Tammi–maaliskuu 2014: Katsauskauden liikevaihto ja voitto paranivat
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tammi–maaliskuu 2014: Katsauskauden liikevaihto ja voitto paranivat • Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 191 (171) miljoonaa euroa • Konsernin vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 79 (79) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto 62 (55) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 73 (38) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 1 002,8 (992,5) miljoonaa euroa • Investoinnit 32 (34) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 32,0 (29,3) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 18 744 (16 550) euroa
|
AVAINLUVUT
|
1–3/14
|
1–3/13
|
muutos %
|
1–12/2013
|
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
191,3
|
170,6
|
12,1
|
543,1
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
31,6
|
34,4
|
-8,2
|
225,3
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
16,5
|
20,2
|
41,5
|
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,4
|
0,4
|
-8,1
|
1,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,2
|
0,2
|
0,3
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
287
|
268
|
277
|
||
|
Henkilöstö katsauskauden lopussa
|
289
|
276 |
287
|
||
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
5,1
|
4,57
|
19,0
|
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
79,3
|
79,1
|
0,3
|
115,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
41,5
|
46,4
|
21,2
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
77,8
|
72,8
|
6,9
|
87,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
40,7
|
42,7
|
16,1
|
|
|
Katsauskauden voitto
|
M€
|
62,3
|
55,0
|
13,3
|
90,7
|
|
Katsauskauden laaja tulos
|
M€
|
61,9
|
50,3
|
23,2
|
86,1
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto
|
%
|
6,3
|
|||
|
Oman pääoman tuotto
|
%
|
15,0
|
|||
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
32,0
|
29,3
|
29,5
|
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1 002,8
|
992,5
|
1,0
|
1076,7
|
|
Nettovelkaantumisaste
|
%
|
142,3
|
160,1
|
167,5
|
|
|
Tulos/osake
|
€
|
18 744,1
|
16 550,4
|
13,3
|
27 277,9
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
2 018,26*
|
|||
|
Osinko/B-osake
|
€
|
2 018,26*
|
|||
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
211 907
|
186 478
|
13,6
|
193 293
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
7,4*
|
|||
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
7,4*
|
|||
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|||||
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osavuosikatsauksesta:
"Suomi toi edullista sähköä lännestä – siirtoyhteyksillä korkea käyttöaste”
Pohjoismaissa on ollut tarjolla edullista sähköä ja sitä on siirretty Suomeen merkittävästi edellistä vuotta enemmän. Sähkönsiirtoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä ovat toimineet hyvin ja Fingrid on voinut antaa markkinoiden käyttöön täyden siirtokapasiteetin lähes joka hetki. Siirtokapasiteetti ei ole kuitenkaan riittänyt kaikissa tilanteissa markkinoiden tarpeisiin ja tästä johtuen Suomen aluehinta on ollut korkeampi kuin aluehinta Ruotsissa. Siirtoyhteydet toimivat erinomaisesti myös talven huippukulutustilanteissa, joissa Suomi oli voimakkaasti tuontisähkön varassa.
Fingridin kantaverkkotuotot olivat 124 miljoonaa euroa vuoden alusta toteutetun kahdeksan prosentin tariffikorotuksen ja kasvaneiden kantaverkon liittymismaksutuottojen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa laski 3,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan jaksoon. Vastaavasti Fingrid siirsi verkossaan sähköä katsauskaudella hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Sähkön tuonti Venäjältä Suomeen laski merkittävästi viime vuoteen verrattuna, mikä näkyy rajasiirtotuottojen kolmen miljoonan euron laskuna. Toisaalta Suomen ja Ruotsin aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot kasvoivat 15 miljoonaan euroon, kun ne vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna olivat miljoona euroa.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1–3/2014
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2013, poislukien sähköjohdannaisten suojauslaskenta, joka on lopetettu vuoden 2014 alusta, minkä johdosta kyseisten johdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto katsauskaudella kasvoi 191 (171) miljoonaan euroon ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 (1) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot olivat 124 (116) miljoonaa euroa. Tuottoja kasvatti vuoden alusta toteutettu kahdeksan prosentin tariffikorotus ja kasvaneet kantaverkon liittymismaksutuotot. Sähkön kulutus Suomessa laski 3,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan jaksoon. Vastaavasti Fingrid siirsi verkossaan sähköä katsauskaudella hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana eli 18,2 (17,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 41 (40) miljoonaan euroa. Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliltä kasvoivat erittäin voimakkaasti ja olivat 15 (1) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottojen kasvu Suomen ja Ruotsin välillä johtui markkinatilanteesta ja aluehintaerojen kasvusta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä laskivat 2 (5) miljoonaan euroon, joka johtui Venäjän tuonnin vähentymisestä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot sekä läpisiirtotuotot laskivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.
