
Osinko/A-osake
           
21 655,44
Osinko/B-osake
           
16 038,49
Oma pääoma/osake
202 535
194 997
3,9
     
200 568
Osinko/tulos A-osake
%
           
67,6
Osinko/tulos B-osake
%
           
50,1
Osakkeiden lukumäärä
               
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
 
2 078
2 078
 
2 078
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
 
1 247
1 247
 
1 247
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
 
3 325
3 325
 
3 325

 


Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Suomen ja Ruotsin hintaero repesi kolmannella vuosineljänneksellä. Fingridiltä merkittäviä investointipäätöksiä"

"Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta laski heinä-syyskuussa 13,31 euroon megawattitunnilta, kun vastaava hinta edellisenä vuonna oli 31,80 euroa megawattitunnilta. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa. Sähkön siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä ei tässä markkinatilanteessa ole riittänyt siirtämään kaikkea tarjolla olevaa edullista sähköä muista Pohjoismaista Suomeen ja tästä syystä Suomen aluehinta oli selvästi pohjoismaista hintaa korkeampi. Heinä-syyskuussa Suomen aluehinta oli 30,13 euroa megawattitunnilta, kun se edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla oli 37,83 euroa megawattitunnilta. Tämän seurauksena Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot nousivat ennätykselliseen 129,5 miljoonaan euroon, kun ne edellisenä vuonna olivat 71,5 miljoonaa euroa. Pullonkaulatulot jaetaan maiden kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi.

Yhtiö teki katsauskaudella merkittäviä investointipäätöksiä. Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin sähkönsyöttöä ja varmennetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pääkaupunkiseudulla. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kristinestadin sähköaseman laajennus mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen kantaverkkoon ja parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Merkittävien investointipäätösten lisäksi yhtiö teki uudet tasasiirtoyhteyksien asemakunnossapitosopimukset vuosille 2016—2020. Uudenlaisella toimintamallilla pyritään parantamaan sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön hintaan Suomessa merkittävästi vaikuttavien tasasiirtoyhteyksien käytettävyyttä ja luotettavuutta."


FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.−30.9.2015

Laskentaperiaatteet

Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014.


Taloudellinen tulos

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 134,6 (113,6) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat kolmannella neljänneksellä 56,5 (58,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,3 (0,4) miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen kulut olivat 99,5 (105,1) miljoonaa euroa.

Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 427,7 (419,0) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 232,2 (243,5) miljoonaan euroon alhaisemman sähkön kulutuksen ja vuoden alussa toteutetun kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,2 (2,1) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun kulut olivat 304,9 (316,5) miljoonaa euroa.

Tammi-syyskuussa sähkön kulutus oli 60,3 (60,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 99,2 (110,2) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 64,7 (35,7) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen merkittävä kasvu johtui poikkeuksellisesta markkinatilanteesta katsauskaudella. Suomen ja Ruotsin aluehintojen erot ovat olleet merkittävästi edellisvuotta suuremmat, mikä johtuu poikkeuksellisen alhaisesta sähkön tukkuhinnasta Pohjoismaissa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 8,2 (5,9) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 3,4 (1,9) miljoonaan euroon markkinatilanteesta johtuen.

Tasesähkön kulut laskivat viimevuotisesta tasosta 68,6 (75,8) miljoonaan euroon lähinnä reservikulujen laskun myötä. Häviösähkökulut kasvoivat 50,8 (48,9) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman häviösähkön määrän sekä Suomen aluehinnan ja systeemihinnan merkittävän hintaeron johdosta. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (97) prosenttia oli suojattu keskihintaan 39,7 (43,5) euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 42,0 (45,7) miljoonaan euroon taajuusohjattujen käyttöreservien hyvän markkinatilanteen seurauksena. Poistot olivat 69,9 (68,3) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut olivat 11,3 (11,4) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvun seurauksena 19,0 (17,7) miljoonaan euroon.