Tasesähkön kulut alenivat ja olivat 27 (32) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat kolmella miljoonalla eurolla, joka johtui kohonneesta häviösähkön hinnasta. Katsauskauden lopussa Fingridin loppuvuoden 2014 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 98 prosenttia oli suojattu 44,1 euron keskihintaan megawattitunnilta. Poistot kasvoivat kolmella miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat hieman ja olivat 13 (12) miljoonaa euroa. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
Pohjoismaissa on ollut tarjolla edullista sähköä ja sitä on siirretty Suomeen merkittävästi edellistä vuotta enemmän. Sähkönsiirtoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä ovat toimineet hyvin ja Fingrid on voinut antaa markkinoiden käyttöön täyden siirtokapasiteetin lähes joka hetki. Siirtokapasiteetti ei ole kuitenkaan riittänyt kaikissa tilanteissa markkinoiden tarpeisiin ja tästä johtuen Suomen aluehinta on ollut korkeampi kuin aluehinta Ruotsissa. Siirtoyhteydet toimivat erinomaisesti myös talven huippukulutustilanteissa, joissa Suomi oli voimakkaasti tuontisähkön varassa.
Fingridin kantaverkkotuotot olivat 124 miljoonaa euroa vuoden alusta toteutetun kahdeksan prosentin tariffikorotuksen ja kasvaneiden kantaverkon liittymismaksutuottojen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa laski 3,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan jaksoon. Vastaavasti Fingrid siirsi verkossaan sähköä katsauskaudella hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Sähkön tuonti Venäjältä Suomeen laski merkittävästi viime vuoteen verrattuna, mikä näkyy rajasiirtotuottojen kolmen miljoonan euron laskuna. Toisaalta Suomen ja Ruotsin aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot kasvoivat 15 miljoonaan euroon, kun ne vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna olivat miljoona euroa.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1–3/2014
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2013, poislukien sähköjohdannaisten suojauslaskenta, joka on lopetettu vuoden 2014 alusta, minkä johdosta kyseisten johdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto katsauskaudella kasvoi 191 (171) miljoonaan euroon ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 (1) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot olivat 124 (116) miljoonaa euroa. Tuottoja kasvatti vuoden alusta toteutettu kahdeksan prosentin tariffikorotus ja kasvaneet kantaverkon liittymismaksutuotot. Sähkön kulutus Suomessa laski 3,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 vastaavaan jaksoon. Vastaavasti Fingrid siirsi verkossaan sähköä katsauskaudella hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana eli 18,2 (17,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 41 (40) miljoonaan euroa. Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliltä kasvoivat erittäin voimakkaasti ja olivat 15 (1) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottojen kasvu Suomen ja Ruotsin välillä johtui markkinatilanteesta ja aluehintaerojen kasvusta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä laskivat 2 (5) miljoonaan euroon, joka johtui Venäjän tuonnin vähentymisestä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot sekä läpisiirtotuotot laskivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.
Tasesähkön kulut alenivat ja olivat 27 (32) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat kolmella miljoonalla eurolla, joka johtui kohonneesta häviösähkön hinnasta. Katsauskauden lopussa Fingridin loppuvuoden 2014 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 98 prosenttia oli suojattu 44,1 euron keskihintaan megawattitunnilta. Poistot kasvoivat kolmella miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat hieman ja olivat 13 (12) miljoonaa euroa. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1–3/14
|
1–3/13
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
124
|
116
|
7,1
|
|
Tasesähkön myynti
|
41
|
40
|
3,9
|
|
Läpisiirtotuotot
|
4
|
3
|
39,3
|
|
Rajasiirtotuotot
|
2
|
5
|
-49,7
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
0
|
1
|
-18,9
|
|
Tehoreservituotot**
|
2
|
5
|
-56,4
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
15
|
1
|
2087,5
|
|
Muu liikevaihto
|
2
|
1
|
46,4
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
1
|
1
|
25,0
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
191
|
171
|
12,2
|
|
Kulut (milj. €)
|
1–3/14
|
1–3/13
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
27
|
32
|
-14,0
|
|
Häviösähkökulut
|
18
|
15
|
22,5
|
|
Poistot
|
22
|
19
|
14,1
|
|
Estlink verkkovuokrat*
|
0
|
1
|
-100,0
|
|
Reservikulut
|
13
|
12
|
7,1
|
|
Henkilöstökulut
|
6
|
6
|
12,9
|
|
Tehoreservikulut**
|
2
|
5
|
-57,4
|
|
Kunnonhallintakulut
|
3
|
4
|
-31,8
|
|
Läpisiirtokulut
|
3
|
3
|
12,7
|
|
Muut kulut
|
11
|
8
|
43,6
|
|
Kulut yhteensä
|
106
|
103
|
2,4
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
87
|
69
|
26,8
|
|
Konsernin liikevoitto
|
79
|
79
|
0,3
|
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 0,4 milj. euroa. Kuluja (Suomi-Viro verkkovuokrat) ei katsauskaudella syntynyt, koska Estlink yhteys on ollut Fingridin omistuksessa 30.12.2013 alkaen. Ennen omistuksen siirtymistä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatulot maksettiin verkkovuokrina yhteyden omistajille.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa
Konsernin liikevoitto oli 79 (79) miljoonaa euroa, joka sisältää hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia -8 (11) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 78 (73) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 62 (55) miljoonaa euroa ja laaja tulos oli 62 (50) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 73 (38) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 32,0 (29,3) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnonhallinta
EstLink 2, Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys on ollut markkinoiden käytössä joulukuun alusta 2013 lähtien. Yhteys luovutettiin omistajille helmikuussa 2014, ja se on lisännyt merkittävästi sähkön siirtoa maiden välillä. EstLink 2 vihittiin 6.3.2014 virallisesti käyttöön samanaikaisissa tilaisuuksissa Viron Püssissa ja Porvoossa. Yhteys kolminkertaisti siirtokapasiteetin Suomen ja Viron välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtaumista. Haastava suurhanke pysyi asetetussa aikataulussa ja budjetissa.
Tuulivoiman rakentaminen on edennyt merkittävästi Pohjois-Pohjanmaalla. Fingrid teki vuoden vaihteessa uusia investointipäätöksiä, jotka liittyvät Siikajokeen, Raasakkaan, Keminmaahan, Taivalkoskeen ja Ossauskoskeen. Siikajoelle rakennetaan uusi 110 kilovoltin sähköasema, jotta alueen tuulivoiman pystytään liittämään verkkoon. Lisäksi Raasakassa uusitaan vanhoja voimajohtoja ja Isohaara – Taivalkoski 110 kilovoltin johto vedetään Keminmaalle. Taivalkosken ja Ossauskosken asemilla tehdään perusparannuksia. Yhteensä näiden investointien arvo on noin 15 miljoonaa euroa.
Länsirannikolla Fingridillä on meneillään useita merkittäviä hankkeita. Yksi suurimmista on Ulvila – Kristinestad kokonaisuus, johon kuuluu kaksi voimajohto- ja kaksi sähköasemahanketta. Osaprojektit ovat käynnissä ja etenevät suunnitelman mukaisesti. Kokonaisuus valmistuu alkusyksystä 2014.