 

Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
1−9/15
1−9/14
muutos %
7−9/15
7−9/14
muutos %
Kantaverkkotuotot
232
244
-4,6
57
58
-3,1
Tasesähkön myynti
99
110
-10,0
29
34
-12,3
Läpisiirtotuotot
11
8
29,4
4
2
151,8
Rajasiirtotuotot
8
6
38,7
1
2
-39,6
Suomi-Viro pullonkaulatulot
3
2
81,3
0
1
-84,3
Tehoreservituotot*
6
6
-4,1
2
2
-12,8
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot
65
36
81,2
40
12
240,6
Muu liikevaihto
3
7
-55,0
1
3
-65,1
Liiketoiminnan muut tuotot
2
2
5,1
0
0
-19,8
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
430
421
2,1
135
114
18,3

 

 

Kulut (milj. €)
1−9/15
1−9/14
muutos %
7−9/15
7−9/14
muutos %
Tasesähkön osto
69
76
-9,5
21
24
-14,8
Häviösähkökulut
51
49
4,0
20
15
33,2
Poistot
70
68
2,4
24
23
4,7
Reservikulut
42
46
-8,0
13
18
-28,3
Henkilöstökulut
19
18
7,3
6
5
4,7
Tehoreservikulut*
6
6
0,3
2
2
0,3
Kunnonhallintakulut
11
11
-0,5
4
5
-6,1
Läpisiirtokulut
7
8
-9,9
3
3
-7,7
Muut kulut
30
35
-13,6
8
11
-25,3
Kulut yhteensä
305
316
-3,6
100
105
-5,3
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
125
105
19,5
35
9
296,7
Konsernin liikevoitto, IFRS
105
116
-9,5
23
17
33,3

 * Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. 

 

 

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 23,1 (17,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 18,8 (14,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 15,1 (11,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 16,1 (11,8) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 19,6 (-5,2) miljoonaa euroa.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 105,2 (116,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 84,2 (109,1) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (-45,1 miljoonaa euroa) ja alhaisemmilla kantaverkkotuotoilla (-11,3 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuloilla Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä (+29,0 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 67,4 (87,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 71,5 (87,6) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 65,7 (92,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 32,5 (30,4) prosenttia.

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.


Investoinnit ja kunnossapito

Fingridin investointiohjelma on edennyt suunnitellusti. Yhtiö teki katsauskaudella suuria investointipäätöksiä. Kasvavia Itä- ja Länsi-Suomen välisiä siirtotarpeita varten uusitaan voimajohtolinjaa siirtokapasiteetiltaan merkittävästi aiempaa suuremmaksi. Osana tätä suurhanketta tehtiin hankintapäätös Lieto-Forssa voimajohdon rakentamisesta. Urakoitsijaksi valittiin Dalekovod j.s.c Zagreb. Hankkeen arvo on yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Voimajohdon rakentaminen alkaa syksyllä 2015.

Kristinestadin sähköaseman laajennus Kristiinankaupungissa mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu syksyllä 2017.

Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin sähkönsyöttöä ja varmennetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pääkaupunkiseudulla. Rakennustyöt alkavat vuoden 2016 aikana. Hanke valmistuu vuonna 2017. Investointikustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun muuntokapasiteetin vahvistamiseksi Fingrid teki sopimuksen kolmen verkkomuuntajan toimituksesta vuosille 2017—2018 Hyosung Corporationin kanssa. Kaupan arvo on 8,5 miljoonaa euroa.

Sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön hintaan Suomessa merkittävästi vaikuttavien tasasiirtoyhteyksien käytettävyyden ja luotettavuuden parantamiseksi Fingrid solmi tasasiirtoyhteyksien asemakunnossapitosopimukset sopimuskaudelle 2016—2020. ABB Oy Power Systems tuottaa palvelun Rauman Fenno-Skan sekä Espoon Estlink 1 -yhteyksille ja Siemens Osakeyhtiö Anttilan EstLink 2 -yhteydelle.


Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 18,0 (18,0) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,3 (0,7) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 19,3 (18,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 16,3 (15,6) terawattituntia, mikä oli 77,8 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 15,0 (14,9) terawattituntia, mikä oli 83,2 (82,9) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 60,3 (60,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 4,2 (2,9) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 64,5 (63,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 50,2 (49,6) terawattituntia, mikä oli 77,8 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 46,0 (46,7) terawattituntia, mikä oli 76,3 (76,7) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä-syyskuun aikana 4,9 (4,7) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,0) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 13,2 (14,1) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,10) terawattituntia. Sähkön tuonti Ruotsista on jatkunut runsaana koko katsauskauden.

Sähköä vietiin Viroon heinä-syyskuussa 1,2 (0,6) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä vietiin Viroon 3,8 (2,7) terawattituntia.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä-syyskuussa 0,3 (0,6) terawattituntia ja tammi-syyskuussa 2,9 (1,9) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Katsauskaudella ei ollut sähkön vientiä Venäjälle.
Sähkönsiirtokapasiteetti Suomen ja naapurimaiden välillä on ollut täysimääräisesti sähkömarkkinoiden käytettävissä lukuun ottamatta suunniteltuja huoltotöitä. Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden siirtokapasiteettia on pienennetty 100 megawatilla lokakuulle asti merikaapelin vikaantumisen vuoksi.

Katsauskaudella kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä. 

 

Voimajärjestelmän käyttö
1−9/15
1−9/14
7−9/15
7−9/14
Suomen sähkönkulutus TWh
60,3
60,9
18,0
18,0
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
4,2
2,9
1,3
0,7
Sähkön siirto Suomessa TWh
64,5
63,7
19,3
18,7
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
50,2
49,6
16,3
15,6
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
46,0
46,7
15,0
14,9
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
1,0
0,9
0,4
0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
 
 
vienti Ruotsiin TWh
0,2
0,1
0,0
0,0
tuonti Ruotsista TWh
13,2
14,1
4,9
4,7
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
 
 
vienti Viroon TWh
3,8
2,7
1,2
0,6
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
 
 
tuonti Venäjältä TWh
2,9
1,9
0,3
0,6

 

 

Sähkömarkkinat

Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 13,31 (31,80) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,13 (37,83) euroa megawattitunnilta. Tammi-syyskuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 20,66 (29,23) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 29,35 (35,88) euroa megawattitunnilta.

Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 129,5 (71,5) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuloja lisäsi Ruotsin aluehinnan alhaisesta tasosta seurannut Suomen ja Ruotsin välisen hintaeron kasvu. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa.

Fingrid laski tasepalvelun hintoja 27 prosenttia 1.10.2015 alkaen. Syynä hintojen laskuun oli huomattavasti ennakoitua alhaisemmat reservihankinnan kustannukset.

 

Sähkömarkkinat
1−9/15
1−9/14
7−9/15
7−9/14
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
20,66
29,23
13,31
31,80
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
29,35
35,88
30,13
37,83
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
129,5
71,5
80,9
23,7
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %**
46,9
47,7
70,4
53,8
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
6,8
3,7
0,4
2,6
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %
13,0
10,3
2,5
16,9
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.
  
** Suomen ja Ruotsin välisten pullonkaulatuntien lukumäärän laskentatapaa on muutettu tähän osavuosikatsaukseen. Tästä osavuosikatsauksesta eteenpäin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta. Aiemmassa laskentatavassa pullonkaulatunniksi katsottiin tunti, jolloin Suomen aluehinta poikkesi vähintään joko SE1- tai SE3-alueen hinnasta. Uuden laskentatavan arvioidaan kuvaavan paremmin pohjoismaisen yhteismarkkinan toimintaa suomalaisen markkinatoimijan näkökulmasta. Osavuosikatsauksessa esiintyvät historiatiedot on esitetty uudella laskentatavalla. Pullonkaulatuntien lukumäärän laskentatavan muutoksella ei ole vaikutusta pullonkaulatulojen laskentaan.
 