Hikiä – Forssa voimajohtohankkeessa työt käynnistyivät kevään aikana. Lämmin talvi on asettanut haasteita perustustöille, mutta tästä huolimatta työt ovat edenneet aikataulussa. Fingridin päivitettyjen työturvallisuusvaatimuksien mukaisesti hankkeessa on ensimmäistä kertaa nimettynä erillinen Fingridin kustantama turvallisuusvalvoja.
Itä-Suomessa Varkaus – Kontiolahti -voimajohtoprojekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa nostettiin välille Varkaus – Hovinpaikka ensimmäinen Fingridin 110 kilovoltin peltopylväs, joka on samanlaista suunnittelua kuin Fennia Design Prizen voittanut 400 kilovoltin peltopylväs. Kaiken kaikkiaan projektiin nousee kyseisiä pylväitä yhteensä 25 kappaletta. Peltopylväitä käytetään korvaamaan lähinnä suoran paikan harustettuja pylväitä pelloilla, mikä vapauttaa peltopinta-alaa viljelykseen.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 23,8 (24,6) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,2 (17,6) terawattituntia, mikä oli 76 (72) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähkön kotimainen tuotantokapasiteetti ja tuonti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2014 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan 14 288 megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin 12 100 megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 365 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön.
Markkinatilanteesta johtuen sähköä on siirretty runsaasti Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteetti on tarkastelukaudella ollut pääsääntöisesti täysin käytettävissä. Merkittävin kapasiteettirajoitus tapahtui 20.3.2014 sattuneessa Fenno-Skan 2 yhteyden häiriössä. Yhteys oli poissa käytöstä vajaan vuorokauden. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 5,1 (2,3) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,3) terawattituntia.
Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Uusi EstLink 2 -yhteys Viroon on ollut markkinoiden käytettävissä lähes koko ajan. Estlink 1 ja 2 -yhteyksillä vienti Viroon on ollut runsasta, mutta kääntyi tuonniksi Suomen kulutushuipputunnilla. Venäjän yhteydelle suoritettiin onnistuneesti kaksisuuntaisen sähkönsiirron tekninen testaus 12.3.2014. Tuonnin määrä Venäjältä on vaihdellut markkinatilanteen ja vuorokauden ajan mukaan suuresti. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 0,9 (1,8) terawattituntia ja Virosta 0,01 (0,2) terawattituntia. Vienti Viroon oli 1,3 (0,3) terawattituntia.
Merkittävin häiriö tarkastelujaksolla oli 24.3.2014 tapahtunut Hikiä – Forssa 110 kilovoltin voimajohdon vikaantuminen. Voimajohdolle kaadettu puu aiheutti muutaman tunnin sähkökatkoksen 24 000 asiakkaalle. Tapahtumahetkellä alueella oli huoltotöistä johtuen poikkeuksellinen kytkentätilanne, mikä aiheutti laajuudeltaan ja kestoltaan normaalia suuremman häiriön. Hyvinkään seudulla kaatui 400 kilovoltin pylväs 25.3.2014 perustuksen vaihtotyön yhteydessä. Häiriöstä ei aiheutunut toimituskeskeytyksiä eikä henkilövahinkoja. Fenno-Skan 2 häiriön yhteydessä 20.3.2014 korvaavaa sähköä hankittiin vajaan kahden miljoonan euron arvosta käynnistämällä varavoimalaitoksia, ostamalla sähköä kotimaisilta toimijoilta ja Venäjältä.
Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat jatkaneet uuden reservilajin -automaattisen taajuudenhallintareservin- testikäyttöä. Reserviä ylläpidetään valituille tunneille enintään 300 megawattia, josta Fingridin osuus on enintään 69 megawattia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnonhallinta
EstLink 2, Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys on ollut markkinoiden käytössä joulukuun alusta 2013 lähtien. Yhteys luovutettiin omistajille helmikuussa 2014, ja se on lisännyt merkittävästi sähkön siirtoa maiden välillä. EstLink 2 vihittiin 6.3.2014 virallisesti käyttöön samanaikaisissa tilaisuuksissa Viron Püssissa ja Porvoossa. Yhteys kolminkertaisti siirtokapasiteetin Suomen ja Viron välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtaumista. Haastava suurhanke pysyi asetetussa aikataulussa ja budjetissa.
Tuulivoiman rakentaminen on edennyt merkittävästi Pohjois-Pohjanmaalla. Fingrid teki vuoden vaihteessa uusia investointipäätöksiä, jotka liittyvät Siikajokeen, Raasakkaan, Keminmaahan, Taivalkoskeen ja Ossauskoskeen. Siikajoelle rakennetaan uusi 110 kilovoltin sähköasema, jotta alueen tuulivoiman pystytään liittämään verkkoon. Lisäksi Raasakassa uusitaan vanhoja voimajohtoja ja Isohaara – Taivalkoski 110 kilovoltin johto vedetään Keminmaalle. Taivalkosken ja Ossauskosken asemilla tehdään perusparannuksia. Yhteensä näiden investointien arvo on noin 15 miljoonaa euroa.
Länsirannikolla Fingridillä on meneillään useita merkittäviä hankkeita. Yksi suurimmista on Ulvila – Kristinestad kokonaisuus, johon kuuluu kaksi voimajohto- ja kaksi sähköasemahanketta. Osaprojektit ovat käynnissä ja etenevät suunnitelman mukaisesti. Kokonaisuus valmistuu alkusyksystä 2014.
Hikiä – Forssa voimajohtohankkeessa työt käynnistyivät kevään aikana. Lämmin talvi on asettanut haasteita perustustöille, mutta tästä huolimatta työt ovat edenneet aikataulussa. Fingridin päivitettyjen työturvallisuusvaatimuksien mukaisesti hankkeessa on ensimmäistä kertaa nimettynä erillinen Fingridin kustantama turvallisuusvalvoja.
Itä-Suomessa Varkaus – Kontiolahti -voimajohtoprojekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa nostettiin välille Varkaus – Hovinpaikka ensimmäinen Fingridin 110 kilovoltin peltopylväs, joka on samanlaista suunnittelua kuin Fennia Design Prizen voittanut 400 kilovoltin peltopylväs. Kaiken kaikkiaan projektiin nousee kyseisiä pylväitä yhteensä 25 kappaletta. Peltopylväitä käytetään korvaamaan lähinnä suoran paikan harustettuja pylväitä pelloilla, mikä vapauttaa peltopinta-alaa viljelykseen.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 23,8 (24,6) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,2 (17,6) terawattituntia, mikä oli 76 (72) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähkön kotimainen tuotantokapasiteetti ja tuonti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2014 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan 14 288 megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin 12 100 megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 365 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön.
Markkinatilanteesta johtuen sähköä on siirretty runsaasti Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteetti on tarkastelukaudella ollut pääsääntöisesti täysin käytettävissä. Merkittävin kapasiteettirajoitus tapahtui 20.3.2014 sattuneessa Fenno-Skan 2 yhteyden häiriössä. Yhteys oli poissa käytöstä vajaan vuorokauden. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 5,1 (2,3) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,3) terawattituntia.
Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Uusi EstLink 2 -yhteys Viroon on ollut markkinoiden käytettävissä lähes koko ajan. Estlink 1 ja 2 -yhteyksillä vienti Viroon on ollut runsasta, mutta kääntyi tuonniksi Suomen kulutushuipputunnilla. Venäjän yhteydelle suoritettiin onnistuneesti kaksisuuntaisen sähkönsiirron tekninen testaus 12.3.2014. Tuonnin määrä Venäjältä on vaihdellut markkinatilanteen ja vuorokauden ajan mukaan suuresti. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 0,9 (1,8) terawattituntia ja Virosta 0,01 (0,2) terawattituntia. Vienti Viroon oli 1,3 (0,3) terawattituntia.