 
 
 
Vuoden kolmannella neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 (2,1) miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuivat pääosin Suomen sisäisten yhteyksien tarpeesta.

Kuluneen vuoden aikana Fingrid on käyttänyt vastakauppaan 2,9 (8,6) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet Suomen ja Ruotsin välisen tasasähköyhteyden häiriöistä helmi- ja toukokuussa sekä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen siirtokeskeytysten aikana käyttövarmuuden ylläpitämiseksi tehdyistä vastakaupoista maalis- ja huhtikuussa.

 

Vastakaupat
1−9/15
1−9/14
7−9/15
7−9/14
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
0,5
5,9
0,0
2,0
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,8
0,6
0,0
0,4
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
1,6
2,1
0,2
0,2
Vastakaupat yhteensä M€
2,9
8,6
0,2
2,6

 

Rahoitus

Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut heinä-syyskuun aikana olivat 4,3 (3,5) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 21,1 (8,1) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5,8 miljoonaa euroa negatiivinen (7,9 miljoonaa euroa positiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. syyskuuta 2015 olivat 101,7 (179,5) miljoonaa euroa. Yhtiö on katsauskauden aikana suunnitellusti alentanut rahoitus- ja rahavarojen tasoa tarkoituksenmukaisemman pääomarakenteen saavuttamiseksi. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiö on sopinut pankkien kanssa yhteensä 50 miljoonan euron suuruisista ei-sitovista tililimiiteistä. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton sitova valmiusluotto.

Korolliset lainat olivat 1 138,5 (1 249,1) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 939,5 (1 014,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 199,0 (235,1) miljoonaa euroa.

Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 5,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 16 (47) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli pääsääntöisesti täysin suojattu.


Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 320 (302), joista vakituisessa työsuhteessa oli 283 (276).


Muut asiat

Pohjola Vakuutus Oy luovutti 1.7.2015 toteutetulla järjestelyllä yhteensä 149 kappaletta omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle. Valtion Eläkerahasto myi 1.7.2015 yhteensä 181 omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle.

Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sijoittivat 25.9.2015 toteutetulla järjestelyllä pääosan omistamistaan Fingrid Oyj:n B-osakkeista Aino Ky:lle.

Kauppatieteiden lisensiaatti Asta Sihvonen-Punkka nimitettiin 8.9.2015 Fingridin uudeksi sähkömarkkinajohtajaksi. Sihvonen-Punkka aloittaa Fingridissä 1.1.2016, ja sähkömarkkina-asioiden vetovastuu siirtyy hänelle 1.3.2016. Sähkömarkkinajohtaja on Fingridin johtoryhmän jäsen, ja hän raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Jukka Ruususelle.


Tilintarkastus

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Fingrid Oyj on 28.10.2015 päättänyt vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelusta. Yhtiö tavoittelee vuosittain sääntelyn sallimaa kohtuullista tuottoa. Ensi vuoden hinnoittelu perustuu Energiaviraston 2.10.2015 laatimiin luonnoksiin sähköverkkotoiminnan vahvistuspäätöksiksi ja valvontamenetelmiksi 2016-2023.

Fingrid ilmoitti 2.10.2015 pörssitiedotteessa, että poikkeuksellisen suurista pullonkaulatuloista johtuen Fingrid Oyj:n tilikauden 2015 tuloksen ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja ennakoidaan aiemmin ilmoitetusta poiketen paranevan edellisvuodesta merkittävästi. Samassa yhteydessä ilmoitettiin myös, että on todennäköistä, että yhtiö päätyy vuonna 2015 päättyvältä valvontajaksolta ylituottoiseksi. Tämä ylituotto on otettu huomioon vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelussa korotustarvetta pienentävänä tekijänä. Tämän mukaisesti Fingrid Oyj nostaa vuoden 2016 kantaverkkohintoja keskimäärin 14 prosenttia.

Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1.−30.9.2015


Lisätietoja:
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419 (tavattavissa torstaina 29.10.2015)
tai
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428 (tavattavissa perjantaina 30.10.2015)