Merkittävin häiriö tarkastelujaksolla oli 24.3.2014 tapahtunut Hikiä – Forssa 110 kilovoltin voimajohdon vikaantuminen. Voimajohdolle kaadettu puu aiheutti muutaman tunnin sähkökatkoksen 24 000 asiakkaalle. Tapahtumahetkellä alueella oli huoltotöistä johtuen poikkeuksellinen kytkentätilanne, mikä aiheutti laajuudeltaan ja kestoltaan normaalia suuremman häiriön. Hyvinkään seudulla kaatui 400 kilovoltin pylväs 25.3.2014 perustuksen vaihtotyön yhteydessä. Häiriöstä ei aiheutunut toimituskeskeytyksiä eikä henkilövahinkoja. Fenno-Skan 2 häiriön yhteydessä 20.3.2014 korvaavaa sähköä hankittiin vajaan kahden miljoonan euron arvosta käynnistämällä varavoimalaitoksia, ostamalla sähköä kotimaisilta toimijoilta ja Venäjältä.
Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat jatkaneet uuden reservilajin -automaattisen taajuudenhallintareservin- testikäyttöä. Reserviä ylläpidetään valituille tunneille enintään 300 megawattia, josta Fingridin osuus on enintään 69 megawattia.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1–3/14
|
1–3/13
|
|
Sähkön kulutus Suomessa TWh
|
23,8
|
24,6
|
|
Fingridin siirtovolyymi TWh
|
18,2
|
17,6
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,3
|
0,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
||
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0
|
0,3
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
5,1
|
2,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
||
|
vienti Viroon TWh
|
1,3
|
0,3
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0
|
0,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
||
|
tuonti Venäjältä TWh
|
0,9
|
1,8
|
Sähkömarkkinat
Luoteis-Euroopan (NWE) vuorokausi- eli spotmarkkinoiden hintakytkentä otettiin käyttöön helmikuussa. Menettelyssä lasketaan koko alueen sähkönhinta seuraavan vuorokauden tunneille samanaikaisesti ottaen huomioon kaikki osto- ja myyntitarjoukset sekä siirtokapasiteetit. Järjestely kattaa Pohjoismaat, Baltian, Saksan, Ranskan, Benelux-maat sekä Iso-Britannian. Alueen sähköpörssit ja kantaverkkoyhtiöt ovat valmistelleet sitä vuodesta 2010 lähtien. Hintakytkentää on tarkoitus laajentaa lähivuosina muihin Euroopan maihin.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 30 (42) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 35 (42) euroa megawattitunnilta.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 2,9 (0,1) miljoonaa euroa.
Luoteis-Euroopan (NWE) vuorokausi- eli spotmarkkinoiden hintakytkentä otettiin käyttöön helmikuussa. Menettelyssä lasketaan koko alueen sähkönhinta seuraavan vuorokauden tunneille samanaikaisesti ottaen huomioon kaikki osto- ja myyntitarjoukset sekä siirtokapasiteetit. Järjestely kattaa Pohjoismaat, Baltian, Saksan, Ranskan, Benelux-maat sekä Iso-Britannian. Alueen sähköpörssit ja kantaverkkoyhtiöt ovat valmistelleet sitä vuodesta 2010 lähtien. Hintakytkentää on tarkoitus laajentaa lähivuosina muihin Euroopan maihin.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 30 (42) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 35 (42) euroa megawattitunnilta.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 2,9 (0,1) miljoonaa euroa.
|
Sähkömarkkinat
|
1–3/14
|
1–3/13
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
30,19
|
42,03
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
35,24
|
42,10
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
30,0
|
1,4
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
62,0
|
7,4
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
0,8
|
1
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
11,3
|
26,5
|
*Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 9 (7) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia olivat 12 (5) miljoonaa euroa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2014 olivat 230 (225) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on 250 (250) miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 233 (1 218) miljoonaa euroa, josta pitkäaikaisia oli 973 (1 056) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 260 (161) miljoonaa euroa.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 39 (80) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 287 (268).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja arvio loppuvuoden kehityksestä
Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Liitteet:
Osavuosikatsauksen taulukot 1 - 3/2014
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419
Osavuosikatsauksen taulukot 1 - 3/2014
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419